sunnuntai 22. syyskuuta 2024

SYYSPÄIVÄNTASAUKSEN POSTILLA 2024


 

Syyspäivätasaus on tänä vuonna sunnuntaina 22.9. kello 15.43. Eläinradalla Aurinko siirtyy Neitsyeen (Virgoc) merkistä Vaa’an (Libra d) merkkiin. Taivaanpallolla aurinko on vielä Neitsyeen tähtikuviossa.

 

Syyspäiväntasauksena aurinko siirtyy taivaanpallon pohjoiselta eteläiselle pallonpuoliskolle. Periaatteessa päivä ja yö ovat kaikkialla maapallolla yhtä pitkiä. Siitä nimitys equinox , yhtäläinen yö. 

Tähtitieteellinen kesä päättyy ja syksy alkaa pohjoisella pallonpuoliskolla. Eteläisellä vuorostaan talvi päättyy, ja kevät alkaa.



Pohjoisella eli Kravun kääntöpiirillä aurinko paistaa keskipäivillä suoraan zeniitistä. Aivan tarkkaan ottaen näin tapahtuu pisteessä 23°26′10″ N 1054’00’S.

Tämä on Saharan autiomaassa  Mauretaniassa.  AIue kuuluu Hammamin hiekkadyynialueeseen, jolta on löydetty runsaasti meteoriitteja. Niitä voi halutessaan ostaa. (https://www.lpi.usra.edu/meteor/metbull.php?code=7806 tai

  https://www.bonhams.com/auction/27190/lot/28/el-hammani/ )

Pisteen lähellä on kaksi vuorenhuippua, n 500 m korkeita: Zednes  ja Khenifissa. 

 

Afrikan läntisien piste.

 

Afrikan läntisin poiste on  Senegalissa: Kap Verden niemi 18o44’41’’N 17o31’13’’W .  Alueen löysi ja nimen sille antoi v. 1444 portugalilainen merenkulkija Dinis Dias.

Samalla niemellä on Afrikan läntisin kaupunki Dakar, Senegalin pääkaupunki. Kaupunkialueen kokonaisväestö on 4.250.000 eli hieman alle neljännes maan  runsaasta 18 miljoonasta asukkaasta. Dakar on merkittävä satamakaupunki. Sen sataman vuotuinen rahtiliikenne  on 22,4 miljoonaa tonnia. (Helsingin sataman 14 miljoonaa tonnia rahtia.)

 


    Tarmo Jormakka Saharassa (Reijo af Heurlinin arkisto)

 

Pariisi-Dakar

Ensimmäinen Pariisi-Dakar -ralli, yli kaksi viikkoa vievä suunnistus- ja kestävyyskoe ajettiin vuonna 1978. Vuoteen 2007 asti ralli ajettiin Dakariin. Nyt se on turvallisuussyistä - mm levottomuudet Mauretaniassa - siirretty ensin  Etelä-Amerikkaan ja sitten Saudi-Arabiaan. 

Veljeni Reijon kaveri Tarmo Jormakka on osallistunut Pariisi-Dakar ralliin seitsemästi: kolmasti moottoripyörällä (1984, 1986 ja 1987), kolmasti autolla ja kerran kuorma-autolla. Reijo on nyt entisöimässä hänen rallin osallistunutta moottoripyöräänsä.

https://www.is.fi/urheilulehti/parhaat/art-2000009260320.html

  

Kap Verde



Kap Verden niemimaa (Wikipedia)

Kap Verde, kymmenestä suuremmasta ja viidestä pienemmästä Makaronesian saariston saaresta koostuvaa  tasavalta on noin 480 kilometriä  Atlantilla  Dakarista länteen. Maa itsenäistyi vuosi Neilikkavallankumouksen jälkeen Portugalin alaisuudesta 5.7. 1975 . 

Maan pinta-ala  on runsaat 4000 neliökilometriä ja väkiluku vajaat 600.000 .  Saaret ovat vulkaanista alkuperää.

Kansantuote asukasta kohti on ostovoimakorjattuna n. 3000 dollaria. Economistin demokratia indeksissä Kap Verde on epätäydellinen demokratia (flawed democracy 7,65 pistettä)

Nantucketilainen valaanpyyntialus Essex täydensi varastojaan Kap Verdellä ennen kohtalokasta matkaansa kohti Kap Hornia ja Tyyntä Valtamerta. Essex tuhoutui v. 1820 kaskelotin hyökättyä sitä vastaan.  Essexin pituus oli 27 metriä ja täysikasvuisen kaskelotin 15 metriä. Tapaus oli esikuvana Herman Melvillen romaanille Moby Dick. (Moby-Dick or the Whale1851.)



