tiistai 22. lokakuuta 2024

Torsti Lehtisen muistoseminaari 23.11.2024

Kulttuurikeskus Sofiassa la 23.11.2024 Torsti Lehtisen muistoseminaari klo 13 - 16.30. 


Torsti Lehtinen (1942 - 2023)  oli boheemi, kirjailija, kääntäjä, toimittaja, filosofi ja ortodoksi. Kirjailijanuransa Lehtinen aloitti 1982 julkaistulla nuoruusvuosiensa kuvauksella Kun päättyy pitkäsilta (Karisto 1982) ja julkaisi sittemmin kymmeniä proosa- ja tietoteoksia sekä näytelmiä. Viimeisin 2020 ilmestynyt Sofian sisaret – Filosofian historian suuret naiset. (Into Kustannus 2020). Lehtisen filosofinen kiinnostus suuntautui eksistentialismiin sekä eritoten tanskalaisen uskonnollisen filosofin Søren Kierkegaardin (1813 – 1855) ajatteluun. Omien teostensa ohella Lehtinen käänsi toistakymmentä teosta, joista pääosa oli Kierkegaardia, mm. keskeisen vuonna 1846 alkukielellä tanskaksi ilmestyneen Afsluttende uvidenskabelig efterskrift til dephilosophiske smuler nimellä  Päättävä epätieteellinen jälkikirjoitus (WSOY 1992) 

Lehtinen oli 2000 - 2005  Suomen Kirjalijaliiton vpj. Toimi myös Kirjain-lehden päätoimittajana.

Tässä Torstin In Memoriam Vartija-lehdestä:

https://www.vartija-lehti.fi/kirjailija-torsti-lehtinen-in-memoriam/


Ohjelma:


13–13.15 Panihida Torstille (vainajien muistopalvelus), Sofian kappeli. Isä Ambrosius
13.20 Avauspuheenvuoro: Juha Olavinen
13.30–14.00 TeT Pia Houni:  Äänekkäitä ihmisen ajatukset. 
14.00–14.30 TT Petri Järveläinen: Torsti Lehtinen kirjailijana
14.30–15.15 Tauko, välipala
15.15–15.45 VTT Janne Kylliäinen: Søren Kierkegaard – sokraattista herätyskirjallisuutta. 
15.45–16.30 Paneeli ja yleisökysymyksiä. 
16.30 Päätössanat: Peter Lundqvist, FIVE


- Seminaarin jälkeen mahdollisuus tutustua Sofian galleriassa esillä olevaan Rosa Liksomin taidenäyttelyyn.


Osallistumismaksu 25 €, sis. ohjelman,kahvin/teen sekä välipalan.


Ilmoittautuminen 21.11. mennessä: info@sofia.fi

Maksetaan paikan päällä.


Sofian osoite:  Kallvikinniementie 35 A, Vuosaari



Seminaari järjestävät Kulttuurikeskus Sofia, Filosofisen praktiikan verkosto Five ry, Ikaalisen Puistofilosofia sekä Filosofiklubi.

sunnuntai 22. syyskuuta 2024

SYYSPÄIVÄNTASAUKSEN POSTILLA 2024


 

Syyspäivätasaus on tänä vuonna sunnuntaina 22.9. kello 15.43. Eläinradalla Aurinko siirtyy Neitsyeen (Virgoc) merkistä Vaa’an (Libra d) merkkiin. Taivaanpallolla aurinko on vielä Neitsyeen tähtikuviossa.

 

Syyspäiväntasauksena aurinko siirtyy taivaanpallon pohjoiselta eteläiselle pallonpuoliskolle. Periaatteessa päivä ja yö ovat kaikkialla maapallolla yhtä pitkiä. Siitä nimitys equinox , yhtäläinen yö. 

Tähtitieteellinen kesä päättyy ja syksy alkaa pohjoisella pallonpuoliskolla. Eteläisellä vuorostaan talvi päättyy, ja kevät alkaa.



Pohjoisella eli Kravun kääntöpiirillä aurinko paistaa keskipäivillä suoraan zeniitistä. Aivan tarkkaan ottaen näin tapahtuu pisteessä 23°26′10″ N 1054’00’S.

Tämä on Saharan autiomaassa  Mauretaniassa.  AIue kuuluu Hammamin hiekkadyynialueeseen, jolta on löydetty runsaasti meteoriitteja. Niitä voi halutessaan ostaa. (https://www.lpi.usra.edu/meteor/metbull.php?code=7806 tai

  https://www.bonhams.com/auction/27190/lot/28/el-hammani/ )

Pisteen lähellä on kaksi vuorenhuippua, n 500 m korkeita: Zednes  ja Khenifissa. 

 

Afrikan läntisien piste.

 

Afrikan läntisin poiste on  Senegalissa: Kap Verden niemi 18o44’41’’N 17o31’13’’W .  Alueen löysi ja nimen sille antoi v. 1444 portugalilainen merenkulkija Dinis Dias.

Samalla niemellä on Afrikan läntisin kaupunki Dakar, Senegalin pääkaupunki. Kaupunkialueen kokonaisväestö on 4.250.000 eli hieman alle neljännes maan  runsaasta 18 miljoonasta asukkaasta. Dakar on merkittävä satamakaupunki. Sen sataman vuotuinen rahtiliikenne  on 22,4 miljoonaa tonnia. (Helsingin sataman 14 miljoonaa tonnia rahtia.)

 


    Tarmo Jormakka Saharassa (Reijo af Heurlinin arkisto)

 

Pariisi-Dakar

Ensimmäinen Pariisi-Dakar -ralli, yli kaksi viikkoa vievä suunnistus- ja kestävyyskoe ajettiin vuonna 1978. Vuoteen 2007 asti ralli ajettiin Dakariin. Nyt se on turvallisuussyistä - mm levottomuudet Mauretaniassa - siirretty ensin  Etelä-Amerikkaan ja sitten Saudi-Arabiaan. 

Veljeni Reijon kaveri Tarmo Jormakka on osallistunut Pariisi-Dakar ralliin seitsemästi: kolmasti moottoripyörällä (1984, 1986 ja 1987), kolmasti autolla ja kerran kuorma-autolla. Reijo on nyt entisöimässä hänen rallin osallistunutta moottoripyöräänsä.

https://www.is.fi/urheilulehti/parhaat/art-2000009260320.html

  

Kap Verde



Kap Verden niemimaa (Wikipedia)

Kap Verde, kymmenestä suuremmasta ja viidestä pienemmästä Makaronesian saariston saaresta koostuvaa  tasavalta on noin 480 kilometriä  Atlantilla  Dakarista länteen. Maa itsenäistyi vuosi Neilikkavallankumouksen jälkeen Portugalin alaisuudesta 5.7. 1975 . 

Maan pinta-ala  on runsaat 4000 neliökilometriä ja väkiluku vajaat 600.000 .  Saaret ovat vulkaanista alkuperää.

Kansantuote asukasta kohti on ostovoimakorjattuna n. 3000 dollaria. Economistin demokratia indeksissä Kap Verde on epätäydellinen demokratia (flawed democracy 7,65 pistettä)

Nantucketilainen valaanpyyntialus Essex täydensi varastojaan Kap Verdellä ennen kohtalokasta matkaansa kohti Kap Hornia ja Tyyntä Valtamerta. Essex tuhoutui v. 1820 kaskelotin hyökättyä sitä vastaan.  Essexin pituus oli 27 metriä ja täysikasvuisen kaskelotin 15 metriä. Tapaus oli esikuvana Herman Melvillen romaanille Moby Dick. (Moby-Dick or the Whale1851.)



