tiistai 22. marraskuuta 2016

Klubi ke 30.11.2016. FT, YTT Osmo Pekonen: Émilie du Châtelet ja naisen onni.

Keskiviikkona 30.11. klo 18.00 saamme vieraaksemme FT, YTT Osmo Pekosen, jonka teemana on Émilie du Châtelet  ja naisen onni.

 

 Émilie du Châtelet (1706 - 1749) oli ranskalainen matemaatikko, fyysikko, kirjailija sekä protofeministi. Châtelet´n isä oli korkea virkamies  Ludvig XIV:n hovissa, mikä edesauttoi ovien aukeamista aikansa valistuneisiin piireihin. Isä kannusti tytärtään varhaisista ajoista lähtien monipuolisiin opintoihin, jotka johtivat sittemmin ainutlaatuisen harvinaisiin kukintoihin.

Vuonna 1725
Émilie solmi ajalle tyypillisen järjestetyn avioliiton markiis du Chastellet´n kanssa. Näin Émilie on tullut tunnetuksi nimellä markiisitar du Châtelet. Kirjoitusasu Châtelet vakiintui Émilien huomattavan ja perin läheisen ystävän Voltairen (1694 - 1778) vaikutuksesta. Châtelet´n tieteellisistä tutkielmista voidaan mainita esimerkiksi vuonna 1737 ilmestynyt julkaisu Dissertation sur la nature et la propagation du feu, joka käsitteli Émilien tutkimuksia tulen kanssa ja ennakoi infrapunasäteilyä ja valon ominaisuuksien ymmärrystä.

1749 Émilie du Châtelet sai vielä ennen varhaista kuolemaansa valmiiksi suurtyönsä, Isaac Newtonin (1642 - 1726) monumentaalisen Principia Mathematica -teoksen käännöksen ranskaksi.

Osmo Pekonen on kääntänyt tänä vuonna suomeksi ilmestyneen,
Émilie du Châtelet´n postuumisti ilmestyneen teoksen Discours sur le bonheur. (Émilie du Châtelet. Tutkielma onnesta, Hai 2016). Tutkielma onnesta kertoo Émilien intiimistä puolesta ja valistusajan naisen onnen etsinnästä.

 
Osmo Pekonen (s.1960)) on matemaatikko, historioitsija, kirjailija sekä kulttuuri-ihminen. Pekonen on väitellyt 1988 matematiikasta tutkielmallaan Contributions to and a survey on moduli spaces of differential geometric structures with applications in physics. Vuonna 2010 Pekonen väitteli myös yhteiskuntatieteiden tohtoriksi tukielmallaan La rencontre des religions autour du voyage de l'abbé Réginald Outhier en Suède en 1736-1737.
Osmo Curt von Stedingk -hahmossa 2014

Osmo Pekonen on Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen matematiikan dosentti, Oulun yliopiston tieteenhistorian dosentti sekä Lapin yliopiston sivistyshistorian dosentti.

Pekosella on erityisen läheinen suhde Ranskaan, jossa hän on työskennellyt useaan otteeseen ja siellä hänet on palkittu mm. Chevalier des Palmes académiques -ritariarvolla. Hän on myös neljän ranskalaissen tiedeakatemian ulkojäsen.

Kotimaisista osuvista huomionosoituksista mainittakoon Athenis Finlandie -tapahtuman yhteydessä kesällä 2016 Osmo Pekoselle luovutettu vuosittainen Wolmar Schildt -palkinto. Wolmar Schildt (1810 - 1893) oli Jyväskylän piirilääkäri, merkittävä sivistyksen kantaja ja fennomaani, joka loi suomen kieleen mm. sanat "taide" ja "tiede".

