No nyt se tulee |
Kesäpäivänseisauksen hetkellä Aurinko siirtyy Eläinradalla Kaksosen merkistä Kravun merkkiin. Sen takia pohjoista kääntöpiiriä eli leveyspiiriä 23o27’8,26’’ N kutsutaan Kravun kääntöpiiriksi. Ekliptikan eli auringon näennäisen radan kaltevuus on siis likimäärin 23o27’.
Näin siis vain astrologisessa katsannossa. Tähtitaivaalla Aurinko on tällä haavaa Härän ja Kaksosten tähdistöjen rajalla.
Täysikuu on tänään 20.6. kello14.02. Kuu on matalalla, joten täysikuuta emme voi ihailla koillisessa horisontissa. Joskus tämä on mahdollista Tampereen korkeudelta ylöspäin. Mutta mukavasti täysikuu ja kesäpäivän seisaus osuvat sopivasti12 tunnin sisälle. Ja illalla kuu paistaa kirkkaimmillaan.
Kuun kirkkaus täydenkuun vaiheilla |
Kuussa on myös salaperäisiksi jääneitä yksittäisiä nestemäisiä kohtia, joista valo heijastuu erityisen voimakkaasti ja jopa värikkäänä. Luin näistä vasta kirjasta Ja valkeus tuli.
Yön pituus on Etelä-Suomessa melko vakio vaihdellen kuukauden aikana viidestä viiteen ja puoleen tuntiin. Tällöinkin on vain hämärää, ja hyvin pystyy ajamaan vaaleassa yössä. Oulussa vaihtelu on suurempaa. Kuun alussa auringonlaskusta nousuun on 3,5 tuntia ja juhannuksena kaksi tuntia. Utsjoella, 70 leveyspiirillä, Aurinko laskee seuraavan kerran vasta heinäkuun lopulla.
Juhannus on nimensä mukaisesti Johannes Kastajan syntymän juhla. Johanneksen
isä oli profeetta Sakarias ja äiti Elisabeth. Lisäksi on olemassa toinen
profeetta Sakarja, yksi Vanhan testamentin ns. pienistä profeetoista. 1950-luvulta
lähtien juhannus on suomalaisessa kalenterissa ollut ns. liikkuva pyhä. Tänä
vuonna juhannusaatto on 24.6., mutta juhannuspäivä 25.6. sattuu sopivasti Uunon
päivään. Ortodoksisessa kalenterissa Herran edeltäjän ja kastajan Johanneksen
syntymä on aina 24.6.
Valkoinen on ilon, kiitoksen, puhtauden ja autuuden väri. Siksi juhannusajan liturginen väri on valkoinen. Vapahtajan todistajan Johannes Kastajan juhlan kunniaksi näin on myös katolisessa kirkossa.
Valkoinen on ilon, kiitoksen, puhtauden ja autuuden väri. Siksi juhannusajan liturginen väri on valkoinen. Vapahtajan todistajan Johannes Kastajan juhlan kunniaksi näin on myös katolisessa kirkossa.
Venäjän kirkko noudattaa edelleenkin pyhänä pitämäänsä juliaanista kalenteria,
ja viettää siksi juhannusta heinäkuun alussa, ilmeisesti 6.7. Siviilikalenteri
on maassa ollut loka/marraskuun vallankumouksesta lähtien gregoriaaninen
kalenteri. Sitä ennen maassa noudatettiin juliaanista ajanlaskua. Sen vuoksi
Suomea koskevilla keisarin hallinnon asiakirjoilla oli autonomian aikana usein
kaksoispäiväys, sekä gregoriaanisen että juliaanisen kalenterin mukainen.
JUHO VESAINEN
Käsittelin jossain pakinassani hieman kirjailija Santeri Ivaloa. ”Wanhan partiomiehen unelma” on Santeri Ivalon kirjoittama
historiallinen romaani, joka kertoo Ruotsin kuningas Kaarle IX:n unelmasta
liittää Vienan Karjala valtakuntaansa. Kuningas kokoaakin noin
1 000-miehisen monikansallisen sotajoukon sotaretkeä varten, joka
lähetetään matkaan 1610-luvun alussa Oulun linnasta.
Kirjan päähenkilö on Hannu Krankka, joka oli taistellut aikaisemmin jo maineikkaan Juho Vesaisen alaisuudessa. Tähän talviseen sotaretkeen hän sai johdatettavakseen pohjalaisista kootun hiihtojoukon, jonka vaiheista kirja pääosin kertoo.
Kirjan päähenkilö on Hannu Krankka, joka oli taistellut aikaisemmin jo maineikkaan Juho Vesaisen alaisuudessa. Tähän talviseen sotaretkeen hän sai johdatettavakseen pohjalaisista kootun hiihtojoukon, jonka vaiheista kirja pääosin kertoo.