Kuva: Tähdet ja avaruus 6/74

 

Tähtitaivaalla:

 

Tähtitaivaalla näkyy vielä kolmen pohjoisen taivaan kirkkaimpiin kuuluvan tähden muodostama tähtikuvio asterismi Kesäkolmio. Tähdet ovat Joutsenen Deneb, Lyyran Vega ja Kotkan Altair. Linnunrata näkyy komeana. Joutsen lentää Linnunrataa myöten lounaaseen.

Uloin  planeetta Neptunus on 21.9. oppositiossa. Sen voi erottaa kiikarilla sinertävänä pisteenä tähtikartan avulla Kalojen tähtikuviossa. Neptunuksen kiertoaika on 166 vuotta, joten taivaanpallolla se liikkuu vuoden aikana vain runsaat kaksi astetta.

Läntisellä taivaalla on auringonlaskun jälkeen lokakuun puolivälissä nähtävissä vuoden komeetta, Tsuchinshan-ATLAS Sen kirkkaudesta voidaan vasta esittää vain arveluita. Optimistisimmat veikkaavat Venuksen magnitudia (-4). Komeetan nimi annetaan löytäjien mukaan.

 

Maurin päivä.

 

Kalenterissa 22.9. päivä on Maurin päivä.  Kristillisen hagiografian mukaan roomalainen kristitty musta kenraali Mauritius ja hänen 6.600 legioonalaistaan teloitettiin Agaunessa, nykyisessä Saint-Mauricessa Valais’n kantonissa Sveitsissä Diocletianuksen vainojen aikana vuonna 286 ai 287 (tai 304). He kieltäytyivät uhraamasta Jupiterille.

Pyhän Mauritiuksen kunniaksi Burgundian (ei pidä sekoittaa Nibelungin laulun Burgundiiin) kuningas Sigismund perusti paikalle hänen nimeään kantavan luostarin vuonna 515. Luostari on edelleen toiminnassa.

21.9. on Mervin nimipäivä. Tämä suomalainen nimi on peräisin paikannimistä, mm. Hattulan Merven kartanosta.  Aikaisemmin päivä oli Syys-Matti eli apostoli ja evankelista Matteuksen mukaan nimetty päivä

 

Kirkossa tämä on 18. sunnuntai helluntaista. Teemana kristityn vapaus.

Ortodoksisessa kirkossa 22.9. on Profeetta Joonaan ( k. n. 750 eKr.) ja P. Joona Jaasjärveläisen , Karjalan pyhän (k. n. 1600) päivä. Ortodoksisen kalenterin mukaan syyspäiväntasaus on 23.9, Johannes Kastajan sikiämisen päivä.

 

Päivän Maurit: kaksi poliittista Mauria, Mauri Ryömä ja Mauri Elovainio.

 

Lääket.lis. Mauri Ryömä (1911-1958) oli legendaarisen maltillisen sosialidemokraattisen kansanedustajan, kaksinkertaisen ministerin ja Lääkintähallituksen pääjohtajan Hannes Ryömän poika, isänsä paljon, paljon vasemmistolaisempi.

 

Suomen Kommunistiseen Puolueeseen Ryömä liittyi vasta sodan jälkeen vuonna 1945, mutta oli aloittanut kommunistisen toiminnan jo 1940. Sotien alla hän kannatti kansanrintamapolitiikkaa. Hänen puolisonsa oli vuodesta 1933 kirjailija Elvi Sinervo (1912 -1986).

Talvisodan aikana Ryömä oli ainoa poliitikko, joka tuki Neuvostoliiton politiikkaa ja piti Tanneria syypäänä sotaan. Sotien aikana hän oli valtiopetoksesta tuomittuna vankina mm. Tammisaaren pakkotyölaitoksessa. Poliittisten vankien kohtelu  silloin on skandaali.


Ryömä ja Sinervo 1950-luvulla


Vankeusaikanaan hän käänsi Pääoman toisen osan. Käännöksen tarkisti kansantaloudellisen sanaston osalta Ryömän perheystävä isäni fil.tri. Lauri O. af Heurlin, joka sai työtä varten  Suomalaisen kirjallisuuden edistämisvarojen valtuuskunnan vaatimattoman apurahan.

Vielä pitkään sodan jälkeen Ryömä oli kunnon stalinisti. Kansankulttuuri julkaisi  vuonna 1954 hänen pamflettinsa Asiakirjojen todistus ns. talvisodasta 1939–40


Hruštšovin kuuluisten paljastusten jälkeen Ryömän usko (neuvosto)kommunismiin romahti. Hän arvosteli jyrkästi puolueen virkavaltaisuutta ja henkilöpalvontaa. Suhde puolueeseen jäätyi, vaikka Ryömä jäikin SKP:n keskuskomitean jäseneksi varhaiseen kuolemansa saakka..

Ryömä siirtyi poliittisesta toiminnasta lääkäriksi Nikkilän mielisairaalaan. Marraskuussa 1958 hänen autonsa  suistui  Sipoon Myransissa toiselle kaistalle osuen vastaantulevan kuorma-auton nokkaan kohtalokkain seurauksin. 

Mm. Elvi Sinervon sisar Sylvi-Kyllikki Kilpi epäili kyseessä olleen järjestetty onnettomuus. Mene ja tiedä. Kolmas serkkuni Hannu Wuorenheimo kertoi isänsä, myöhemmin eversti Ossian Wuorenheimon joutuneen kahdesti murhayrityksen kohteeksi. Onko kyseessä vain hyvä ja hyvin esitetty tarina?

 

Miehensä kuoleman jälkeen Elvi Sinervo teki yksinomaan käännöstöitä, sitäkin merkittävämpiä. Heidän kolmesta lapsestaan kaksi Ilkka ja Liisa Ryömä ovat tunnettuja suomentajia. Ilkka Ryömä kuoli toukokuussa 1978 vain 40 -vuotiaana, ilmeisesti epilepsiaan.


Mauri Elovainio

 

Mauri K. Elovainioon (Myöhemmin vain Mauri Elovainio) tutustuin puoliksi keväällä 1966. Hän oli Valtiotieteellisen tiedekunnan promootion gratisti. Sisareni Marja oli yleinen seppelensitojatar. Yksi karonkka pidetiin Tuomelassa. Minun ja veljieni osuudeksi jäi astioiden pesu talon lyijykellareissa, kuten me asian koimme.

 

Tapasin hänet kesällä1970 Liberaalisen Nuorisoliiton kesälukiossa Paraisten Kirjaisissa, Svenska Ungdomin koulutuskeskuksessa, entisessä kansakoulussa. (Rakennus on nykyään pieni B&B majatalo) Eri puolueet tulivat esittelemään periaatteitaan. Elovainio edusti Liberaalista Kansanpuoluetta.


Hän tuli Renault Caravelle -urheiluautolla, jota puoluetoveri Olli J. Ojanen, autospelialisti nykyisin, luonnehti bulevardisportiksi. Hyvin kaunis ajopeli. Ja suoritusarvot riittävät.  Charles de Gaulle hallinto piti maassa bensiinin hinnan korkealla.

 

Elovainio (1936 – 2013) valmistui Ressun lukiosta ylioppilaaksi 1956 ja valtiotieteen maisteriksi 1962. Hänellä oli monipuolinen kansainvälinen ura, mm. Sonerassa. Erityisesti hän  kehitti yhtiön Baltian toimintoja, mistä syystä Elovainio nimitettiin Liettuan kunniakonsuliksi.

