YYA-SOPIMUS JA PUOLUEETTOMUUS
Jaakko Blombergin alustus 10.4.2013
Presidentti Urho Kekkonen kuvasi puheessaan 1967
pohjoismaita seuraavasti: Tanska ja Norja ovat Naton jäseniä, Ruotsi on
sitoutumaton ja Suomi noudattaa vakiintunutta puolueettomuuspolitiikkaansa.
Muodollisesti Ruotsi sanoi olevansa liittoutumaton maa,
joka aikoi olla puolueeton muiden valtioiden välisessä sodassa.
Ruotsi otti, erityisesti 1968 jälkeen, usein ja
siekailematta kantaa paikallisiin, alueellisiin konflikteihin, usein joko
Neuvostoliittoa tai Yhdysvaltoja vastaan.
Suomi sanoi olevansa puolueeton tai harjoittavansa
puolueettomuuspolitiikkaa, pyrkivänsä pysymään suurvaltojen eturistiriitojen ulkopuolella.
Kekkonen vain harvoin ilmaisi, kuinka se suhtautuisi muiden maiden välisiin
sotiin. Suomi ei myöskään sanonut olevansa liittoutumaton. Syynä oli
yya-sopimus, joka piti sisällään mahdollisuuden puolustusyhteistyöhön
Neuvostoliiton kanssa (liittoutumisen).
Pidättyminen kannanotoista ristiriidoissa oli Suomen
puolueettomuuspolitiikan tärkeä tehtävä. Vain siten saattoi johdonmukaisesti
olla arvostelematta Neuvostoliiton tekemisiä.