torstai 19. toukokuuta 2022

Virtaa klubi kirkossa 27.5.2022

Minna Pölläsen vetämä Virtaa klubi järjestää poikkeuksellisen tapahtuman olemisen arvoituksesta  perjantaina 27.5.2022 klo 18 alkaen Temppeliaukion kirkossa. Pääpuhujana nobelisti Frank Wilczek, pianossa Minna itse.


- Lisätietoa täältäkin:
 https://www.kriittinenkorkeakoulu.fi/kurssitarjonta/bach-and-debussy-meet-quantum-physics/

tiistai 10. toukokuuta 2022

Klubilla Snellmanin päivänä 12.5.2022: Jyrki Berner: Suomi ja Nato

Klubilla poikkeuksellisesti torstaina 12.5. käsittelemme dramaattista ja ajankohtaista kysymystä.

Komentaja (evl) Jyrki Berner: Onko Suomella kiire Natoon?

- Naton sotilaallinen luonne
- Venäjän asevoimat Ukrainan sodan jälkeen

Jyrki Berner on perehtynyt syvällisesti maamme turvallisuuspolitiikkaan myös osana EU:ta sekä yhteistyössa Naton kanssa. 

Komentaja Berner - merivoimissa käytettävä komentaja-arvo vastaa maavoimissa everstiluutnantin (evl) arvoa - oli myös ensimmäinen Naton ulkopuolisen maan upseeri, joka suoritti Saksan Führungsakademie:ssa (FüAk d.BW) yleisesikuntaupseerin tutkinnon 1996 - 98. 

Berner on ainoa Natoon kuulumattoman maan upseeri,  joka toiminut  vuoden (24.3.-03-31.3..-04) Naton tärkeimmän esikunnan AFSOUTH:n operaatiokeskuksessa. 

Pitkäaikaisen kokemuksensa valossa Jyrki Berner esittää perusteellisen ja  kriittisen näkemyksensä maamme kohtalonkysymyksestä klubilla torstaina 12.5. - Snellmanin päivänä. 

- Tilaisuutta  voi seurata etänä zoomissa. Tässä linkki

https://zoom.us/j/97767208848

T. JO

keskiviikko 27. huhtikuuta 2022

Tapio Kanninen: YK ja Ukrainan kriisi

Onko mahdollista uudistaa Yhdistyneet Kansakunnat ja samalla luoda Eurooppaan uusi turvallisuusarkkitehtuuri Ukrainan kriisin seurauksena?


Tekstin ensimmäinen versio on julkaistu  Katoikos -lehdessä 25.3.2022 yhdessä Georgios Kostakosin kanssa)


Venäjän presidentti Vladimir Putinin Ukrainan invaasio on tuomittu ympäri maailman. Hyökkäys on kohdistunut YK:n jäsenvaltioon ja shokkia lisää venäläisten asevoimien tekemät hirmuteot. Mutta on samalla ymmärrettävä, kuinka vaarallisia seurauksia ylimitoitetuilla reaktioilla voi olla pitkään työstetyille kansainvälisille turvallisuusrakenteille. Suuremman sodan todennäköisyys, jossa voidaan käyttää ydinaseita ja muita joukkotuhoaseita, lisääntyy uhkaavasti. Vahingossa syntyvän ydinsodan mahdollisuus kasvaa. Ja kaikki tämä lisää suuresti katastrofaalisen ilmastokriisin todennäköisyyttä, jonka estämisessä tämän vuosikymmenen olisi pitänyt olla käännekohta.


Länsi on langettanut ankaria sanktioita Venäjää kohtaan sillä tarkoituksella että Kremlin johto, oligargit ja Venäjän väestö kärsisivät maksimaalisesti pakkotoimista ja maan eristämisestä.  Sanktiot ovat ymmärrettävä ensireaktio invaasioon, kun sillä pyritään estämään eskaloituminen ja muut  irrationaaliset toimet. Mutta kun aika kuluu, on kyseenalaista että niillä saavutetaan halutut tavoitteet ja pikemminkin luodaan uusi sytyke uusille epätoivoisille päätöksille. Sanktiot herättävät venäläisten syvissä riveissä tunnetta epäoikeudenmukaisesta kohtelusta ja olemisesta hyökkäyksen uhrina, jonka Venäjän historia hyvin tuntee. Niin mongolit, Puola, Napoleon ja Hitler ovat vallanneet Venäjää. Vaikka lännen mielesta tämä on epärationaalista ajattelua, niin historian tunteva Venäjän johto näkee NATO:n laajenemisen eksistentiaalisena uhkana.


