Äskettäin edesmennyt suuri fennomaani Aatos Erkko totesi Valituille Paloille v. 2005 antamassaan harvinaislaatuisessa haastettulussa mm. seuraavaa:
Venäjällä
on monia asioita, joita ei länsiajattelussa pidetä hyväksyttävinä tai
miellyttävinä. Minä olen kuitenkin sitä mieltä, että Venäjä menee eteenpäin
koko ajan ja että sillä on valtavat mahdollisuudet verrattuna Kiinaan. Monelle
tulee vielä kylmä suihku Kiinan suhteen. Venäjä on osa Eurooppaa, Kiina ei ole.
Se meidän täytyy muistaa.
Keskiviikkona 17.10. vieraaksemme saapuu Tapani Kaakkuriniemi Aleksanteri-instituutista. Kysymys on siis Venäjästä.
1800-luvun ajattelijat tiesivät, mihin Venäjä
kuuluu. Tosin kukin tiesi sen omalla tavallaan. Slavofiili Nikolai
Berdjajev kiteytti käsityksensä:
Venäjä on kaikkein valtionvastaisin,
kaikkein anarkistisin maa maailmassa. Ja Venäjän kansa on kaikkein
epäpoliittisin kansakunta, joka on koskaan pystynyt panemaan maansa
järjestykseen. Kaikki tosi venäläiset, kansalliset kirjailijamme,
ajattelijamme ja kirjallisuusmiehet ovat olleet anti-etatisteja,
eräänlaisia anarkisteja.
Kuinka anarkistinen Venäjä nykyään on? Kumpaa Venäjä on, autoritaarinen vai totalitaarinen valtio? Kuinka
erilainen se on? Kuinka erilaisia me olemme katsoessamme Venäjää? Mihin
Venäjää voi verrata? Filosofisten pohdintojen lomaan vilautamme Pussy
Riotia ja huostaanottoja.
Alustajana on Tapani Kaakkuriniemi, joka
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin koulutuspäällikkönä yrittää
saada nuorison ymmärtämään Venäjää, mutta ajattelemaan samalla itse.
Hämärässä menneisyydessä Kaakkuriniemi oli Jyväskylässä mukana
sivistysyliopistoliikkeessä (jonka ideat valuivat paljolti hukkaan) ja
toimittamassa filosofista kulttuurilehteä Genesistä. Joutoaikanaan hän
on akateeminen ay-aktivisti.
Tervetuloa Venäjä-istuntoon!
Kuvat: Otto Olavinen