 

Hän oli myötävaikuttamassa Suomen Ranskan-instituutin  perustamiseen vuonna 1989. Elovainiolla oli toinen koti Ranskassa. Suomen Tennisliitto palkitsi Elovainion Rakkaudesta tennikseen -laatalla vuonna 2011. 

 

Suomella on lukuisa kunniakonsulaatteja Jostain syystä pitää erikseen mainita yksi: Jerevanin Armeniassa.

 


Marja-Liisa Vartio



 

Marja-Liisa Vartion syntymästä tuli 11.9.2024 kuluneeksi 100 vuotta. Vartio oli merkittävä suomalainen runoilija ja prosaisti, ja häntä pidetään yhtenä kotimaisen romaanin uudistajana.  Hänen merkittävin työnsä on postuumisti julkaistu Hänen olivat linnut, vuosikymmenien keskustelut leskiruustinna Adelen  ja hänen palvelijattarensa Alman välillä. Linnut olivat ruustinnan miesvainaan Birgerin täyttämät linnut, jotka tämä sai pelastettua pappilan tulipalosta vuosikymmeniä aikaisemmin.

Vartio, os. Sairanen meni 21-vuotiaana naimisiin, mutta avioliito päättyi kymmenen vuotta myöhemmin. Vartion toinen puoliso oli Paavo Haavikko. Vartio kuoli ilmeisesti väärän diagnoosin aiheuttamiin komplikaatioihin 1966, vain 41-vuoiaana.

Haavikon Art House julkaisee Vartion tuotantoa myös äänikirjoina vuodesta 2024. 

 

 


Arnold Schönberg



Schönberg 1948 (Florence Homolka)


 

Viime vuosisadan merkittävimpiiin kuuluvan säveltäjän Arnold Schönbergin syntymästä oli viime viikolla, 13. syyskuuta kulunut 150 vuotta.

Schönberg syntyi juutalaiseen perheeseen Wienissä. Hän  aloitti ensi työnsä pankkivirkailijana, mutta pankin tehtyä vararikon 1895 hän siirtyi kokonaan sävellykseen, aluksi myöhäisromantikkona.

Tältä ajalta hänen tunnetuimmat työnsä ovat Kirkastettu yö (Verklärte Nacht)  , Pelléas  ja Melisande  sekä tanskalaisen kasvitieteilijän ja runoilijan Jens Peter Jacobsenin (1847 - 1885)   runoelmaan perustuva Gurre-lieder. Gurre oli linna Tanskan pääsaarella Sjellannissa. Samalla saarella ovat Roskilde ja Kööpenhamina . 

 

Keskiaikaan sijoittuva Tarina kertoi kuningas Waldemar Atterdagin ja hänen rakastettunsa Toven tragediasta, mustasukkaisen kuningatar Helwigin surmaamana. Tämä kantaesitettiin vasta 1913. Nimi Waldemar on samaa kantaa kuin Vladimir tai Volodomir. 

 

Myöhemmin Schönberg siirtyi atonaalisuuteen ja sarjallisuuteen. Vuonna 1921 hän julkaisi uuden kaksitoistasäveljärjestelmänsä eli dodekafonian. Kriitikot tosin kutsuvat järjestelmää dodekakofoniaksi.

 

Yksi hänen töistään tältä ajalta oli keskeneräisesi jäänyt ooppera Mooses ja Aaron (1930/31), joka esitettiin vasta Schönbergin kuoleman jälkeen. Työ on yksi 1900-luvun merkittäviä sävelteoksia.

 

Hitlerin valtaannousun jälkeen Schönberg siirtyi ensin Ranskaan ja sitten Yhdysvaltoihin, Los Angelesiin, jossa työskenteli UCLA:ssa professorina. Hän sai maan kansalaisuuden 1941, ja kuoli kymmenen vuotta myöhemmin, perjantaina 13.7.1951. 

 

Los Angelesissa hänellä oli monipuolinen ystäväpiiri johon mm. kuuluivat Georg Gershwin ja Harpo Marx. Sunnuntai-iltapäivisin hän tarjosi vierailleen erinomaista kahvia ja wieniläisiä leivoksia. Schönberg oli taikauskoinen ja erityisesti kärsi triskaidekafobiasta  eli lukuun 13 liittyvistä peloista. Tämä saattoi jouduttaa hänen kuolemaansa 76-vuotiaana, sillä 7+6 = 13. 12-lukujärjestelmässä, ikä tosin olisi ollut 64  vuotta.

___________________________________ 

Päivän mietelause:

Tuhannenpa tonnia nitraattia lähti Kantalahden satamasta ja -masta.
Eikä me ennen seisahdettu kuin ties missä ja vasta.

___________________________________


Markku af Heurlin

filosofiklubi.blogspot.com

       





keskiviikko 19. kesäkuuta 2024

KESÄPÄIVÄNSEISAUKSEN POSTILLA 2024

Markku af Heurlin on kirjoittanut jälleen kesäpäivanseisauksen merkeissä uuden postillan. Klubiblogissa seisahdukset ja tasaukset on huomioitu kirjoittajan toimesta kevätpäivän tasauksesta 2010 lähtien säännöllisesti ja kuvastavat klubin intentiota saattaa nämä vuosittaiset, koko maapallon asujamistoa koskettavat neljä maallis-taivaallista merkkipäivää yleisiksi juhlapäiviksi.  Postillan lopussa käsitellään myös Dag Hammarskjöldiä sekä julkaistaan Risto Volasen teksti Dag Hammarskjöldin kuolemasta 60 vuotta syksyltä 2021. JO.

---------------

 

Tänä vuonna kesäpäivänseisaus on torstaina 20. kesäkuuta kello  20.50:56 universaaliaikaa ja 23.50 Suomen aikaa, Innon päivänä. Into on nykyään harvinainen, mutta viime vuosina uudelleen yleistyvä miehen etunimi. Tunnetuin on valokuvaaja I.K. (Into Konrad) Inha (1865 -1930).

 

Markku Into (1945 – 2018)  oli Turun undergroundin kantava voima Jarkko Laineen lisäksi. Into oli myös merkittävä kääntäjä,  suomensi mm. Allen Ginsbergin tuotantoa.  Lisäksi hän käsikirjoitti  Kierkegaardia käsittelevän sarjakuvan Paha hämärä.

Alla osa hänen teoksiaan.

 

·  Tuonela Rock. Jyväskylä: Gummerus, 1971. 

·  Tänään kotona. Helsinki: Tammi, 1978. 

·  Etäisten lauseiden mies. Helsinki: Tammi, 1980.

 

Aurinko korkeimmillaan.


Kesäpäivänseisauksena aurinko on pohjoisella pallonpuoliskolla korkeimmillaan. Tähtitieteellinen kesä alkaa, ja päivät alkavat lyhentyä. Päivänseisauksen aikana ovat muutamat kesäpäivät, jolloin aurinko on keskipäivällä jokseenkin samalla, Helsingissä runsaan 53 asteen korkeudella.

 

Eteläisellä pallonpuoliskolla vuorostaan aurinko on matalimmillaan. Päivät alkavat pidetä. Etelämantereella on napayö.