Kuva: Tähdet ja avaruus 6/74

 

Tähtitaivaalla:

 

Tähtitaivaalla näkyy vielä kolmen pohjoisen taivaan kirkkaimpiin kuuluvan tähden muodostama tähtikuvio asterismi Kesäkolmio. Tähdet ovat Joutsenen Deneb, Lyyran Vega ja Kotkan Altair. Linnunrata näkyy komeana. Joutsen lentää Linnunrataa myöten lounaaseen.

Uloin  planeetta Neptunus on 21.9. oppositiossa. Sen voi erottaa kiikarilla sinertävänä pisteenä tähtikartan avulla Kalojen tähtikuviossa. Neptunuksen kiertoaika on 166 vuotta, joten taivaanpallolla se liikkuu vuoden aikana vain runsaat kaksi astetta.

Läntisellä taivaalla on auringonlaskun jälkeen lokakuun puolivälissä nähtävissä vuoden komeetta, Tsuchinshan-ATLAS Sen kirkkaudesta voidaan vasta esittää vain arveluita. Optimistisimmat veikkaavat Venuksen magnitudia (-4). Komeetan nimi annetaan löytäjien mukaan.

 

Maurin päivä.

 

Kalenterissa 22.9. päivä on Maurin päivä.  Kristillisen hagiografian mukaan roomalainen kristitty musta kenraali Mauritius ja hänen 6.600 legioonalaistaan teloitettiin Agaunessa, nykyisessä Saint-Mauricessa Valais’n kantonissa Sveitsissä Diocletianuksen vainojen aikana vuonna 286 ai 287 (tai 304). He kieltäytyivät uhraamasta Jupiterille.

Pyhän Mauritiuksen kunniaksi Burgundian (ei pidä sekoittaa Nibelungin laulun Burgundiiin) kuningas Sigismund perusti paikalle hänen nimeään kantavan luostarin vuonna 515. Luostari on edelleen toiminnassa.

21.9. on Mervin nimipäivä. Tämä suomalainen nimi on peräisin paikannimistä, mm. Hattulan Merven kartanosta.  Aikaisemmin päivä oli Syys-Matti eli apostoli ja evankelista Matteuksen mukaan nimetty päivä

 

Kirkossa tämä on 18. sunnuntai helluntaista. Teemana kristityn vapaus.

Ortodoksisessa kirkossa 22.9. on Profeetta Joonaan ( k. n. 750 eKr.) ja P. Joona Jaasjärveläisen , Karjalan pyhän (k. n. 1600) päivä. Ortodoksisen kalenterin mukaan syyspäiväntasaus on 23.9, Johannes Kastajan sikiämisen päivä.

 

Päivän Maurit: kaksi poliittista Mauria, Mauri Ryömä ja Mauri Elovainio.

 

Lääket.lis. Mauri Ryömä (1911-1958) oli legendaarisen maltillisen sosialidemokraattisen kansanedustajan, kaksinkertaisen ministerin ja Lääkintähallituksen pääjohtajan Hannes Ryömän poika, isänsä paljon, paljon vasemmistolaisempi.

 

Suomen Kommunistiseen Puolueeseen Ryömä liittyi vasta sodan jälkeen vuonna 1945, mutta oli aloittanut kommunistisen toiminnan jo 1940. Sotien alla hän kannatti kansanrintamapolitiikkaa. Hänen puolisonsa oli vuodesta 1933 kirjailija Elvi Sinervo (1912 -1986).

Talvisodan aikana Ryömä oli ainoa poliitikko, joka tuki Neuvostoliiton politiikkaa ja piti Tanneria syypäänä sotaan. Sotien aikana hän oli valtiopetoksesta tuomittuna vankina mm. Tammisaaren pakkotyölaitoksessa. Poliittisten vankien kohtelu  silloin on skandaali.


Ryömä ja Sinervo 1950-luvulla


Vankeusaikanaan hän käänsi Pääoman toisen osan. Käännöksen tarkisti kansantaloudellisen sanaston osalta Ryömän perheystävä isäni fil.tri. Lauri O. af Heurlin, joka sai työtä varten  Suomalaisen kirjallisuuden edistämisvarojen valtuuskunnan vaatimattoman apurahan.