George F. Kennan, joka oli Yhdysvaltojen patoamis (containment) politiikan ja Marshall avun pääarkkitehti, ilmaisi Venäjän pelon seuraavasti: “Pohjimmiltaan Kremlin neuroottinen maailmankäsitys perustuu venäläisten traditionaaliseen ja vaistomaiseen turvattomuuden tunteeseen.“ Venäjällähän ei ole luonnon suomia puskureita kuten meriä ja vuoria suojaamassa lännen hyökkäyksiltä. Neuvostoliiton aikana Itä-Euroopan ja Baltian valtiot tarjosivat puskurivyöhykkeen mahdollisia valloittajia vastaan, mutta se menetettiin, kun NL hajosi. Yhdysvallat käytti tilannetta lännen sotilaalliseksi eduksi laajentaen NATO:a. Kennan jyrkästi vastusti tätä politiikkaa katsoen sen alkavan uudelleen kylmän sodan Venäjän kanssa. NATO:n laajentaminen oli Kennan’in mielestä “eeppisiin ulottuvuuksiin mahdollisesti yltävä strateginen munaus”.


Ukrainan sodan vaikutukset ovat olleet jo katastrofaalisia. Kymmeniä tuhansia surmattuja ja haavoittuneita, miljoonia pakolaisia, kiihtyvä inflaatio ja ruuan hinnan nousu lisäten nälänhädän vaaraa useissa maissa. Samoin Venäjän sisällä sanktiot ja maan eristäminen lisäävät köyhyyttä, kurjistumista, nöyryytystä ja vihaa länttä kohtaan. Mutta venäläisillä on mahdollisuudet kostoon, jos Venäjän ja lännen välit vain huononevat: ydinaseet, biologiset ja kemialliset aseet ja kyberhyökkäykset. On muistettava  se, miten Versaillesin rauhansopimuksen yliankarat ehdot vuonna 1919 tekivät mahdolliseksi Hitlerin nousun valtaan.


Kahden maailmansodan jälkeen ihmiskunta oppi että laajamittaisen tuhon ja kärsimyksen jälkeen on aika yrittää vakavasti luoda uusi kansainvälinen arkkitehtuuri, joka perustuu kollektiiviseen turvallisuuteen ja yhteistyöhön. Presidentti Zelensky piti voimakkaan puheen YK:n turvallisuusneuvostolle 5.4.2022 ja vaati YK:n täydellistä remonttia tai sen lopettamista kokonaan, koska kollektiivinen turvallisuus ei toimi turvallisuusneuvoston vakituisten jäsenten omatessa veto-oikeuden. 


YK:n peruskirjan artikkeli 109 antaa tällaiseen reformiin mahdollisuuden, koska jäsenvaltiot voivat pitää yleisen konferenssin, jossa peruskirjan artiklojen asianmukaisuus tarkistetaan. Konferenssi olisi pitänyt pitää viimeistään vuonna 1955, mutta sitä ei saatu aikaan. Nyt, 77 vuotta myöhemmin, se olisi syytä kiireellisenä asiana pitää, vaikka sen toteuttaminen on poliittisesti vaikeaa. Mutta paljon käytännön läheisempi ja samanaikaisesti toteutettava aloite olisi aloittaa luottamusta herättävä prosessi Euroopassa ja koko maailmassa. Prosessin tuloksena saataisiin aikaan minimaalinen yhteistyö ja luottamus apokalyptisten kriisien - kuten vahingossa aloitetun ydinsodan ja peruuttamattoman, katastrofisen ilmastokriisin - uhatessa  ihmiskuntaa. Historia näyttää, miten tällainen prosessi voitaisiin aloittaa.


Talvisodalla on tärkeitä yhtäläisyyksiä Venäjän ja Ukrainan väliseen sotaan. Suomella on pitkä raja Venäjän kanssa samoin kuin Ukrainalla ja Pietari on rajaa lähellä. Historian saatossa Venäjä onkin pelännyt hyökkäyksiä Suomen ja Itämeren kautta. Kun Saksa oli hyökännyt Puolaan vuonna 1939, Stalin halusi alueluovutuksia suojatakseen strategisia intressejään, mutta Suomi kieltäytyi. Stalin aloitti sodan, jossa Suomi menetti alueitaan, mutta neuvostojoukot eivät pystyneet miehittämään koko maata.


Toisen maailmansodan jälkeen Suomi alkoi noudattaa Paasikiven-Kekkosen linjaa suhteessaan entiseen viholliseensa, Neuvostoliittoon, ja geopoliittisista syistä. Sen juuret voidaan nähdä jo Suomen ensimmäisen perustuslain laatineen kenraali Yrjö Maunu Sprengtportenin kirjoituksissa ja urassa. Keskeistä politiikalla oli ylläpitää hyviä henkilökohtaisia suhteita Kremliin, mikä muun muuassa vetäisi mattoa kommunistien vallankaappausuhilta  -  niinkuin oli tapahtunut NL:n satelliittivaltioissa - sekä noudattaa itsesensuuria estääkseen Neuvostojohdon turhaa provosoimista. Suomettumista on voimakkaasti arvosteltu lännessä, ja viime aikoina  myös Suomessa, mutta se on taannut että suomalaiset ovat tunteneet itsensä turvalliseksi aina tähän päivään asti. Maailman onnellisuusraportti 2022 rankkaakin suomalaiset maailman onnellisimmaksi kansakunnaksi jo viidennen kerran peräkkäin.   