Eläinradalla Aurinko siirtyy Kaksosten (`) merkistä Kravun (a) merkkiin.  Nämä typografiset merkit tietokonetta varten kehitti muuten Harvardin yliopiston tieteen historian professori Owen Gingerich (1930-2023). 


Ohessa Helge Keitelin kuva eläinradasta


Taivaanpallolla Aurinko on vielä Kaksosten ja Härän tähdistöjen rajalla..Täysikuu on juhannuksena 22.6. aikaisin aamulla klo 4.08, ja kuu on silloin myös matalimmillaan.
 

Taivaan  kirkkauden takia tähtiä ei juuri näy. Voi kuitenkin korkealta kaakkoiselta taivaalta yrittää 1-2 aikaan aamuyöstä  etsiä Kesäkolmion. Kesällä pohjoinen taivas on kirkas mutta eteläinen pimeä. Huomaan sen täällä kotonani. jossa ikkunat ovat pohjoiseen ja etelään. Taivaan ilmiöitä voi seurata luotettavasti Ursan sivuilta. https://www.ursa.fi/etusivu.html

 

Planeetat samalla viivalla.


Kesäkuun 3. päivänä aamulla neljä planeettaa olivat miltei samalla viivalla. Venus samoin, mutta auringonvalo peitti sen näkyvistä. Tämä ilmiö ei näkynyt Suomessa, koska oli liian valoisaa. Kuvassa ilmiö, kuvalähde  FB Physics-Astronomy.


 

Vuonna 451 koillisessa Galliassa 

 


20.6. 451 roomalaisen generalissimus Aëtiuksen (395 - 455 joukot ja länsigootit kuninkaansa Teoderikin johdolla voittivat Attilan (395 – 453) johtamat hunnien ja hänen liitolaistensa itägoottien joukot Katalunisten kenttien taistelussa nykyisen Chalons-en-Champagneen  (ent. Chalons-sur-Marnen) seutuvilla Seinen ja Marnen välisellä alueella. Teoderik kaatui taistelussa, mutta hänen poikansa Thorimund nimitettiin heti kuninkaaksi, ja tämä  jatkoi joukkojensa johtamista.

Taistelu oli hurja, Erään arvion mukaan 300.000 miestä jäi tappotantereelle. Toisaalta on perusteltu arvio, että hunneja olisi ollut vain 30.000, sillä liikkuvalle ratsuarmeijalle ei riitä laitumia.  

 

Tappio ei ollut ratkaiseva. Attila pystyi perääntymään hallitusti ja vielä uhkamaan Roomaa.


Attila vetäytyi sen jälkeen kotiseudulleen Pannoniaan. Balkanin seutuville.


Hän kuoli vajaat kahta vuotta myöhemmin hääyönään, vuonna 453 verensyöksyyn.  Attila oli yhdeksi puolisokseen – heitä oli lukemattomia  -  nainut voittamansa burgundilaisruhtinaan tyttäreen Ildikon. 

Häitä oli vietetty hurjien juominkien merkeissä. Aamulla, tai oikeammin puolen päivän tienoissa  löydettiin itkuinen ja pelonsekainen prinsessa hunnutettuna kuolleen miehensä vierestä.


Hunnien valtakunta 


Hunnit surivat kuningastaan raastamalla hiuksiaan ja haavoittamalla itseään aseillaan. Ja hautasivat hänet suunnattoman aarteen kanssa tuntemattomaan paikkaan, jota vieläkään ei ole löydetty. Niin mahtavat peijaiset hunnit pitivät kuninkaalleen, että huhu noiden kemujen  valtavuudesta kantautui Konstantinopoliin asti. Kuvassa Hunnien alueita, Tähti Pannoniassa.


Attila on keskeinen hahmo Nibelungein laulussa, jonka uskotaan myös kertovan Burgundien perikadosta. "Siinä istui Unkarin-maalla kuuluisa Attila-kuningas, jonka vertaista ei ole ollut. Kahtatoista valtakuntaa hän hallitsi; kaksitoista kuningasta, kruunut päässä, häntä palvelivat; kaksitoista herttuaa, kolmekymmentä kreiviä sekä epälukuiset ritarit ja asemiehet seisoivat hänen ympärillään. Se kuningas oli laupias ja hurskas; hänen vertaistaan ei ole ollut." (suom. Osmo Pekonen.) 

 

”Missä Attitan hevonen on kulkenut, siellä ruoho ei enää kasva.” Attila kutsui itseään Jumalan ruoskaksi. 

 

Ratsastajakansa hunnit lähtivät Keski-Aasian aroilta. Alkuperästä on epäselvyyttä. Pitkään vaikuttaneen käsityksen mukaan xiongnut Kiinana alueelta olisivat olleet hunneja. Tätä ei enää pidetä todennäköisenä  Osa unkarilaisista – Viktor Orbán heidän joukossaan -  pitää itseään hunnien  jälkeläisinä.

 

Suurimmillaan hunnien valtakunta ulottui, lähteestä riippuen Kaspian tai Asovan meren, Mustameren lahden rannoilta aina Tanskaan ja Saksaan saakka. Kysymys on tulkinnanvarainen senkin vuoksi, että valtakunta ei ollut territoriaalivaltio.

 

Attilan kuoltua valtakunta hajosi. Hovissaan Attila joi puuastiasta ja pukeutui vaatimattomaan mutta aina puhtaaseen pukuun.


Keisari Valentianus murhautti Aëtiuksen vuonna 455. Tämän ystävät kostona murhasivat keisarin  puolta vuota myöhemmin. Näin annaalit kertovat


1960 Unkarista löydettiin luuranko, jota arveltiin Attilan luurangoksi. Koska asiasta ei ollut varmuutta, pyydettiin neuvoa neuvostoliittolaisilta spesialisteilta. ” Kyllä se on Attilan.” – 
”Mistä tiedätte?” – ”Se tunnusti.” (Kirjasta Ole totinen toveri.)

 

 Itäisellä Tyynellämerellä

 

Kesäpäivänseisauksena aurinko paistaa suoraan pään päältä, zeniitistä pohjoisella kääntöpiirillä eli Kravun  kääntöpiirillä. Aivan järjettömän tarkkaan se keskipäivällä zeniitissä pisteessä 23°26′1N 133o 40’W. Tämä on keskellä itäistä Tyyntä valtamerta, suunnilleen 2500 kilometrin päässä kääntöpiiriä pitkin sekä Havaijin saaristosta lännessä että Kalifornian niemimaasta idässä. 


Lähinnä oleva maa-alue on Los Angeles noin 1700 kilometrin päässä itäkoillisessa. Tässä kohdassa Pohjois-Amerikan rannikko kulkee jokseenkin suoraan kaakko-luoteis-suunnassa. Etelä-Amerikkahan on Pohjois-Amerikasta kaakkoon eikä etelään.


Kalifornia kokonaisuudessaan kuului Espanjan  alaisuuteen. Nykyisen Los Angelesin paikalla oli kylä tai pieni kaupunki, jolle espanjalainen kuvernööri antoi 1781 nimen «El Pueblo de Nuestra Señora la Reina de los Ángeles del Río de Porciúncula» Suomeksi jotensakin ”Meidän rouvamme kuningattaren Porcinciúncula-joen enkelten kylä”.  Zorroa lukenet muistavat, että kirjuriparkojen piti päiväykseen kirjoittaa paikan nimi täydellisenä.