Vielä pitkään sodan jälkeen Ryömä oli kunnon stalinisti. Kansankulttuuri julkaisi  vuonna 1954 hänen pamflettinsa Asiakirjojen todistus ns. talvisodasta 1939–40


Hruštšovin kuuluisten paljastusten jälkeen Ryömän usko (neuvosto)kommunismiin romahti. Hän arvosteli jyrkästi puolueen virkavaltaisuutta ja henkilöpalvontaa. Suhde puolueeseen jäätyi, vaikka Ryömä jäikin SKP:n keskuskomitean jäseneksi varhaiseen kuolemansa saakka..

Ryömä siirtyi poliittisesta toiminnasta lääkäriksi Nikkilän mielisairaalaan. Marraskuussa 1958 hänen autonsa  suistui  Sipoon Myransissa toiselle kaistalle osuen vastaantulevan kuorma-auton nokkaan kohtalokkain seurauksin. 

Mm. Elvi Sinervon sisar Sylvi-Kyllikki Kilpi epäili kyseessä olleen järjestetty onnettomuus. Mene ja tiedä. Kolmas serkkuni Hannu Wuorenheimo kertoi isänsä, myöhemmin eversti Ossian Wuorenheimon joutuneen kahdesti murhayrityksen kohteeksi. Onko kyseessä vain hyvä ja hyvin esitetty tarina?

 

Miehensä kuoleman jälkeen Elvi Sinervo teki yksinomaan käännöstöitä, sitäkin merkittävämpiä. Heidän kolmesta lapsestaan kaksi Ilkka ja Liisa Ryömä ovat tunnettuja suomentajia. Ilkka Ryömä kuoli toukokuussa 1978 vain 40 -vuotiaana, ilmeisesti epilepsiaan.


Mauri Elovainio

 

Mauri K. Elovainioon (Myöhemmin vain Mauri Elovainio) tutustuin puoliksi keväällä 1966. Hän oli Valtiotieteellisen tiedekunnan promootion gratisti. Sisareni Marja oli yleinen seppelensitojatar. Yksi karonkka pidetiin Tuomelassa. Minun ja veljieni osuudeksi jäi astioiden pesu talon lyijykellareissa, kuten me asian koimme.

 

Tapasin hänet kesällä1970 Liberaalisen Nuorisoliiton kesälukiossa Paraisten Kirjaisissa, Svenska Ungdomin koulutuskeskuksessa, entisessä kansakoulussa. (Rakennus on nykyään pieni B&B majatalo) Eri puolueet tulivat esittelemään periaatteitaan. Elovainio edusti Liberaalista Kansanpuoluetta.


Hän tuli Renault Caravelle -urheiluautolla, jota puoluetoveri Olli J. Ojanen, autospelialisti nykyisin, luonnehti bulevardisportiksi. Hyvin kaunis ajopeli. Ja suoritusarvot riittävät.  Charles de Gaulle hallinto piti maassa bensiinin hinnan korkealla.

 

Elovainio (1936 – 2013) valmistui Ressun lukiosta ylioppilaaksi 1956 ja valtiotieteen maisteriksi 1962. Hänellä oli monipuolinen kansainvälinen ura, mm. Sonerassa. Erityisesti hän  kehitti yhtiön Baltian toimintoja, mistä syystä Elovainio nimitettiin Liettuan kunniakonsuliksi.

 

Hän oli myötävaikuttamassa Suomen Ranskan-instituutin  perustamiseen vuonna 1989. Elovainiolla oli toinen koti Ranskassa. Suomen Tennisliitto palkitsi Elovainion Rakkaudesta tennikseen -laatalla vuonna 2011. 

 

Suomella on lukuisa kunniakonsulaatteja Jostain syystä pitää erikseen mainita yksi: Jerevanin Armeniassa.

 


Marja-Liisa Vartio



 

Marja-Liisa Vartion syntymästä tuli 11.9.2024 kuluneeksi 100 vuotta. Vartio oli merkittävä suomalainen runoilija ja prosaisti, ja häntä pidetään yhtenä kotimaisen romaanin uudistajana.  Hänen merkittävin työnsä on postuumisti julkaistu Hänen olivat linnut, vuosikymmenien keskustelut leskiruustinna Adelen  ja hänen palvelijattarensa Alman välillä. Linnut olivat ruustinnan miesvainaan Birgerin täyttämät linnut, jotka tämä sai pelastettua pappilan tulipalosta vuosikymmeniä aikaisemmin.