Presidentti Zelenskilla ei lainkaan nähnyt suomettumista johtotähtenään ennen Venäjän hyökkäystä ja eräät asiantuntijat ovat pitäneet hänen käyttäytymistään ennen invaasiota provokatiivisena. President Macron nosti suomettumisen yhdeksi malliksi kriisin ratkaisuun, kun Henry Kissinger oli jo vuonna 2014 ehdottanut suomettumista hyvänä ratkaisuna Ukrainan kriisin ratkaisuun. Entinen Englannin ulkoministeri Lord Owen vastasi kollegojensa kanssa Kissingerin ehdotukseen Venäjän invaasion jo alettua 28.2.2022 Financial Times lehdessä:


“A permanent “Finlandisation” of Ukraine would be unrealistic. But it should be possible for Nato, in close association with Ukraine, to put forward detailed proposals to negotiate a new treaty with Russia that engenders no institutional hostility. This would cover: the verifiable withdrawal of nuclear-capable missiles; detailed military confidence-building measures limiting numbers and demarcating deployment; and international agreement on presently contested borders between Russia and Ukraine.”


Toinen  opetus historiasta on, miten visionäärinen ulkopolitiikka voi muuttaa valtion kokeman turvallisuusuhkan luottamusta luoviksi toimenpiteiksi. Neuvostoliiton Tsekkoslovakian miehitys oli luonut selvää kiristystä kansainvälisissä suhteissa ja uhkaavaa liikehdintää NL:n sateliittimaissa.  Neuvostoliitto ehdotti 1969 Euroopan turvallisuuskonferenssin järjestämistä Euroopan maille vakiinnuttaakseen oman valtapiirinsä rajojen säilymisen.  Tämä asetti Suomen vaikeaan tilanteeseen, kun ehdotuksen hyväksyminen olisi nähty jälleen kerran suomettumisen eli itsenäisen ulkopolitiikan alistumisena NL:n tarkoituperille ja toisaalta sen hylkääminen olisi asettanut Suomen suhteet Neuvostoliittoon turvallisuusriskille alttiiksi. 


Mutta Suomi noudattikin silloista aktiivista ulkopolitiikkaansa esittämällä oman ehdotuksensa Euroopan turvallisuuskonferensiksi väistäen näin NL:n aloitteen ulkopoliittiset ansat. Suomi tarjosi itseään kokouksen isännäksi, laajensi huomattavasti konferenssin agendaa ja ehdotti että myös USA ja Kanada osallistuisivat. 


Suomen aloite kohtasi suurta vastarintaa ja skeptisismiä, mutta vähitellen se sai uutta voimaa ja konferenssi järjestettiin Helsingissä vuonna 1975. Seurauksena oli poliittisen kiristymisen vähentyminen Euroopassa ja USA:n ja NL:n välillä. Liennytys prosessista perustettu Euroopan yhteistyö- ja turvallisuusjärjestö (ETYJ) on nykyään maailman isoin alueellinen turvallisuusjärjestö, joka on aktiivinen monella alalla, muun muassa rauhan turvaamisessa, demokratian edistämisessä ja vaalien tarkkailussa. Ihmisoikeuksien loukkauksien seuraaminen Itä-Euroopassa ja muualla sai merkittävän alkusysäyksen konferenssin seurauksena.


Kansaivälisen tilanteen kiristymisen seurauksena olisi korkea aika että yksityinen maa, ryhmä maita ja/tai kansainvälinen organisaatio tai ryhmä kansainvälisiä organisaatioita tekisi aloitteen uudesta luottamusta herättävästä arkkitehtuurista Euroopassa ja koko maailmassa - niinkuin Suomi teki vuonna 1969. Tällä kertaa Kiinan pitäisi olla tärkeä osallistuja ja YK:n pääsihteerillä, YK:n yleiskokouksen presidentillä ja valtioiden johtajilla olisi tärkeä rooli aloitteessa. Ukrainan ja Venäjän konfliktin ratkaisun pääpiirteet voisivat olla osa aloitetta, tai aloite voisi tulla heti kun aselepo on saavutettu sodassa ja rauhanprosessia pyritään laajentamaan ja vahvistamaan.


Mitä sitten Suomi voisi tehdä ja heti? Tätä kirjoittaessa näyttää todennäkoiseltä että Suomi jättää NATO-hakemuksen. Luottamusta herättävien toimien ehdottaminen voisi tässä tilanteessa selvästi vähentää turvallisuusuhkia Venäjän suunnalta. Neljä ehdotusta jatkoajattelua varten tässä kriittisessä maailmantilanteessa:


  1. Suomi voisi ehdottaa jatkotoimenpiteitä Lord Owenin suosittamalle uudelle NATO:n ja Venäjän väliselle sopimukselle, jonka ydin olisi sotilaalliset luottamusta herättävät toimet. Kun Venäjä esitti joulukuussa 2021 myös uutta NATO-Venäjä sopimusta, vaikkakin täysin erilaista, niin mahdollisesti Kremlin johto voisi olla kiinnostunut asiasta.