Osmo Pekosen laajasta kirjallisesta tuotannosta manittakoon esimerkinomaisesti 600-luvulle sijoittuvan, muinaisenglanniksi kirjoitetun Widsith-runoelman yhdessä Clive Tolleyn kanssa tehty suomennos Widsith: Anglosaksinen muinaisruno.(Minerva, 2004). Viimemainitussa teoksessa on huomionarvoinen sikermä Casere weold Creacum ond Cælic Finnum (nykyengl. Casere ruled the Creeks and Caelic the Finns) Tätä kohtaa on saatettu tulkita ensimmäisenä viittauksena Kalevaan (Cælic) suomenmaan hallitsijana!

Lisätietoja Pekosesta toimista: https://fi.wikipedia.org/wiki/Osmo_Pekonen

Émilie du Châtelet on ollut innoittajana myös Kaija Saariahon vuonna 2010 kantaesitettyyn oopperaan Émilie.  http://www.concertonet.com/scripts/review.php?ID_review=6354

Tervetuloa

lauantai 12. marraskuuta 2016

Klubi ke 16.11. klo 18.00 FT Tarja Kallio-Tamminen: Terveydenhuollon maailmankuva – miksi täydentäville hoidoille ei ole tilaa?

Keskiviikkona 16.11.  FT Tarja Kallio-Tamminen alustaa otsikolla  Terveydenhuollon maailmankuva – miksi täydentäville hoidoille ei ole tilaa?
Guigonis de Caulhaco, ranskalainen huippukirurgi 1300-luvulta, katsoo sisään.
Uudella ajalla muotoutunut klassisen fysiikan mekanistis-materialistinen ajattelutapa on ymmärrettävästi jättänyt jälkensä myös oman aikamme  lääketieteeseen ja hoitokäytäntöihin. Tämän klassisen näkökannan mukaqan otaksutaan, ettei mielellä  ole varsinaista ja suoraa vaikutusta aineeseen. 1900-luvulla muotoutuneen kvanttimekaniikan myötä ihmisen suhde ympäristöönsä on tullut uudelleen arvioinnin kohteeksi. Havaitsijan läsnäolo, tieto ja valinnat näyttävätkin aiemmista uskomuksista poiketen  vaikuttavan todellisuuden muotoutumiseen. On näin ollen syytä uskoa, että maailmankuvan uudistuminen voi lisätä ymmärrystä systeemien välittömistä sisäisistä yhteyksistä ja siten monipuolistaa myös terveydenhuollon hoitomuotoja. 
- Tarja Kallio-Tamminen  on luonnonfilosofi, tutkija, luennoitsija ja tietokirjailija. Väitös vuodelta 2004 käsitteli modernin fysiikan ja kvanttimekaniikan avaamaa uutta maailmankuvaa. Sen yleistajuisempi laitos Kvanttilainen todellisuus, fysiikka ja filosofia maailmankuvan muovaajina ilmestyi vuonna 2008 (Gummerus). Viime vuosina Kallio-Tamminen on EEG-avusteisen meditaation projektin myötä suuntautunut myös neurofilosofiaan.
Lisätietoja myös Tarjan oman yrityksen sivuilta http://kalpataru.fi/
Tervetuloa


- Et sä nyt jo tajua
- Kukahan tässä nyt ei varsinaisesti tajua
Piirros: Juha Olavinen

Pääsiäissaaren viimeinen palmu

Olen usein kysynyt itseltäni: "mitä viimeistä palmupuuta kaatanut pääsiäissaarelainen sanoi?" Sanoiko hän nykyajan metsurin tapaan: "työpaikkoja, ei puita!"? Vai: "teknologia ratkaisee ongelmamme, ei pelkoa, löydämme puulle korvaavan materiaalin"? Vai: "ei ole todisteita siitä, ettei jossakin muualla saarellamme olisi vielä palmuja. Tarvitsemme lisää tutkimusta. Ehdottamanne puunkaatorajoitus on ennenaikainen ja perustuu pelonlietsomiseen"?

- Jared Diamond: Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä? Terra Cognita 2005