Keskiviikkona
28.3. Katalonian tilannetta pitkään
seurannut Janne Riitakorpi alustaa kovin ajankohtaisesta aiheesta.
Katalonian
asia aktualisoitui yllättäen myös täälläpäin viime viikolla myrkyn silmässä
olevan Carles Puigdemontin vieraillessa maassamme kansanedustaja Mikko Kärnän,
Eduskunnan Katalonia –ystävyysryhmän sekä Helsingin yliopiston kutsusta.
Suomen vierailunsa
kuluessa Espanja antoi Puigdemontista eurooppalaisen pidätysmääräyksen. Maamme
viranomaisten helpotukseksi Puigdemont poistui kuitenkin maastamme vähin äänin
kunnes joutui Saksan viranomaisten haltuun viikonloppuna ylitettyään Tanskan ja
Saksan välisen rajan.
. . . . . .
27. lokakuuta 2017 Katalonian
parlamentti julisti alueen itsenäiseksi tasavallaksi. Julistusta oli edeltänyt
vuosia kestänyt poliittinen prosessi, joka oli huipentunut 1. lokakuuta
järjestettyyn kansanäänestykseen itsenäisyydestä. Äänestyspäivä muuttui
väkivaltaiseksi Espanjan poliisin yrittäessä tuomioistuimen määräyksestä
estää äänestyksen toimeenpanon. Kuvat ikäihmisiä pamputtavista ja kumiluoteja
ampuvista poliiseista levisivät maailmalle.
Miten tähän oli tultu? Miksi tähän poliittiseen ongelmaan ei ole löytynyt vuosien varrella rauhanomaista ratkaisua?
Itsenäistymisjulistusta ei ole käytännössä toimeenpantu, mutta Kataloniassa on tällä hetkellä pari miljoonaa ihmistä, jotka eivät enää koe olevansa Espanjan kuninkaan alamaisia. Presidentti Puigdemont on perustanut Katalonian tasavallan maanpakolaishallituksen Belgiaan. Useampi itsenäistymisliikkeen johtajista viruu Espanan vankiloissa, kymmeniä syytetään kapinasta.
Katalonian poliittista tilannetta pitkään seurannut Janne Riitakorpi esittelee itsenäistymisliikkeen taustalla olevia poliittisia, taloudellisia sekä kulttuurihistoriallisia syitä. Riitakorpi läpikäy myös tapahtumaketjun, joka käynnistyi Espanjan perustuslakituomioistuimen mitätöidessä Katalonian itsehallintolain vuonna 2010 johtaen lopulta viimesyksyn yksipuoliseen itsenäistymisjulistukseen ja tämän jälkeen alueen joutumisen Espanjan keskushallinnon suoran halinnan alaisuuteen. .
Katalonian tsenäistymishankkeen tulevaisuus on myös kytköksissä Euroopan Unionin kohtaloon ja on näin ollen hyvä kysyä, voidaanko tähän kriisiin löytää poliittista ratkaisua.
Janne Riitakorpi opiskelee valtio-oppia maisterivaiheessa Tampereen yliopistossa ja on kirjoittanut sekä kommentoinut Katalonian tilannetta useamman vuoden ajan. Viime syksyn hän oli Barcelonassa työharjoittelussa tapahtumien keskipisteessä sittemmin lakkautetussa Katalonian julkisuusdiplomatianeuvostossa.
Miten tähän oli tultu? Miksi tähän poliittiseen ongelmaan ei ole löytynyt vuosien varrella rauhanomaista ratkaisua?
Itsenäistymisjulistusta ei ole käytännössä toimeenpantu, mutta Kataloniassa on tällä hetkellä pari miljoonaa ihmistä, jotka eivät enää koe olevansa Espanjan kuninkaan alamaisia. Presidentti Puigdemont on perustanut Katalonian tasavallan maanpakolaishallituksen Belgiaan. Useampi itsenäistymisliikkeen johtajista viruu Espanan vankiloissa, kymmeniä syytetään kapinasta.
Katalonian poliittista tilannetta pitkään seurannut Janne Riitakorpi esittelee itsenäistymisliikkeen taustalla olevia poliittisia, taloudellisia sekä kulttuurihistoriallisia syitä. Riitakorpi läpikäy myös tapahtumaketjun, joka käynnistyi Espanjan perustuslakituomioistuimen mitätöidessä Katalonian itsehallintolain vuonna 2010 johtaen lopulta viimesyksyn yksipuoliseen itsenäistymisjulistukseen ja tämän jälkeen alueen joutumisen Espanjan keskushallinnon suoran halinnan alaisuuteen. .
Katalonian tsenäistymishankkeen tulevaisuus on myös kytköksissä Euroopan Unionin kohtaloon ja on näin ollen hyvä kysyä, voidaanko tähän kriisiin löytää poliittista ratkaisua.
Janne Riitakorpi opiskelee valtio-oppia maisterivaiheessa Tampereen yliopistossa ja on kirjoittanut sekä kommentoinut Katalonian tilannetta useamman vuoden ajan. Viime syksyn hän oli Barcelonassa työharjoittelussa tapahtumien keskipisteessä sittemmin lakkautetussa Katalonian julkisuusdiplomatianeuvostossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoita kommentti tähän tekstiin.