  1. Asiantuntijoiden mukaan vahingossa alkavan ydinsodan vaara on suuresti kasvanut Ukrainan sodan seurauksena, varsinkin jos lännen ja Venäjän suhteet huononevat edelleen. Suomi voisi ehdottaa ydinasemaiden asiantuntijoista koostuvan paneelin perustamista, jonka tehtävänä olisi muutamassa kuukaudessa arvioida ydinsodan lisääntyneet riskit, ottaen myös huomioon ääntä nopeampien ydinaseita kantavien ohjusten kehityksen ja mahdolliset ydinaseiden ennakkovaroitus-, kontrolli- ja johtamisjärjestelmien uhkaavat muokkaukset kiristyneen kansainvälisen tilanteen seurauksena, ja ehdottaa uusia turvallisuusjärjestelmiä ja muita toimenpiteita katastrofaalisten yllätysten estämiseksi.


  1. Samanlainen paneeli voitaisiin ehdottaa katastrofaalisen ilmastokriisin estämiseksi, joka uhkaa ihmiskuntaa jo tällä vuosikymmenellä. Valtiot satsaavat lisää asevoimiensa vahvistamiseen eikä niinkään ilmastotoimiin ja samalla fossiilisten polttoaineiden kulutus on lisääntymässä. Paneeli voisi  muutamassa kuukaudessa arvioida muutokset, jotka sota, sanktiot, fossiilisten polttoaineiden lisääntynyt käyttö ja asevarustelun kiihtyminen ovat aiheuttaneet aikaisempiin  ilmastoprojektioihin ja ehdottaa kiireellisiä toimenpiteitä asian korjaamiseksi. Paneelin voisi nimittää WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas yhdessä hallitusten välisen ilmastopaneelin johdon kanssa.


  1. Suomi voisi ehdottaa itseään paikaksi, jossa yllaolevin paneelien tuloksista  voitaisiin keskustella ja sopia jatkotoimista.


Luottamusta herättävillä toimilla ja uusilla ilmastokriisin torjumisaloitteilla saataisiin aikaan kaikille osapuolille edullisia projekteja ja luovaa energiaa suunnatuksi koko ihmiskuntaa palveleviin toimenpiteisiin.


- - - -



Ph.D Tapio Kanninen on Global Crisis Information Network Inc’in johtaja New Yorkissa, Suomen Rooman Klubin jäsen ja entinen YK:n poliittisen osaston suunnittelupäällikkö. Kanninen aloitti uransa YK:ssa vuonna 1979 ja organisoi 1980-luvulla pääsihteerin toimiston, Yalen, MIT:in ja Ulkopoliittisen instituutin kanssa seminaareja ja konferensseja vahingossa syntyvän ydinsodan estämisestä.


Kannisen kirja “Crisis of Global Sustainability” (Routledge, 2013) käsitteli perusteellisesti ilmastonmuutosta ja siitä selviytymisen mahdollisuuksia. Teoksen teemat olivat esillä Kannisen klubivierailulla 21.11.2012:

http://filosofiklubi.blogspot.com/2012/11/klubi-ke-2111-klo-1700-fm-phd-tapio.html




tiistai 12. huhtikuuta 2022

Klubikeskustelua 30.3.2022. Henrik Nymalm: Camus ja Sartre

Kuinka moni yksinvaltias - tai paremminkin hirmuhallitsija - on historian aikana vapaaehtoisesti luopunut vallastaan?

Esimerkki filosofien keskuudesta Ranskassa. Sekä J-P Sartre ja Albert Camus olivat alussa marxilaisen ajatusmaailman ja poliittisen toiminnan tukijoita. Tätä politiikkaa edusti omalla vastenmielisellä tavalla Neuvostoliitto. Varsinkin Stalinin aikoina - ei Leninkään mikään pulmunen ollut - kehitys meni yhä pahemmaksi. Alussa idealismi toi kannattajia, mutta Stalinin käsissä terrori kiihtyi ja jopa läntisessä Euroopassa tämä huomattiin. N-liittoon tehtiin matkoja myös 20- ja myös 30-luvuilla.

Tässä vaiheessa Camus heräsi. Humanistina hänelle ihminen oli keskipisteessä. Idea ei saa olla suurempi kuin ihminen, ei ainakaan vastakohtaisesti. Sartre jatkoi N-liiton ylistämistä. Camus´n ja Sartren tiet erosivat. Sartre jopa puhui hänestä ilveillen. Ei muka ollut tarpeeksi antautunut. Mutta Camus oli ihmisen puolella, ei kollektivismin ja pakkopolitiikan edustaja.