Ivalon tunnetuin työ oli näytelmä Juho Vesainen, pitkän vihan aikainen
sissipäällikkö
Pitkä viha eli Pohjoismainen viisikolmattavuotinen sota on Ruotsin ja Venäjän vuosina 1570–1595 käymä sota, joka
päättyi Täyssinän rauhaan. Venäjä hallitsija oli silloin Iivana
IV Julma ja Ruotsin Juhana III. Tästä saisi mainion oopperan, sillä vihamiehiä
yhdisti myös rakkaus samaan naiseen, Puolan prinsessaan Katariina
Jagellonicaan.
Kun nyt monet halajavat paluuta
Tarton rauhan rajoille, niin emmekö voisi mennä historiallisesti vieläkin
perustelulle rajalla eli Täyssinän rajalle. Mistä oikein johtuu, että maan
oikeudenmukaisimpina rajoina pidetään sen laajimmilleen ulottuvaa rajaa?
Vesaisen patsas Ylikiimingin Vesalankylässä. (Oskari Jauhiainen, 1936) |
Utajärvellä noin 1540 syntynyt ja siellä kertoman mukaan venäläisen
sotavangin surmaamana 1627 kuollut oli väkevä sankari. Hänen mukaansa nimettiin Maalaisliiton eli
nykyisen Keskustan nuoret.
Kansantarinat kertovat Vesaisen olleen "liikkeissään salamannopea, ruumiinvoimiltaan väkevä, kookas ja solakka; ja mieleltään uljas, neuvokas ja peloton". Ensimmäinen maininta hänestä on vuodelta 1563. Utajärvellä syntynyt Vesainen asui sissipäälikkönä toimiessaan Ylikiimingin Vesalankylässä vuodesta 1560 eteenpäin. Vesaisen lapsuudesta kerrotaan tarinaa, jonka mukaan hänen äitinsä olisi ollut pesemässä lasta vienalaisten hävitysjoukkojen tullessa. Kaikki lähtivät pakosalle, mutta lapsi unohtui pesusoikkoon. Kun väki palasi oli soikko jäässä mutta lapsi yhä hengissä. Näin pelastuneesta lapsesta kasvoi voivatta, mikä tulee venäjän kielen sotapäälikköä tarkoittavasta sanasta voijivoda.
Kansantarinat kertovat Vesaisen olleen "liikkeissään salamannopea, ruumiinvoimiltaan väkevä, kookas ja solakka; ja mieleltään uljas, neuvokas ja peloton". Ensimmäinen maininta hänestä on vuodelta 1563. Utajärvellä syntynyt Vesainen asui sissipäälikkönä toimiessaan Ylikiimingin Vesalankylässä vuodesta 1560 eteenpäin. Vesaisen lapsuudesta kerrotaan tarinaa, jonka mukaan hänen äitinsä olisi ollut pesemässä lasta vienalaisten hävitysjoukkojen tullessa. Kaikki lähtivät pakosalle, mutta lapsi unohtui pesusoikkoon. Kun väki palasi oli soikko jäässä mutta lapsi yhä hengissä. Näin pelastuneesta lapsesta kasvoi voivatta, mikä tulee venäjän kielen sotapäälikköä tarkoittavasta sanasta voijivoda.
Sen jälkeen ei Petsamon munkeista ollut suomalaisille vuosisatoihin harmia. 1886 Solovetskin luostarin munkit perustivat Petsamon luostarin uudelleen ja se elpyikin hyvin huomattavaksi. Tarton rauhassa Petsamo luostareineen siirtyi Suomelle. Jatkosodan jälkeen jäljelle jääneet11 munkkia siirtyivät Heinäveden uuteen Valamoon. Heistä viimeisin Akaki kuoli 110-vuotiaana 1984.
Petsamon luostari, tai Pyhän Kolminaisuuden luostari, on edelleen olemassa asiakirjamappina ortodoksisen kirkkohallituksen kassakaapissa. Tällä aineettomalla luostarilla on myös jonkin verran kirkkohallituksen hallinnoimaa aineellista omaisuutta. Tämä mm. sen takia, että Suomen lain mukaan ei saa perustaa uusia luostareita. Jos tarvetta ilmenee, niin pölyt voidaan pyyhkiä vanhoista asiakirjoista.
Petsamoon Venäjän ortodoksinen kirkko perusti uuden luostarin, Trifon petsamolaisen luostarin 1997. Luostari paloi maan tasalle 2007, mutta rakennettiin uudelleen. Komiat ovat rakennukset.
- Seisahtuvin terveisin
M. af Heurlin