Vartio, os. Sairanen meni 21-vuotiaana naimisiin, mutta avioliito päättyi kymmenen vuotta myöhemmin. Vartion toinen puoliso oli Paavo Haavikko. Vartio kuoli ilmeisesti väärän diagnoosin aiheuttamiin komplikaatioihin 1966, vain 41-vuoiaana.

Haavikon Art House julkaisee Vartion tuotantoa myös äänikirjoina vuodesta 2024. 

 

 


Arnold Schönberg



Schönberg 1948 (Florence Homolka)


 

Viime vuosisadan merkittävimpiiin kuuluvan säveltäjän Arnold Schönbergin syntymästä oli viime viikolla, 13. syyskuuta kulunut 150 vuotta.

Schönberg syntyi juutalaiseen perheeseen Wienissä. Hän  aloitti ensi työnsä pankkivirkailijana, mutta pankin tehtyä vararikon 1895 hän siirtyi kokonaan sävellykseen, aluksi myöhäisromantikkona.

Tältä ajalta hänen tunnetuimmat työnsä ovat Kirkastettu yö (Verklärte Nacht)  , Pelléas  ja Melisande  sekä tanskalaisen kasvitieteilijän ja runoilijan Jens Peter Jacobsenin (1847 - 1885)   runoelmaan perustuva Gurre-lieder. Gurre oli linna Tanskan pääsaarella Sjellannissa. Samalla saarella ovat Roskilde ja Kööpenhamina . 

 

Keskiaikaan sijoittuva Tarina kertoi kuningas Waldemar Atterdagin ja hänen rakastettunsa Toven tragediasta, mustasukkaisen kuningatar Helwigin surmaamana. Tämä kantaesitettiin vasta 1913. Nimi Waldemar on samaa kantaa kuin Vladimir tai Volodomir. 

 

Myöhemmin Schönberg siirtyi atonaalisuuteen ja sarjallisuuteen. Vuonna 1921 hän julkaisi uuden kaksitoistasäveljärjestelmänsä eli dodekafonian. Kriitikot tosin kutsuvat järjestelmää dodekakofoniaksi.

 

Yksi hänen töistään tältä ajalta oli keskeneräisesi jäänyt ooppera Mooses ja Aaron (1930/31), joka esitettiin vasta Schönbergin kuoleman jälkeen. Työ on yksi 1900-luvun merkittäviä sävelteoksia.

 

Hitlerin valtaannousun jälkeen Schönberg siirtyi ensin Ranskaan ja sitten Yhdysvaltoihin, Los Angelesiin, jossa työskenteli UCLA:ssa professorina. Hän sai maan kansalaisuuden 1941, ja kuoli kymmenen vuotta myöhemmin, perjantaina 13.7.1951. 

 

Los Angelesissa hänellä oli monipuolinen ystäväpiiri johon mm. kuuluivat Georg Gershwin ja Harpo Marx. Sunnuntai-iltapäivisin hän tarjosi vierailleen erinomaista kahvia ja wieniläisiä leivoksia. Schönberg oli taikauskoinen ja erityisesti kärsi triskaidekafobiasta  eli lukuun 13 liittyvistä peloista. Tämä saattoi jouduttaa hänen kuolemaansa 76-vuotiaana, sillä 7+6 = 13. 12-lukujärjestelmässä, ikä tosin olisi ollut 64  vuotta.

___________________________________ 

Päivän mietelause:

Tuhannenpa tonnia nitraattia lähti Kantalahden satamasta ja -masta.
Eikä me ennen seisahdettu kuin ties missä ja vasta.

___________________________________


Markku af Heurlin

filosofiklubi.blogspot.com

       






- Et sä nyt jo tajua
- Kukahan tässä nyt ei varsinaisesti tajua
Piirros: Juha Olavinen

Pääsiäissaaren viimeinen palmu

Olen usein kysynyt itseltäni: "mitä viimeistä palmupuuta kaatanut pääsiäissaarelainen sanoi?" Sanoiko hän nykyajan metsurin tapaan: "työpaikkoja, ei puita!"? Vai: "teknologia ratkaisee ongelmamme, ei pelkoa, löydämme puulle korvaavan materiaalin"? Vai: "ei ole todisteita siitä, ettei jossakin muualla saarellamme olisi vielä palmuja. Tarvitsemme lisää tutkimusta. Ehdottamanne puunkaatorajoitus on ennenaikainen ja perustuu pelonlietsomiseen"?

- Jared Diamond: Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä? Terra Cognita 2005