 

Alue kuului Meksikolle vuoteen 1848, jolloin Yhdysvallat valloitti pohjoisemman Kalifornian itselleen. Kalifornia sai osavaltion aseman pian tämän jälkeen, 1850. 1849 Kalifornian alueelta löydettiin kultaa, ja alkoi kuuluisa kultaryntäys (”forty-niners”), joka toi alueelle 300.000 uutta asukasta. 

 

Kultaa löydettiin ensin sveitsiläisen John (Johann) Sutterin Uuden Helvetian mailta, nykyisen Sacramenton, Kalifornian osavaltion pääkaupungin alueelta. Kultaryntäys tuhosi Sutterin (1802  - 1880) laajan 200 km2 maatilan. Elämänsä lopussa hän sai Kongressilta pienen korvauksen. Joku tosin vois lisätä, että Sutter sai Herran oikeutetun rangaistuksen siitä, että hän kohteli intiaaneja aivan kelvottomasti, suorastaan orjina.

Stefan Zweig kertoi näistä tapahtumista novellikokoelmassaan Ihmiskunnan tähtihetkiä. (Sternstunden der Menscheit 1927, suom. J.A Hollo 1953)

 

Kalifornian niemimaalla.

 

Meksikossa Kalifornian niemimaalla 2500 kilometriä mainitusta pisteestä itään juuri Kravun kääntöpiirillä on Todos Santos -niminen, runsaan 7000 asukkaan kaupunki. Nimi tarkoittaa kaikkia pyhiä. tai suomeksi  myös pyhäinmiestenpäivää.  (Día de Todos los Santos)

Kaupunki elää maataloudesta ja turismista. 

Virallisesti Meksikon nimi on Estados Unidos Mexicanos eli Meksikon yhdysvallat. Tämänkin vuoksi pidän Suomessa vakiintunutta  ilmaisua yhdysvaltalainen epäonnistuneena.


Kalifornian niemimaan  - pinta-alaltaan n 143.000 km2 - erottaa Meksikon mannermaasta Kalifornian lahti. Meksikon koko pinta-ala on 1.800.000 km2 ja väkiluku 115 miljoonaa. 


Colorado-joki, Yhdysvaltain viidenneksi pisin ja laskee Meksikon alueella Kalifornian lahteen. Koska joen vettä on (liian) tehokkaasti käytetty kasteluun, niin loppuosa joesta on käytännössä kuivunut.

Joki alkaa Kalliovuorilta, kulkee useiden USA:n osavaltioiden ja Luoteis-Meksikon halki. Sen kokonaispituus on 2330 kilometriä ja valuma-alue 637.000 nelikilometriä  eli osapuilleen kaksi kertaa Suomen kokoinen.  Hooverin pato ja Grand Canyon ovat Colorado-joen varrella.

Aloha!


Pisteestä noin 2500 kilometriä länteen alkaa Havaijin saaristo. Sen pääosa ulottuu noin  600 kilometrin alueelle. Koko saariston pituus on 2.500 km. Saariston läntisin saari on Midwayn atolli, joka hallinnollisesti ei kuulu Havaijin osavaltioon. Nimensä mukaisesti Midway on jokseenkin puolivälissä matkalla Japanista Honoluluun. 

 

Tyynen valtameren mittasuhteet ovat käsittämättömät. Meren kokonaispinta-ala on 165 miljoonaa km2 eli osapuilleen kolmannes maapallon pinta-alasta ja vajaat puolet kaikkien merien pinta-alasta.


Havaijin saaristo muodosti yhtenäisen itsenäisen kuningaskunnan 1810 – 1893. Sen jälkeen Yhdysvallat miehittivät saaret.  Erinäisten vaiheiden, mm. lyhytaikaisen tasavallan, jälkeen saaristo oli Yhdysvaltain territorio vuodesta 1898. Osavaltion aseman Havaiji sai elokuussa 1959 yhdessä Alaskan kanssa. Alaska on 49. ja Havaiji 50. Yhdysvaltain osavaltio. Havaijin lippu on ainoa Yhdysvaltojen osavaltion lippu, jossa on kuvattuna Britannian Union Jack!

Havaijin kokonaispinta-ala on noin 28.000 km2, josta ,maata noin 16.000 km2. Väestö 1,5 miljoonaa. Suurin  saari on Havaiji. 


Pääkaupunki Honolulu ( 21° 18′ 17″, 157° 51′ 26″W eli hieman Kauriin kääntöpiirin eteläpuolella) on pienemmällä Oahun saarella. Pearl Harbor on Honolulusta hieman länteen sijaitseva  laguunisatama, jolla  sijaitsee  Yhdysvaltojen Tyynen meren laivaston tukikohta ja komentokeskus. Honolulun sataman vuotuinen rahtimäärä on 15  miljoonaa tonnia eli hieman enemmän kuin Helsingin sataman .

 

Havaijin korkeimmalla vuorella, Mauna Kealla  Havaijin saarella noin 4.200 metrin korkeudessa on monia merkittäviä tähtitieteellisiä havaintoasemia, mm. Keckin observatorion kaksi 10,3 metrin peiliteleskooppia. Observatorioita  on  arvosteltu siitä, että ne häiritsevät alueen ekologiaa, ja vuori on alkuasukkaiden pyhää aluetta.

Saaren alkuperäisasukkaat olivat polynesialaisia. Ensimmäinen muuttoaalto oli 300-luvulla ja seuraava 1100 luvulla j.Kr. 


Ensimmäinen eurooppalainen tutkimusmatkaaja James Cook löysi Havaijin 1778. Vuotta myöhemmin hän kuoli alkuasukkaiden kanssa käydyssä kahakassa. Cook oli antanut saarille nimen Sandwich Islands rahoittajansa Sandwichin 4. jaarlin John Montagun mukaan.

Myös venäläinen, balttilaissyntyinen meriupseeri, myöhemmin amiraali  Adam  Johann von Krusenstern  kävi saarilla ja kartoitti saaria 1800-luvun alussa. Hän teki pitkän tutkimusmatkan koko maapallon ympäri 1803 – 1806, ensimmäisenä  venäläisenä. Tieteellisistä ansioistaan Krusenstern kutsuttiin Pietarin tiedeakatemian ja lukuisten ulkomaisten akatemioiden jäseneksi.

Hänen mukaansa on nimetty Venäjän laivaston koululaiva, nelimastoparkki Kruzenštern (
Крузенштерн). Kaipa nyt joku patriootti on keksinyt, että myös Havaiji on Venäjän Pyhää maata.

 

Midwayn taistelu

 

Kesäkuun alussa 1942, hyvin tarkalleen puoli vuotta Pearl Harborin hyökkäyksen jälkeen oli käännekohta Tyynenmeren sodassa:  Midwayn taistelu Japanin ja Yhdysvaltain laivastojen  välillä käytiin aavalla merellä lentokoneilla ja sukellusveneillä ilman että laivat olivat suorassa taistelukosketuksissa tosiinsa. Taistelussa Yhdysvallat menetti yhden  lentotukialuksen, USS Yorktownin. Sen saattoi korvata. Japani menetti neljä eikä pystynyt rakentamaan uusia tilalle.


Korallimeren taistelu Australian ja Uuden Guinean edustalla  vajaata kuukautta aiemmin oli ensimmäinen meritaistelu, jossa laivat eivät nähneet toisiaan tulittaneet toisiaan. Tämä taistelu päättyi Japanin taktiseen mutta liittoutuneiden strategiseen voittoon, kun sen merkitystä nyt arvioidaan. Mm. Japani ei voinut enää uhata Australiaa.

