Lempääläinen paikannimikirja -teoksessaan TTK, kyläasiamies ja klubintekijä Juha Kuisma on selvitellyt kotiseutunsa paikannimien avaamaa muinaishistoriaa. Kuisma on verrannut paikannimien pohdintaa salapoliisityöhön, jossa alueen historia avautuu kerros kerrokselta yhä värikkäämpänä. Historiallisen Pirkanmaan osana Lempäälästä on löytynyt paljon saksalaiseen alkuperään viittavia nimiä, jotka ovat johtaneet Kuisman 600-800 -luvuilla alueelle saapuneen germaanisen muukalaislegioonan jäljille.
Varhaiskeskiainen Eurooppa |
Kuisman nykyhommia kyläasiamiehenä: http://www. youtube.com/watch?v=x3XRI_ NAr38
...
Tässä Kuisma selittää vähän lisää:
Paikannimien todistus historiasta
Tässä Kuisma selittää vähän lisää:
Paikannimien todistus historiasta
Paikannimikirjan kirjoittaminen kotikunnastani Lempäälästä herätti
jälleen kerran pohdiskelemaan, miksi nimistön kautta avautuva kuva historiasta
eroaa melko tavalla virallisesta historiankirjoituksesta.
Yksi selittämistä kaipaava havainto on Pirkanmaan ydinalueen
(Pirkkalan, Lempäälän, Vesilahden, ja Sääksmäen) vanhimpien talojen ja kylien
selkeä germaaninen nimistö. Millä tavalla se olisi selitettävissä? On kuin
joskus kansainvaellusajalla tänne silloiseen Hämeeseen olisi muuttanut
kokonainen muukalaislegioona Itämeren etelärannalta ja germaaniselta
kielialueelta.
Yksi mahdollinen selitys olisi, että kyse olisi Saksan
pikkuruhtinaskunnissa palkkasotureina palvelleista, jotka jostain syystä
olisivat vaeltaneet kauimmaisten eli hämäläisten palkkasoturien opastamalle
seudulle. Syitä voi vain päätellä. Ehkä he joutuivat lähtemään ruttoa pakoon?
Varsinkin, jos joukon germaanit olisivat kuulleet kotiväkiensä kuolleen
ruttoon? Vai olisiko kysymys siitä, että joku vaeltava kansa – kuten vaikkapa
gootit – murskasi edetessään
valloittamansa ruhtinaskunnat ja henkiin jäävä joukko joutui poistumaan
mahdollisimman kauas? Tai ehkä kysymys oli uskonnosta: halusta pitäytyä
johonkin vanhempaan uskontoon?
He olisivat siis tuoneet tullessaan germaanisia
instituutioita kuten käräjälaitoksen, rajamerkeillä merkityn maanomistuksen ja
eurooppalaiset kauppatavat.
Koska Pirkanmaalla edelleen puhutaan suomea, on väestön
äitien kieleksi tullut suomi. Eli väestöjatkuvuus tulee naisten kautta. No
hyvä, mutta mitä tapahtui kantaväestön miehille? Vai voisivatko germaaninimet ollakin
alkuperältään sotamiesnimiä, eli otettuja nimiä. Että lempääläisestä
Mielenpidosta tulikin palkkasoturipestinsä aikana Hartwig eli Hartikka ? ja
Tenhiästä tuli Vihti eli loitsuja tietävä ?
Toinen pulma mietittäväksi. Miten selittää seuraavat
sukunimet: Ussa, Sitari, Ansami, Kirjakka, Kopo/Kuopio, Kiiliäinen, Jara, Tärrä
ja Näsärö? Ovatko kyseessä ortodoksiset Uscha, Sidor, Onesimas, Kyriakos,
Prokopios, Vergilius, Jaromir, Terenti, Nesai ? Kuuluuko vanhan Lempäälään Kellokivi siihen pientä ortodoksista pyhättöä
tai munkinkammiota merkitsevään sanueeseen, jonka muotoja ovat Kelja, Keljo,
Kella, Kello pitkin muuta Suomea?
Onko itäisen ja läntisen valtapiirin raja joskus ollut
Lempäälässä? Hämeen hopea-aarteiden
perusteella tiedetään, että vuonna 1042 on täällä sodittu suuri sota, jossa
itään päin liittoutunut ortodoksinen Häme hävisi länteen liittoutuneille
satakuntalaisille. Samana vuonna ylisessä Hämeessä oli maanjäristys, jossa
syntyivät mm. Hauhon Vihavuoden ja Virtain-Ähtärin Inhan kosket. Onko
ristiretkiajasta alkava sisämaan historiankirjoitus pelkkää katolista
propagandaa?
Entäs kolmas nimipulma. Vesilahti, Vesijärvi ja Vesikoski
ovat epäloogisia paikannimiä. Miten niin vetinen lahti ? Herää epäilys, että
sanojen alkuosa merkitseekin jotain
muuta kuin vettä. Lisätään tähän yhteyteen Mikkelin Visulahti ja Virtain
Visuvesi. Sekä Vepsä –nimet, joita tavataan jopa Kotkan, Turun ja Oulun
edustalla. Voisiko vesi, visu, vepsä
olla kansallisuutta eri vepsäläisyyttä tarkoittava nimi ? Puhuvathan venäläiset
kronikat suomensukuisesta ves- ja visu –kansasta, joka oli osa itäisen
kauppatien järjestelmää, oikeastaan Silkkitien haarautuma pohjoiseen!
Jassoo |
Sellaiset nimet kuin Narva, Juva, Vääksy, Vaskio jne ovat
varmuudella vepsää tai ainakin sen sukuiseksi tunnistettavia. Ne ovat
vesistönimiä ja sellaisenaan todella tuhansia vuosia vanhoja. Veikkaanpa, että
kun näitä nimiä erikseen vepsän semantiikalla etsisi, tällaisia nimiä löytyisi
joka pitäjästä. Ja erityisen paljon Kangasalta.
........................................