Ihminen siis voi muuttaa mieltään, mutta hirmuhallitsijalla on liian paljon omalla tunnollaan. Hän ei enää kestä totuutta itsestään. Sellainen olisi kuin hyppy Eiffeltornista alas. Hitlerin kohtalo oli tällainen. Olisi siis hyvä nöyrtyä ajoissa. Olla toisten ihmisten puolella, samalla puolella kuin pieni, nöyrempi ihminen.  

Henrik Nymalm

maanantai 11. huhtikuuta 2022

Lea Pulkkinen: Autoritaarinen persoonallisuus


Klubilla 30.3. Tuomas Forsberg ja Christer Pursiainen alustivat ulkopolitiikan psykologiasta. Lähtökohtana oli Pursiaisen ja Forsbergin teemaa syvästi luotaava teos The Psychology of Foreign Policy.


- Keskustelussa Lea Pulkkinen nosti tarkemmin esiin kysymyksen autoritaarisesta persoonallisuudesta. Ohessa Pulkkinen selventää autoritaarisen persoonallisuuden käsitettä. 


- Lea Pulkkinen on toiminut Jyväskylän yliopistossa psykologian professorina, yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaanina, akatemiaprofessorina ja Ihmisen kehitys ja sen riskitekijät -huippututkimusyksikön johtajana. JO.


- - - -


Lea Pulkkinen:


Autoritaarinen persoonallisuus



Autoritaarisuus tarkoittaa uskomusten, arvojen ja preferenssien kokonaisuutta, johon sisältyy muun muassa alistuminen auktoriteetin valtaan, samastuminen auktoriteettiin, tunteiden kieltäminen ja kyynisyys. Autoritaarisuus ei rajoitu yksilön ominaisuuksiin, vaan myös yhteiskunnat eroavat toisistaan autoritaarisuuden asteessa riippuen siitä, paljonko (1) niihin sisältyy demokraattisia prosesseja, (2) hallinto rajoittaa ja kontrolloi ihmisten toimintaa, (3) mediaa käytetään propagandan välineenä, (4) nationalismia korostetaan ja (5) sotaintoa vahvistetaan (Wrightsman, 1972). Autoritaarisuus voi olla oikeistopoliittista tai vasemmistopoliittista, anarkiaan pyrkivää.


Frommin teoria


Autoritaarisen persoonallisuuden tutkimisen tausta on Erich Frommin (1900–1980) teoriassa (ks. Ewen, 1988). Hänet luetaan kuuluvaksi psykoanalyytikoihin Freudin, Jungin, Adlerin ja Horneyn tavoin, mutta toisin kuin nämä muut hän ei ollut pohjakoulutukseltaan lääkäri. Hän väitteli Heidelbergissa 1922. Myöhemmin hän opiskeli Berliinin psykoanalyyttisessa instituutissa.  Hän muutti Yhdysvaltoihin 1934 pakoon antisemitismiä. 

    Ensimmäisessä kirjassaan Escape from Freedom (1941) Fromm irrottautui freudilaisesta teoriasta haluten painottaa sosiaalisten tekijöiden vaikutusta persoonallisuuteen. Fromm oli vaikuttunut Karl Marxin filosofiasta, ja piti tätä merkittävämpänä teoreetikkona kuin Freudia. Fomm torjuttiin psykoanalyyttisesta yhteisöstä, ja hän toimikin psykiatrian professorina Mexikossa 16 vuoden ajan ennen kuolemaansa.

Frommin mukaan Freudin korostamat sisäiset vietit muodostavat vain osan motivoivista tekijöistä. Hän painotti 

  • ihmisen tarpeita olla yhteydessä muihin ihmisiin (rakkautta laajassa merkityksessä) ja eristäytymisen välttämistä,
  • ihmisen tarvetta vaikuttaa ympäristöönsä rakentavalla tavalla ja 
  • oman identiteetin muodostumista. 

Ihminen etsii elämältään merkityksiä ja tarkoitusta. Hän rakentaa henkilökohtaista filosofiaa, joka toteuttaa hänen arvojaan ja päämääriään elämässä ja ohjaa käyttäytymistä. Tarve henkilökohtaiseen elämänfilosofiaan on niin suuri, että sen osasiksi kelpaavat epärationaalisetkin ainekset. Orientaatio voi olla terve ja luova tai epäterve, epäluova:

  1. Terve elämänorientaatio korostaa rakkautta, pätevyyden kokemusta, luovuutta, järkeilyä ja elämän kunnioitusta. 
  2. Epäterve elämänorientaatio sisältää kuoleman rakastamista (nekrofiliaa), tuhoa, valtaa rikkauden tavoittelua, symbioottista riippuvuutta ja narsismia.