Matka Korallimereltä Midwaylle on noin 6000 kilometriä. Tämä on Atlantin leveys sen leveimmältä kohdalta

Kuten tunnettua, Neuvostoliiton ja Venäjän puolustusdoktriini oli ja  on offensiivinen. Yhdysvaltain puolustusdoktriini on defensiivien. Se puolustaa itärannikkoaan Atlantin itärannikolla ja länsirannikkoaan Tyynenmeren länsirannikolla.

 

Pohjoisella napapiirillä

 

Pohjoisella napapiirillä, siis noin 67 leveyspiirillä ollaan pituuspiirillä 133 läntistä pituutta  Kanadan Luoteisterritorioissa Arctic Red Riverin rannalla. Joen pituus on n. 500 km ja virtaamoa160 m3/s. eli kolmasosa Kemijoen virtaamasta.

Joki on Mackenzijoen sivujoki. Pohjoiseen Jäämereen laskeva  Mackenzie on Kanadan suurin joki ja on yksi mantereen suurimmista. Pituus on kaiken sivujokineen kaikkiaan yli 4.240 kilometriä ja virtaama 9.700 m3/s.  Itse joki alkaa Isosta Orjajärvestä. Joen valuma-alue on 1.800.000 km2 eli neljäsosa enemmän kuin pohjoismaiden yhteinen pinta-ala


Lähin asutus on pieni noin 650 asukkaan kylä Fort McPherson, Tästä noin 450 km itään on  Iso Karhujärvi, Kanadan suurin ja Pohjois-Amerikan neljänneksi suurin  järvi. Sen pinta-ala on 31.200 km2 , yli kolme kertaa Uudenmaan kokoinen..

Pohjois-Siuntiossa on Karhujärvi, pinta-alaltaan  vaatimattomampi 2 km2. Aina ajaessani sen ohi sieluni silmillä näen itseni Ison Karhujärven rannalla.

 

Aikakirjoista 750 vuoden ajalta.


Pyhä Tuoma Akvinolainen, kirkonopettaja Doctor angelicus ja Doctor communis, kuoli 7.4. 1274 Kirkkovaltiossa. Hän oli syntynyt 1225 Sisilian kinigaskuntaan kuukluvassa Aquinan maakunnassa Keski-Italiassa. Ensi vuonna on kulunut 800 vuotta Tuomas Akvinolaisen syntymästä. Hän oli domi9nkanaimunkki. Hänen pääteoksensa on viisiosainen Summa theologiae, jonka yhtä osaa olen dominikaanimunkkien ylläpitämässä Studium Catholicumissa Ritarikadulla pitänyt kädessäni ja lukenut alkeellisella latinallani yhden kappaleen.


Immanuel Kant syntyi 22.4.2024 silloisessa Itä-Preussissa Königsbergissä, nykyisessä Kaliningradissa. Hän, uuden ajan merkittävimpiä ajattelijoita ja kosmopoliitin esikuvaa, eli koko elämänsä Königsbergissä tai sen lähellä

Suomen Filosofinen Yhdistys piti 23.4. iltapäiväseminaarin Kantista. Seminaarista jäi lähinnä mieleen kohta prof. em. Vesa Oittisen luennosta, jossa hän käsitteli venäläisen ajattelun suhdetta Kantiin. 
Jos oikein ymmärsin, niin 1800-luvun Venäjällä Schopenhauer ja Hegel olivat kovempaa kamaa. I maailmansodan aikana Venäjällä toettiin Kantin ajattelun olevan saksalaisen militarismin pohja.


Kantin hautamuistomerkki on saanut olla rauhassa Kaliningradissa Myös Stalinin aikana. Saksan 1991 lahjoittama Kantin patsas sen sijaan on töhritty v. 2018. Kaliningradin yliopisto on  nimetty Kantin mukaan

Yksi  Kantin tunnetuimpia teoksia on hänen tutkielmansa Ikuiseen rauhaan, Zum Ewigen Frieden 1795.  Napoleonin sotien jälkeen teos unohdettiin pitkäksi aikaa.

Kant kuoli 79-vuotiaan helmikuussa 1804, vajaata kahta vuotta ennen Austerlitzin taistelua, ns. Kolmen keisarin taistelua 2.12. 1805. Opin S. Albert Kivisen pitämiltä Filosofian historian luennoilta, että itävaltalais-amerikkalainen oikeusoppinut Hans Kelsen (1881 – 1973) oli samalla uuskantilainen  filosofi. Hänen pääteoksena on Puhdas oikeusoppi (Reine Rechtslehre1934 suomalainen laitos 1968)

 

Kaliningradissa pidettiin 20 – 22.4. 2024  Kant-yliopiston järjestämä suuri Kant-kongressi, johon osallistui myös suomalainen TkT Tarja Cronberg. Tämä herätti maassamme suurta pahennusta  Putin-propagandana. Akateeminen yhteisömme oli Cronbergin tapauksesta nolosti hipihiljaa kunnes suoraselkäinen Janne Saarikivi kirjoitti asiasta, myös Kantiin viitaten: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010432009.html

 

Beethovenin viimeinen, 9. sinfonia Oodi ilolle esitettiin ensi kerran Wienissä 7.5.1824. Beethoven itse johti esitystä ystävänsä avustamana. Hän oli silloin jo täysin kuuro eikä kuullut hurjia suosionosoituksia. Säveltäjä täytyi kääntää katsomaan niitä.

Minulle ikimuistoisin Oodin ilolle esitys oli Finlandia talossa parisen kymmentä vuotta sitten, vuonna 2005.

 

Kreikkalainenlaulajat Nana Mouskouri piti konsertin, aivan upean. Konsertti oli todellinen yleiseurooppalainen kavalkadi hienoja iskelmiä. Konsertin lopussa mm. Pirkko Mannola ja Åke Lindman kutsuttiin lavalle.


Konsertin lopuksi Mouskouri lauloi Oodin ilolle. Koko yleisö nousi seisomaan ja kuunteli aivan hiljaa. Seuralaiseni ja minä puristimme toisiamme voimakkaasti kädestä.


Mouskouri oli myös viisi vuotta, 1994 - 1999,  Euroopan parlamentin jäsen ja edusti konservatiivista Uutta demokratiaa.

 

Tshekkiläiset mestarikirjailijat Franz Kafka ja Jaroslav Hašek olivat ikätovereita. Molemmat olivat  syntyneet 1883. Olivatko he tavanneet koskaan toisiaan; se on epäselvää. Mutta epäilemättä tiesivät toisensa. 

 

Maailmansodan sytyttyä Kafka oli vapautettu sotapalveluksesta, koska häntä tarvittiin vakuutusyhtiössä, jossa hän työskenteli. Hašek liittyi armeijaan, joutui 1915 sotavangiksi ja myöhemmin liittyi vastaperustettuun saksalaisia vastaan taistelevaan Tshekkilegioonaan.

Kafka ja Hašek  myös kuolivat samaan sairauteen, tuberkuloosiin samoihin aikoihin. Hašek tammikuussa 1923  - alkoholismi joudutti hänen loppuaan -  ja Kafka runsasta vuotta myöhemmin, kesäkuussa 1924.

Olen kerran elämässäni tavannut herra Kafkan. Joskus 30 vuotta sitten osuin skientologien informaatiopisteeseen Leppävaarassa tai Kirkkonummella. Kafka esitteli aihetta minulle. Onneksi en sentään tähän koukkuun tarttunut.

