Klubi ke 4.11.2015 klo 18.00 prof. Kimmo Rentola: Valtion salaisuudet

Keskiviikkona 4.11. saamme vieraaksemme Kimmo Rentolan.

Rentola on toiminut poliittisen historian professorina Helsingin yliopistossa vuodesta 2014 alkaen. Tätä ennen hän oli vastaavassa virassa Turun yliopistossa (2006 - 2014).
Kimmo Rentola käsitteli vuonna 1994 valmistuneeesssa väitöskirjassaan Kenen joukoissa seisot? Suomalainen kommunismi ja sota 1937-1945 merkitävää lähihistoriaamme kohdistuvaa aihettaan uraa uurtavan selkeästi ja perusteellisesti.

Kimmo Rentola

Tutkimustyössään ja lukuisissa teoksissaan Rentola on valaissut poikkeuksellisen selväjärkisesti mm. nuortaistolaisuuden syntyhistoriaa ja merkitystä, kylmän sodan alavirtoja sekä Suomen ja Neuvostoliiton erityissuhteita. Vuonna 2005 Rentola voitti Vuoden tiedekirja -palkinnon teoksellaan Vallankumouksen aave. Teos antaa realistisen kuvan 1970-luvun alun tapahtumista Suomessa, jonka yhtenä päähenkilönä oli Neuvostoliiton suurlähettilääksi 1970 nimitetty Aleksei Beljakov.

Suurlähetttilään lyhyeksi jäänyt lähetystyö antoi uskottavaa taustatukea monien tuolloin vaalimalle toiveelle/pelolle vallankumouksen koittamisesta kohta omassakin maassamme.

Vuonna 2009 ilmestyi Matti Simolan toimittama Suojelupoliisin historia Ratakatu 12, jonka varsinaisesta historiaosuudesta pääosan vie Rentolan laaja artikkeli Suojelupoliisi kylmässä sodassa.1949 - 1991.

Keväällä 2015 Kimmo Rentola piti professoriluentonsa Syvä valtio, globaalihistoria ja aika. Luento antaa hyvän taustan Rentolan klubialustukselle. Luento on julkaistu Historiallisen aikakausikirjan numerossa 3/2015.

Tervetuloa

Klubi ke 21.10.2015 klo 18.00. FL Markku Graae: Luovuuden outouksia

Klubilla 21.10. luovuuden kysymyksistä alustava FL Markku Graae on ollut mukana yrityksessämme alusta pitäen. Graae on tutkinut mm. Herakleitoksen ja käsityöläisyyden filosofiaa ja ulottuvuuksia sekä vapaamuurariuden käytäntöjä.

Eräänlaisena alkulauseena tulevaan esitykseensä Graae toteaa seuraavaa:

- Jokainen ihminen tarvitsee luovaa uudistamista elämänsä monissa käänteissä kuten myös kutsumuksellisessa työssään. Uudistaminen kuitenkin edellyttää uudistumista. Luovuuden esteet ovat ihmisessä itsessään. Uudistavan on uudistuttava.

Luovuus ei ole päättelyä, sillä päättely tapahtuu jossakin valitussa kontekstissa, mutta luovuutta on edetä uuteen kontekstiin. Tämän takia luovuus ei kuulu selitettävyyden piiriin. Kontekstin joutuessa kriisiin se on hylättävä ja sen tilalle on löydettävä uusi.  Koska luovuutta ei voida selittää, voi siitä olla vain tapahtumakertomuksia. Tällaiset kertomukset ovat hyödyllisiä jos ne auttavat ymmärtämään omia, usein outoja kokemuksia.

Kerron omista kokemuksistani, joiden toivon hyödyttävän kuulijoita omien luovuuskokemuksien hyväksymisessä. Minulle luovuus on vaikeuksina, kriiseinä ja katastrofeina toteutuvia syntymäriittejä.

- Vain mahdotonta kannattaa yrittää!

Tervetuloa. Siis kello kuusi. 

Klubi ke 7.10.2015 klo 18.00. Musiikkitieteilijä Eila Tarasti: Suomalainen säveltäjä Helvi Leiviskä (1902 - 1982)

Keskiviikkona 7.10. saamme vieraaksemme musiikkitieteilijä, pianisti Eila Tarastin, joka valottaa ensimmäisen merkittävän suomalaisen naissäveltäjä Helvi Leiviskän elämää ja tuotantoa. Esillä on myös harvinaista filmiä Helvi Leiviskästä sekä musiikkinäytteitä hänen säveltäjäntyöstään.

Helvi Leiviskä

Helvi Leiviskä opiskeli aluksi pianonsoittoa Ilmari Hannikaisen johdolla ja säveltämistä Erkki Melartinin opastuksella. Myöhemmin Leiviskä opiskeli myös Wienissä Arthur Willnerin opissa ja palattuaan Helsinkiin jatkoi opintoja mm Leevi Madetojan ja Leo Funtekin kanssa.

Helvi Leiviskän opusluettelossa on 34 teosta, mm. 3 sinfoniaa, pianokvartetto sekä viulusonaatti. Leiviskä teki lisäksi mm. musiikin Nyrki Tapiovaaran legendaariseen Juha-elokuvaan (1937).

Musiikkitieteilijä, pianisti Eila Tarasti on tutkinut laajasti Leiviskän elämää ja säveltäjäntyötä. 1996 Tarasti julkaisi Synteesi-lehdessä tutkielman Nyrki Tapiovaaran ja Helvi Leiviskän Juha: musiikki elokuvan, draaman ja romaanin intertekstuaalisessa kentässä.

Vuonna 1998 Tarasti teki Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitokselle pro gradun otsikolla Tutkielmia Helvi Leiviskän elämästä ja tuotannosta.

Eila Tarasti

Tarasti on luennoinut ja kirjoittanut Leiviskästä myöhemmin myös Suomen Semiotiikan Seuran sekä Kansainvälinen Semiotiikan Instituutin (International Semiotics Institute) yhteyksissä.

Tervetuloa

- aloitammme siis kello kuusi (18.00)

Ps. Klubin avajaisillassa Eero Tarasti käsitteli taitavasti haastavaa aihettaan Transsendenssi eksistentiaalisemiotiikassa.

Eero Tarasti avajaisklubilla 23.9.

Suomen Semiotiikan Seuran julkaiseman Synteesi-lehden tulevassa numerossa 2/2015 ilmestyy Eero Tarastin laaja katsaus avajaisillan aihetta sivuvaan kysymykseen otsikolla Transsendenssin käsite kautta aikojen.