Epäterve elämänorientaatio sisältää kolme pakomekanismia, joilla käsitellään uhkaavia tunteita, joita syntyy siitä ristiriidasta, että ihminen haluaisi olla itsenäinen yksilö mutta pelkää vapautta:

  1. Autoritaarisuus, symbioottinen epäluova orientoituminen, joka muodostuu kahdesta vastakkaisesta tendenssistä: toisaalta auktoriteetin ihailusta ja toiveesta alistua vahvemman valtaan (masokismi) ja toisaalta toiveesta olla auktoriteetti ja hallita muita (sadismi).  
  2. Tuhoavuus, hyökkäävä aggressio, joka ei palvele mitään järkevää puolustustarkoitusta. Ihminen yrittää eliminoida ulkoisia uhkia sen sijaan, että käsittelisi niitä sisäisesti. 
  3. Automaattinen, kameleonttimainen mukautuminen sosiaalisesti hyväksyttävään rooliin. Se on vaarallista yksilön identiteetille – ja koko yhteiskuntakin voi tulla ”sairaaksi” mukautuessaan valtaan patologisesti.

Fromm sanoutui irti freudilaisesta id, ego ja superego rakenteesta, mutta hyväksyi puolustusmekanismien käsitteen pitäen alitajuisia prosesseja hyvin tärkeinä. Niitä ovat muun muassa

  • projektio (kytkee alitajuisesti omat uhkaavat impulssinsa, tunteensa tai uskomuksensa toisiin ihmisiin tai asioihin), 
  • reaktionmuodostus (torjuu uhkaavat uskomukset, tunteet tai impulssit ja korvaa ne alitajuisesti niiden vastakohdilla), 
  • rationalisointi (käyttää uskomiaan keinotekoisesti todennäköisiä selityksiä oikeuttaakseen laittoman käyttäytymisen ja vähentääkseen syyllisyydentunteita), 
  • regressio (omaksuu alitajuisesti käyttäytymistä, joka oli hänelle ominaista aikaisemmassa ja turvallisemmassa elämänvaiheessa),
  • identifioituminen hyökkääjään (vähentää kipeää itsehalveksuntaa tulemalla kuvitellun ja ihannoidun kohteen kaltaiseksi, joka voi olla joku idoli tai hyökkääjä),
  • päiväuneksinta (tyydyttää täyttymättömiä toiveita kuvittelemalla tilanteita, joissa ne ovat täyttyneet) ja 
  • repressio (torjuu alitajuisesti tietoisuudestaan uhkaavaa materiaalia mikä aiheuttaa vaikeuksia asian mieleen palauttamisessa).

Fromm ei tarkoin analysoi tekijöitä, jotka vaikuttavat lapsen kehitykseen, mutta hän tuo esiin hyvin autoritaaristen vanhempien kielteiset vaikutukset; he voivat vahingoittaa muun muassa lapsen itseluottamuksen kehitystä. Samoin vanhempien pessimismi, ilottomuus, narsismi, jäykkyys ja fyysinen pahoinpitely saavat lapsessa aikaan epäproduktiivisia orientaatioita defenssi- ja pakomekanismeineen. Ne voivat muokata alttiutta autoritaarisen persoonallisuuden muodostumiselle ja sitä vahvistavaan koulutukseen hakeutumiselle, kuten tapauskuvauksista voi päätellä (esim. Tuominen, 2019).


Autoritaarisen persoonallisuuden tutkimus


Autoritaarisen persoonallisuuden tutkimus virisi 1930-luvulla, kun äärioikeistolaiset poliittiset liikkeet, autoritaarisuus ja fasismi, voimistuivat Euroopassa. Yhteiskuntatieteilijöiden keskuudessa syntyi huolta siitä, miten ja miksi tällainen ilmapiiri alkoi kehittyä. Institute of Social Research Frankfurtin yliopistossa julkaisi 1936 tutkimuksen, joka kytki persoonallisuuden taipumuksia poliittisiin sympatioihin. Jatkotyötä uhkasivat kuitenkin hallitsevan juutalaisvastaisen natsipuolueen syytökset. Henkilöt, jotka olivat perustaneet the Frankfurt school of Marxist sociology eli Max Horkheimer, Herbert Marcuse ja T. W. Adorno sekä Else Henkel-Brunswik muuttivat Sveitsiin ja sieltä Yhdysvaltoihin. Adorno (yhteiskuntatieteilijä) ja Frenkel-Brunswik (psykologi) sijoittuivat Berkeleyhin. Yhdessä siellä olevien tutkijoiden kanssa he julkaisivat kirjan epädemokraattisesta ja autoritaarisesta persoonallisuudesta (1950).

Kalifornialainen ryhmä tutki alun perin antisemitismiä, mistä huomio siirtyi ennakkoluuloihin ja etnosentrismiin eli ulkoryhmän torjuntaan. Autoritaarisuuden käsitteeseen sisällytettiin useita komponentteja, kuten sovinnaisuus, autoritaarinen aggressio, autoritaarinen alistuminen, valta ja kovuus, taikausko ja stereotypia, destruktiivisuus ja kyynisyys. Autoritaarinen johtaminen tarkoittaa johtamista, jossa johtaja on hyvin määräilevä, tekee kaikki päätökset, ei osallistu ryhmän jäsenten toimintoihin ja on rankaiseva toiminnassaan jäseniä kohtaan.