_____________________________

Hammarskjöld

Kuun alussa olin ystäväni kanssa katsomassa Kino Kirkkonummessa ruotsalaista elokuvaa Hammarskjöld. Kertomus YK:n toisen pääsihteerin yhdeksästä  viimeisestä elinkuukaudesta. Ja ennen muuta hänen sisäisestä kamppailustaan Kongon kriisissä, suurvaltojen välissä. Nimiosaa esitti Mikael Persbrandt.

 

Vaikuttava, suorastaan rankka.

 

Hammarskjöld päätti käyttää YK:n joukkoja Katangan kapinan lopettamiseen. Ensin se onnistuikin, ja Tshomben hankkimat palkkasoturit poistuivat maasta rauhanomaisesti. Mutta sitten he palasivat.

 

Dag Hammarskjöld kuoli lento-onnettomuudessa mennessään 18.9.1961 tapaamaan Katangan kapinallishallituksen presidenttiä Moise Thsombea. Vieläkin on epäselvää, oliko kyseessä onnettomuus vai – kuten elokuvassa esitetään – belgialaisten kaivospiirien tai muiden järjestämä hyökkäys Fouga Magister -koneella. Tämä voi jäädä ikuiseksi arvoitukseksi, sillä kaikkia arkistoja ei ole avattu.

 

Hammarskjöld kirjoitti lyhyitä muistiinpanoja ja runoja, jotka postuumisti julkaistiin nimellä Kiinnekohtia (Vägmärken). Suomeksi kääntänyt Sinikka Kallio (Rolf Nevanlinnan puoliso). Siinä näkyi tehokkaan virkamiehen toinen, sisäinen puoli. Matka itseen on pisin.


Itke / jos voit, / Itke / mutta älä valita / Tie valitsi sinut - / ja sinun osasi on kiittää.

 

Hammarskjöldin syvä uskonnollisuus oli salattua, omaa, ja tuli ilmi vasta hänen kuolemansa jälkeen. Ja oli vähän ikäväkin yllätys 60-luvun alun maallistuneessa Ruotsissa. Mutta usko – luja luottamus - antaa ihmiselle vahvan  vakaumuksen toimia oikein. Hammarskjöldin seuraaja U Thant oli buddhalainen.

Vapaamuurareiden, joihin Hammarskjöld ei kuulunut, edellytetään uskovan yhteen korkeampaan jumaluuteen. 


Nyt asioita katsotaan avarammasta perspektiivistä. Retriitit ovat arkipäivää. Huomasin myös kirkossa aktiivisen sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon viettäneen Nepalissa 10 päivää intensiivisellä meditaatiokurssilla. Tästä hän oli antanut hyvät kasvokirjapäivitykset. 


. . . . .


Tässä vielä VTT Risto Volasen teksti syksyltä 2021:

 

Dag Hammarskjöldin kuolemasta 60 vuotta 


Dag Hammarskjöld kuoli tänään 60 vuotta sitten 18. syyskuuta 1961. Muistan hyvin kun Jyväskylän lyseon välitunnilla pohdimme kummissamme tilannetta. Kun sitten hänen mietekirjansa Vägmärken ilmestyi, tilasin sen Gummeruksen kirjakaupasta ja otin matkalukemisiksi Savon Prikaatiin. Hammarskjöld syntyi Jönköpingissä 29. heinäkuuta 1905. Sattui niin, että valtiosihteerivuosien ruotsalainen kollegani Lars Danielsson oli lukenut oman Vägmärkeninsä, ja hän järjesti kutsun Hammarskjöldin syntymän satavuotisjuhlaan hänen Backåkran tilalle Skooneen.


Nuori Dag Hammarskjöld eteni virkauralla nopeasti ensin valtiovarainministeriön ja sitten ulkoministeriön valtiosihteeriksi. Lopulta hän nousi Tage Erlanderin hallitukseen sitoutumattomana ministerinä. YK:n pääsihteeriksi hän tuli 1953. Muun ohessa hän kehitti YK:n ensimmäiset rauhanturvajoukot Suezille vuonna 1956. Kun turvallisuusneuvosto päätti lähettää rauhanturvaajat Kongoon, ne olivat paikalla päätöstä seuraavana päivänä.

 

Hammarskjöld kuoli Kongon kriisiä sovitellessaan lentoturmassa nykyisen Zambian Ndolassa. Taskusta ja matkatavaroista löytyivät Uusi testamentti, Tuomas Kempiläisen ”Kristuksen seuraamisesta” sekä juutalaisen mystikon Martin Buberin keskeneräinen käännöstyö. Pari vuotta myöhemmin ilmestyi ”Vägmärken” (Suomennettu nimellä Kiinnekohtia, Otava 1963), päiväkirjan tapaan kirjoitettu miete- ja runoteos.

 

Tehokkuudestaan tunnettu virkamies olikin ollut uskovainen kristitty. Kuusikymmentäluvun alun Ruotsissa asetelma näytti monista skandaalimaiselta. Dagens Nyheterissä Vägmärkenin arvostelija piti onnellisena, että Hammarskjöld ”sai kuolla” ennen kuin etääntyi vieläkin kauemmaksi todellisuudesta.

 

Hammrskjöldin syntymän juhlavuosi 2005 tarjosi mahdollisuuden pohtia uudelleen, mistä oli kysymys. Svenska Dagbladetin entinen päätoimittaja, nyt maaherra Mats Svegfors haastoi 1960 –luvun kriitikot. Hänen Hammarskjöld -tutkielmansa alaotsikko on ”Ensimmäinen moderni ruotsalainen”.

 

Svegfors seuraa Hammarskjöldiä isä Hjalmarin ja äiti Agneksen suvuista ja kodista alkaen. Dagin syntymän aikoihin isä oli juuri tulossa Ruotsin opetusministeriksi. Ensimmäisen maailmansodan alkaessa hänestä tuli pääministeri. Hän sai pidettyä Ruotsin puolueettomana, mutta uppiniskaisuus Englannille toi kauppasaarron ja pula-ajan. Hungerskjöld sai lähteä maaherraksi Uppsalaan. Myöhemmin Dag muisteli nuoruuttaan: ”Korvapuusteista poika oppi / että hänen isänsä nimi / oli heille vihattava.”

 

Juhlavuoden 2005 helmiin kuului Kaj Falkmanin tutkielma Vägmärkenin runoista. Se kertoo, että niiden mitta oli japanilainen haiku.

 

Svegfors kuvaa 1920 -luvun Uppsalaa, josta kasvoi esiin uuden vuosidan Ruotsin kirkko, sosialidemokraattinen puolue ja – Dag Hammarskjöld.

 

Dagin filosofian professori Axel Hägerström ajoi osaltaan valistusta ja modernia Ruotsiin: vain luonnontieteellinen tieto on pätevää, ihminen on luonnostaan eettinen, humanistiset tieteet ovat ”ainoastaan älyllistä leikkiä tunneilmaisuilla”.

 

Teologien taholta modernin haasteeseen vastasi professori tuleva Ruotsin arkkipiispa Nathan Söderblom, joka oli Hammarskjöldien perhetuttu. Hänen vastauksensa vaikutti vahvasti pohjoismaisiin kirkkoihin, Suomeen tosin vasta viime vuosikymmeninä.

