M. af Heurlin: Tuomaan päivän postilla

 

Arabian Lawrence ja Viisauden seitsemän pylvästä

Sananlakujen kirjasta 9:1

Viisaus on rakentanut itselleen talon, seitsenpylväisen rakennuksen.
Hän on teuraansa teurastanut, maustanut viinin, kattanut pöydän
Ja lähettänyt palvelustyttönsä kaupunkiin kuuluttamaan sen kukkuloita:

”Oletko kokematon? Tule silloin tänne!” Ja ymmärtämättömille hän sanoo:
”Tulkaa, syökää pöytäni antimia, juokaa viiniä, jonka itse olen maustanut.
Jättäkää haihattelu, niin menestytte, kulkekaa vakaasti viisauden tietä.”

 

Tämän vuoden Tuomas on englantilainen tutkimusmatkailija, upseeri ja kirjailija T. E. Lawrence, Arabian Lawrence.  (Thomas Edward Lawrence, myöhemmin myös Shaw 1888 – 1935). Mahtava 1962 valmistunut elokuva Arabian Lawrence perustui hänen kuvaukseensa Osmanivaltakuntaa – mm. ranskassa ja englannissa osmaneja kutsutaan ottomaaneiksi - vuosina 1916 – 1918 käydystä Arabikapinasta.  Ranskassa ja englannissa muiden muassa osmaneja kutsutaan ottomaaneiksi.

Hän osallistui siihen neuvonantajana, tiedustelijana ja upseerina, ensin vänrikin, myöhemmin everstiluutnantin arvoisena, tilapäisesti everstinä. Seven Pillars of Wisdom on hänen perusteellinen lähes 700-sivuinen ja paljon suosiota saanut kuvauksensa Arabikapinasta ja se taustasta. Winston Churchill piti kirjaa englantilaisen kirjallisuuden mestariteoksena. Kirja pohjalta tehtiin 1962 ilmestynyt mahtava eeppinen elokuva Arabian Lawrence, Lawrencena Peter O’Toole.

Lawrence syntyi englantilaisirlantilaisen baronetin Sir Thomas Chapmanin ja tämän perheen kotiopettajattaren Sarah Junnerin toisena yhteisenä aviottomana lapsena. Pari muutti yhteen, mikä oli silloin suunnaton skandaali, muutti Walesiin ja otti nimekseen Lawrence Sarahin (oletetun) isän mukaan. Avoperhe sai viisi poikaa. Vanhimmasta tuli lähetyslääkäri, toinen oli T.E. Lawrence, kaksi seuraavaa kaatuivat I maailmansodassa, ja viidennestä tuli Cambridgen yliopiston ja myöhemmin Kultarannikon (Ghanan) yliopiston arkeologian professori. Perhevarallisuuden avulla perheellä oli kohtalaisen hyvä toimeentulo., 

Lawrence oli jo koulupoikana kiinnostunut arkeologista ja koulutoverinsa kanssa keräämiään näytteitä Oxfordin museoon. Hän teki opiskeluaikaan pitkän 4000 kilometrin polkupyöräretken Rankassa ja tutki goottilaisen ajan rakennuksia ja linnoja. Hän pääsi myös Palestiinaan tutkimaan ristiretkiajan linnoituksia ja siten linnojen rakentamisen historiaa. Näitä käsittelevästä ön eki Hön ekilopputyöstään Lawrence sai erinomaiset arvosanat ja pääsi mukaan brittiläiseen arkeologiseen retkikuntaan Karkemišissa, muinaisessa kaupungissa Eufratin varrella nykyisen Turkin ja Syyrian rajan tuntumassa. 

Vuoden 1914 alussa 25-vuotiaana Lawrence siirtyi brittien armeijan kartoitusosaston palvelukseen

Markku af Heurlin: Talvipäivänseisauksen postilla, osa 1

Keplerin kaavio suurista konjunktioista kirjassa De Stella Nova, 1606 (Wikipedia)

Talvipäivänseisaus on tänä vuonna Tuomaan päivänä  21.12. klo 12.03 Suomen aikaa eli hyvin tarkkaan keskipäivällä. (10.02 GMT) Aurinko, siis astrologinen aurinko, siirtyy Jousimiehen merkistä (huoneesta) Kauriin merkkiin. Tähtitaivaalla Aurinko on vielä Jousimiehen tähtikuviossa.