Autoritaarisen persoonallisuuden tutkimuksen lähtökohtana oli olettamus, että autoritaarisuuden tendenssejä on olemassa jokaisessa ihmisessä ja että autoritaarisuuden astetta voidaan tutkimusmenetelmillä arvioida.

sunnuntai 3. huhtikuuta 2022

Kognitiivisesta dissonanssista. Ote klubilla 30.3. käsitellystä teoksesta The Psychology of Foreign Policy

Klubilla 30.3. Norjan arktisen yliopiston yhteiskuntaturvallisuuden professori Christer Pursiainen ja Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja sekä Tampereen yliopiston kansainvälisten suhteiden professori Tuomas Forsberg alustivat viime vuonna ilmestyneen yhteisen teoksensa The Psychology of Foreign Policy teemoista. 




Omassa osuudessaan Christer Pursiainen käsitteli myös kognitiivisen dissonanssin käsitettä, jota oheinen ote kirjasta valaisee. Englannin kielestä kääntänyt Christer Pursiainen. 


* * * * * * * * * * *

Kognitiivinen dissonanssi ja planeetta Clarion

“Puhtaasti looginen yritys pysyä uskollisena omille uskomuksilleen voi johtaa tilanteeseen, jossa henkilö sulkee mielensä ristiriitaisilta tiedoilta. Kun henkilö kohtaa tietoa, joka on ristiriidassa hänen perususkomustensa kanssa, hän on altis sen väärin ymmärtämiseen, ristiriitaisuuteen tai jopa kokonaan huomiotta jättämiseen. Tällaisessa tilanteessa henkilö yrittää ratkaista tämän niin sanotun kognitiivisen dissonanssin jollakin tavalla henkisen harmoniansa palauttamiseksi. 


Termin keksi psykologi Leon Festinger 1950-luvun puolivälissä. Festinger oli havainnut ilmiön jo aiemmin ja pohtinut sitä teoreettisesti, kun hän sattui huomaamaan tarinan paikallisessa sanomalehdessä Minneapoliksessa, mikä antoi hänelle mahdollisuuden ‘testata’ teoriaansa. Lehti raportoi, että Seekers-niminen lahko uskoi Jumalan vihanpuuskassaan aiheuttaman tulvan tuhoavan maapallon keskiyöllä 20. joulukuuta 1954. Mutta ne, jotka uskoisivat profetiaan, tulisivat pelastetuksi Clarion-planeetalta saapuvalle avaruusalukselle. Festinger sai suostuteltua yhden oppilaistaan soluttautumaan ryhmään. 



Truman Bethurum keksi Clarion-planeetan
50-luvun ufohuumassa.


Päivän lähetessä lahkon jäsenet myivät omaisuutensa ja jättivät työpaikkansa. Tärkeä ilta saapui ja avaruusalusta odotettiin saapuvaksi. Keskiyö tuli ja meni, eikä mitään tapahtunut. Kelloja verrattiin ja metallitäytteillä paikatut hampaat poistettiin tuskallisesti, koska Clarionin sääntöjen mukaan kenelläkään avaruusmatkailijalla ei saisi olla metalliesineitä mukanaan; yksityiskohta, joka oli jäänyt huomiotta etukäteen. Mitään ei silti tapahtunut ja ahdistus kasvoi ryhmässä. 


Sitten lahkon naispuolinen johtaja aloitti niin sanotun automaattikirjoittamisen, kun hän sai avaruusaluksesta lähetetyn viestin. Kaikeksi onneksi viesti oli, että lahkon hyvyyden ja uskollisuuden ansiosta Jumala oli päättänyt säästää maapallon.


Ensi näkemältä yllättävä havainto oli, että vaikka ennustus oli väärä, lahko tämän tapahtuman jälkeen ei hylänyt uskoaan, vaan päinvastoin tunsi vielä suurempaa keskinäistä yhteenkuuluvuutta ja luottamusta lahkon oppiin. Oltuaan aiemmin melko sisäriittoinen salaseura, lahkon jäsenet alkoivat – Festingerin teorian mukaisesti – etsiä sosiaalista tukea paitsi toisiltaan myös ulkopuolisilta kognitiivisen dissonanssin ja sisäisen konfliktinsa ratkaisemiseksi. Heidän ponnistelunsa tuotti tulosta. He onnistuivat värväämään uusia uskovia seuraavaa matkaa varten, mikäli tällainen tilanne tulisi eteen.