 

 Söderblom loi perusteet ”protestanttiselle sosiaaliopille”, joka mukaan kirkon missiona on toteuttaa yhteiskunnassa ihmisluontoon luontaisestikin kuuluvaa oikeudenmukaisuutta. Toisaalta tiede ei voi tavoittaa ihmisen hengellistä kokemusta, joka kuuluu uskonnon piiriin. Kun siis ihminen on Axel Hägerströmin valistuksen mukaan luonnostaan oikealla tavalla viisas eli vanhurskas, kirkon tehtäväksi jää vain tarjota hengellinen kokemus ja edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.

 

Mutta tämä ei riittänyt Hammarskjöldille. 

Nuori Dag Hammarsjöld otti kyllä omakseen modernin uskomisen käytännöllisen puolen. Virkamiehenä ja pääsihteerinä hänen kutsumuksensa oli edistää totta ja oikeaa Ruotsissa ja maailmassa.

 

Mutta kun monet muut virkamiehet tekevät illalla muistiinpanon päivän tapahtumista, Hammarskjöld tiivisti päivän henkisen tai hengellisen annin. Svegforssin kirjan ansio on seurata Hammarskjoldiä askel askeleelta, sisäistä kokemista ja ulkoista toimintaa yhdistäen. Vielä YK:n pääsihteerinä hän sanoi, että hän varaa päivittäin muutamia tunteja myös tärkeämmille asioille.

 

Albert Schweitzer, Tuomas Kempiläinen, Meister Eckhart olivat Hammarskjöldille läheisiä, kun hän tavoitteli ymmärrystä sielunliikkeistään ja niiden perustasta: ”Matkoista pisin on sisään päin”. Tämä on myös perinteinen tapa lukea ja tutkia Hammarskjöldiä. Tähän teemaan toi juhlavuoden kunniaksi oman lisänsä myös Ruotsin arkkipiispa KG Hammar omassa tutkielmassaan.

 

Svegforssin tapa kertoa rinnan Hammarskjöldin työstä ja teksteistä lisää kuitenkin ymmärrystä käytännöllisen toimijan henkisestä tilanteesta. Vägmärkenin mietelmät alkavat nuoren miehen etsimisellä ja epäilyllä. Itse asiassa vasta elämänsä loppuvaiheessa hän kirjoittaa jotenkin selkeästi ja varmasti vastanneensa ”jollekin tai johonkin – Kyllä”.

 

Ilmeisesti juuri karttuvien kokemusten pohjalta uhrautumisen ja uhriksi joutumisen ajatus alkoi vähitellen tuntua läheiseltä: ”Uhritoimituksen uhri on juuri siinä, että tulee tuomituksi vastakohtanaan... Hyväksyä, että kirotuksi tuleminen on toimintaan ryhtymisen seuraus ja edellytys...”

 

Hammarskjöld näyttää vähitellen kokeneen, että kutsumustaan toteuttavan ihmisen tilanne muistuttaa ”evankeliumien sankarin” kertomusta.  Oikea toiminta väärämielisessä maailmassa voi johtaa vain tuomituksi tulemiseen - kuten sanoi jo Platon. Vähitellen hänellä vahvistui myös kokemus, että protestanttisen itsekritiikin edessä ja toisten ihmisten tuomitessa Jumala armo auttaa jaksamaan oikeaan suuntaan.

 

Svegforssin kuva työn ja mielen yhteiselosta auttaa myös ymmärtämään Vägmärkenin muotoiluja, jotka tavallisesta uskovaisesta menevät paikoin jotenkin liian lähelle seurattavaa mestaria. Kyseessä voi olla viesti globaalin päättäjän kivusta ja yksinäisyydestä henkilöön käyvässä suurvaltojen puristuksessa. Urho Kekkosenkin tiedetään pahimmissa paikoissa lukeneen Tuomas Kempiläistä.

 

Seurattuaan rinnakkain Hammarskjöldin ulkoista toimintaa ja sisäistä etsimistä Svegfors olisi voinut palata kirjansa alun mallia noudattaen Ruotsin tai maailman laajempaan tarkasteluun ”80 tai 40 vuotta myöhemmin”. Hän kuitenkin tyytyy melko pieniin kritiikkeihin vasemmiston suuntaan.

Millainen tuo peilaus tähän päivään olisi?

 

Valistuksen jälkeisessä pohjoismaisessa kirkossa on vuosikymmeniä vahvistunut Nathan Söderblomin perintö, rationaalisesti tai luonnonoikeudellisesti perusteltu sosiaalieettinen saarna. Sen rinnalla elää kyllä jatkuvasti hengellistä kokemusta ravitseva hartaus.

 

Hammarskjöldin erikoisuus oli siinä, että hän otti tosissaan ihmisen sielua kokoavan ja rohkaisevan armon ja armahtavan Jumalan vaikutuksen itsessään – ja kestikin sen varassa varsin paljon. Paavalin, Augustinuksen ja Lutherin perilliset puhuivat pitkään tästä ”Iustitia Deistä” vanhurskautena eli viisautena oikealla tavalla, mutta ajan mittaan se on hiipunut modernin kirkon tarjouksista. Meidän sieluparkamme ovat jääneet tieteellisen diskurssin ja viihdekapitalismin varaan tai väliin.


Max Weber, Jurgen Habermas tai John Rawls kyllä myöntävät, että tie nykyaikaiseen demokraattiseen ja yrittelijääseen ihmiseen kulki reformaation kautta. Kuitenkin Immanuel Kantin valistuksen ja David Humen jälkeisen liberalismin perusajatus on ollut, että modernin ihmisen psyyken tai sielun rakennelma kyllä kestää vaikka sen kristilliset piirrustukset unohtuvat.


Hammarskjöldin dokumentoima modernin ihmisen sisäinen omakuva antaa mahdollisuuden ehdottaa, että kristillisessä perinteessä eli sen kielen antamassa ihmisen itseymmärryksessä - nykykielellä identiteetissä - on kysymys paremminkin kulttuurin kantavasta rakenteesta kuin muinaismuistosta. Näin modernin demokraattisen - eli riittävän järkevän, eettisen ja vapaan - ihmisen psyyke on kristillistä tekoa, vaikka sen perusteet ovat muodostuneet jo alitajuiseksi. Immanuel Kantin ja David Humen löytämä ja luonnolliseksi luulema hyväntahtoinen järkevyys on loppujen lopuksi runsaan tuhannen vuoden kristillisen sivistyksen tulos. Ja jos näin on, sen sivistyksen katoaminen on myös syy nyt menossa olevaan hyväntahtoisen järkevyyden katoamiseen eli taantumiseen - eli nykyfilosofisella kielellä dehumanisaatioon.

 

-------------------

Mats Svegfors: Dag Hammarskjöld, Den förste moderne svensken; Norstedts, 2005



- Et sä nyt jo tajua
- Kukahan tässä nyt ei varsinaisesti tajua
Piirros: Juha Olavinen

Pääsiäissaaren viimeinen palmu

Olen usein kysynyt itseltäni: "mitä viimeistä palmupuuta kaatanut pääsiäissaarelainen sanoi?" Sanoiko hän nykyajan metsurin tapaan: "työpaikkoja, ei puita!"? Vai: "teknologia ratkaisee ongelmamme, ei pelkoa, löydämme puulle korvaavan materiaalin"? Vai: "ei ole todisteita siitä, ettei jossakin muualla saarellamme olisi vielä palmuja. Tarvitsemme lisää tutkimusta. Ehdottamanne puunkaatorajoitus on ennenaikainen ja perustuu pelonlietsomiseen"?

- Jared Diamond: Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä? Terra Cognita 2005