Samana päivänä on erittäin harvinainen Jupiterin ja Saturnuksen lähikohtaaminen, tarkemmin sanoen kello 18:37 Greenwichin aikaa tai 16:37 Suomen aikaa. Tästä jäljempänä.

Joulukuun 14 päivänä oli Chilessä ja Argentiinassa näkynyt täydellinen auringonpimennys. 21 kesäkuuta näkyi Kiinassa ja Taiwanilla rengasmainen auringonpimennys.

Talvipäivänseisauksena päivä on pohjoisella pallonpuoliskolla lyhyimmillään, Helsingissä vajaat kuusi tuntia. Eteläisellä pallonpuoliskolla pisimmillään. Eteläisellä eli Kauriin kääntöpiirillä aurinko paistaa keskipäivällä suoraan zeniitistä, pään päältä. Talvipäivänseisaus on ruotsiksi vintersolståndet, englanniksi Winter solstice saksaksi Wintersonnenwende tai Solstitium ja eestiksi talvine pööripäev tai talvine päikeseseisak. Pöörijoon tarkoittaa kääntöpiiriä.

Eteläisellä pallonpuoliskolla on luonnollisesti kyseessä kesäpäivänseisaus. Päivä on pisimmillään, ja alkaa lyhetä. Joskus englanninkielisessä kirjallisuudessa käytetään sekaannusten välttämiseksi nimityksiä December ja June solstice.

Juha Kuisma: Ilmasto, resilienssi ja supistuvan talouden teoria

Hallitusten välisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n kokoamien tilastojen mukaan maailman keskilämpötila on noussut yhdellä Celsius-astella sitten esiteollisen ajan. Tästä olemme selvillä. Mutta kuinka moni meistä muistaa, että Suomen mitattu keskilämpötila on noussut jo kahdella asteella? Jos ilmastonmuutos saataisiin virallisen politiikan tavoitteen mukaisesti pysäytettyä 1,5-2 asteen keskilämpötilan nousuun, tarkoittaa se Suomessa 3-4 asteen nousua. Tämä vaikuttaa jo metsien puulajisuhteisiin ja yleisesti ekosysteemeihin.

Pitkässä maassa ilmaston lämpeneminen vaikuttaa eri tavoin. Etelä-Suomessa talvi on lyhentynyt kuukaudella. Pohjois-Suomessa ilmasto on alun perinkin kylmempää, joten tähänastinen muutos ei siellä ole ollut yhtä suurta. Olemme saamassa viidennen vuodenajan: säältään epämääräisen harmaan ja leudon marraskuun pätkittäiset toistot talven eri kohtiin.

Suomalaisen hiilijalanjälki

Monella suomalaisella on käsitys, että maalla asuvan keskimääräinen hiilijalanjälki olisi erityisen suuri. Mielikuva johtuu lähinnä siitä, että etäisyydet maaseudulla ovat kaupunkia pitempiä. Maalla kun ajetaan näitä matkoja autolla. Joipa valistunut kaavoittaja saattaa tällä perusteella estää maaseutukyliin rakentamista. Tämän otaksuman peilikuvana on monen ympäristöihmisen käsitys, että kaupungissa asuminen säästää luontoa ja on siksi toivottava kehityssuunta.

Tutkijain totuus on kuitenkin toisenlainen. Sanna Ala-Mantila on selostanut (3.4. 2019) Aalto-yliopistossa työskentelevän professori Seppo Junnilan ryhmän tutkimustuloksia, joiden mukaan maalla asuvan hiilijalanjälki per hlö on alle 9 tonnia C02 per vuosi. Vastaavat luvut kehyskunnissa ja pienemmissä kaupungeissa ovat 9,5 tonnia CO2/vuosi. Pääkaupunkiseudulla hiilijalanjälki 11 – 12 tonnia CO2/vuosi. Miten tämä julkisessa keskustelussa vähälle jäänyt fakta sitten olisi selitettävissä?

Maalla asuva oleskelee päivittäin luonnon elvyttävän vaikutuksen keskellä, joten hänellä on harvoin kesämökki ja hän tekee keskimääräistä vähemmän lomamatkoja. Toisena selittävänä tekijä on se, että maaseudulla talot ovat enimmäkseen puurakennuksia ja ne lämmitetään puulla. Kolmas selitys on tulotasossa: maaseudun ihmisten keskimääräinen tulotaso on alhaisempi eikä mahdollista sellaista kulutusta kuin hyvätuloisen kaupunkiväestön piirissä. Hiilijalanjälki nimittäin riippuu kulutuksen rakenteesta: ja eniten siitä, kuinka paljon ihminen lentomatkustaa pitkin maailmaa. Pariskunnan yksi edestakainen lento Kauko-Itään tai Amerikkaan vastaa omakotitalon CO2 –päästöjä yhden vuoden aikana.

Hiilijalanjäljen laskenta ei kata kaikkea ilmastovaikutusta. On arvioitu, että julkisten palvelujen (poliisi, armeija, terveydenhoito jne) hiilijalanjälki on 3 tonnia vuodessa per ihminen. Lisäksi

Tänään keskiviikkona on Annan päivä. M. af Heurlin

 Annan nimipäivänä.

Anna oli apokryfikirjojen mukaan Joakimin vaimo ja Neitsyt Marian äiti. Suomalaisessa ja ruotsalaisessa kalenterissa Annan nimipäivä on tänään 9.12. Roomalaiskatolisessa kirkossa häntä juhlitaan 26 päivänä heinäkuuta.  Meillä päivä on Martan päivä.  Apokryfikirjat eivät kuulu luterilaiseen Raamattuun mutta kuuluvat katolisen ja ortodoksisen kirkon käyttämään Vanhaan testamenttiin.

Seuraavaksi minun sopine lainata ortodoksi.net -julkaisua. Se muuten on seuraamisen arvoinen, kun haluaa tarkistaa uskonasioita toisesta kansankirkostamme.

Vanhurskaat Joakim ja Anna.

”Pyhä Joakim oli 80-vuotias ja Anna 79-vuotias, kun heidät kutsuttiin Jumalan valtakuntaan. Heidän muistopäivänsä on ortodoksisessa kirkossa vuosittain heti Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymäjuhlan jälkeisenä päivänä eli syyskuun 9. päivänä, jolloin Kirkko muistelee heitä pelastuksemme välittäjinä, sillä heidän kauttaan syntyi Jumalamme äiti. Sen lisäksi heinäkuun 25. päivänä muistellaan Herran äidin äidin, pyhän Annan kuolonuneen nukkumista ja joulukuun 9. päivänä Herran äidinäidin hedelmöittymistä.”

Pyhän Annan palvonta alkoi läntisessä kristikunnassa vasta XII vuosisadalla.  Estetiikana ja uudemman ajan kirjallisuuden historian professori Yrjö Hirn (1870 – 1952) totesi pääteoksessaan Det heliga skrinet – studier om den katolska kyrkan poesi och konst (1909) että Anna ja Joakim saivat nauttia hyvistä suhdanteista. Eurooppa oli vaurastunut. Rikkaat aateliset ja porvarit tilasivat taideteoksia näsiät kahdesta sekä teemasta  Pyhä Anna kolmantena: Neitsyt Maria, Jesus-lapsi ja Pyhä Anna.

Yksi Leonardo da Vincin tunnetuimmista maaluksista oi Pyhä Anna Kolmantena (1508 – 1510). Originaali Pariisissa., Louvressa. Minulla oli siitä kirjaston seinällä italialaisen taideopiskelijan katutaiteilijan Kolme sepän patsaalla kesällä 1989 tekemä jäljennös. Nyt se on pojallani. Teoksen toinen fantastinen versio, varhaisempi (n.1500), tunnetaan myös nimellä ”Pyhä Anna itse kolmantena”,