Vaikka esimerkki on äärimmäinen, kognitiivinen dissonanssi voi koskea myös varsin järkeviä ihmisiä. Usein tarve säilyttää itsetunto ja ylläpitää loogista johdonmukaisuutta eri kognitioiden välillä voi saa ihmisen tulkitsemaan ristiriitainen tieto omaa uskomusjärjestelmäänsä tukevaksi vaikka se olisi täydellisessä ristiriidassa sen kanssa. Sen sijaan, että muuttaisi joko perusnäkemyksiään tai käyttäytymistään uusien tosiasioiden valossa, helpoin tapa selvitä henkisestä epätasapainosta on yksinkertaisesti lisätä joitakin poikkeuksia ja tehdä pinnallisia muutoksia olemassa oleviin uskomuksiin. Viimeaikainen neurotieteellinen tutkimus aivokuvauksineen on todistanut kognitiivisen dissonanssin olemassaolon ja ihmisen pyrkimyksen sen ratkaisemiseen. Teoriaa on käytetty selittämään, miksi ulkopolitiikan perusteellisempi muutos on niin hankalaa ja miksi epäonnistuneeksi osoittunutta poliittista linjaa jatketaan uudelleen arvioinin sijaan.”


Vahvistusharha ja ‘väärä mies’ 


“Maaliskuussa 2004 Madridin paikallisjunaan kohdistui terrori-isku, mistä seurasi lähes kaksisataa kuolonuhria. Tutkimusryhmä löysi matkalaukun jäänteitä, jossa räjähtede oli ollut, ja siitä sormenjäljen. Yhdysvaltain FBI:n avulla sormenjälki yhdistettiin amerikkalaiseen muslimiin Brandon Mayfieldiin, joka jo oli FBI:n tarkkailulistalla. Vakioprotokollan mukaisesti useita riippumattomia FBI:n sormenjälkitutkijoita vahvisti, että sormenjälki oli juuri Mayfieldin.

sunnuntai 20. maaliskuuta 2022

Kevätpäiväntasaus tänään, 20.3.2022

Markku af Heurlin 

KEVÄTPÄIVÄNTASAUKSEN POSTILLA 2022


Kevätpäiväntasaus on tänä vuonna tänään sunnuntaina 20 päivänä maaliskuuta kello 17.33. Suomen (Iät-Euroopan) aikaa ja 15.33 Greenwichin keskiaikaa. Aurinko siirtyy eteläiseltä taivaanpallolta pohjoiselle eli ylittää taivaan ekvaattorin. Kevätpäiväntasauksen tienoilla päivä pitenee nopeimmin pohjoisella pallonpuoliskolla: Helsingissä lähes 40 minuutilla ja Utsjoella yli tunnilla viikossa. Kuluneen kuukauden aikana päivä on pidentynyt Helsingissä 21⁄2 tunnilla ja Utsjoella neljällä tunnilla

Kaikkialla maapallolla päivä on periaatteessa yhtä pitkä eli 12 tuntia. Tai hieman enemmän, Helsingissä 12 minuuttia, koska auringon nousu ja lasku määritellään siitä milloin auringon kehrän yläreuna on ottaen vielä huomioon valon taittuminen ilmakehässä noussut horisontin ylle tai laskenut alle. Tästä päätetiin 70-luvun tähtitieteilijöiden maailmankongressissa

Yliopiston almanakassa se otetiin käyttöön vuonna 1975 almanakassa. Isäni oli professorina päättämässä muutoksen käyttöönotosta ja totesi tekevänsä konsistorissa suuria päätöksiä: päättää, milloin aurinko nousee ja laskee.

Tasauspäivinä kaikkialla maapallolla aurinko nousee idästä ja laskee länteen. Kesällähän Etelä-Suomessa aurinko nousee osapuilleen koillisesta - juhannuksena pohjoiskoillisesta - ja laskee luoteeseen.

Täysikuu oli ollut 18.3. aamulla 9.18 jolloin kuu oli jo laskenut horisontin alle. Kuu oli korkeimmillaan 12.3, jolloin se ei lainkaan laskenut Oulussa eikä Utsjoella horisontin alle. Jos oikein muistan keskustelut Komeetassa niin jo Tampereen korkeudella kuu ei tällöin laske vuorokauteen.

Eläinradalla aurinko siirtyy Kalojen merkistä Oinaan merkkiin. Tähtitaivaalla se on vielä Kalojen tähtikuvossa. Tämä johtuu siitä, että kahden vuosituhannen aikana kevätpäiväntasauspiste on maan pyörimisakselin hitaasta siirtymisestä eli prekessiosta johtuen siirtynyt. Täysi kierros vie 26.000 vuotta,mitä aikaa kutsutaan suureksi vuodeksi tai platoniseksi vuodeksi.

Venus on läntisimmässä elongaatiossa eli kauimpana Auringosta. Se nousee viiden aikaan aamuyöstä, jolloin taivas alkaa jo olla kirkas. Venus laskee hieman ennen kahta iltapäivällä. Hyvällä onnella sen voi nähdä paljain silmin siinä 30 asteen korkeudella, etelätaivaalla aamupäivällä.

maanantai 20. joulukuuta 2021

Markku af Heurlin: TALVIPÄIVÄNSEISAUKSEN POSTILLA 2021



 

Talvipäivänseisaus tiistaina 21.12. 2021 klo 17.59 


Tämä siis Suomen (Itä-Euroopan) aikaa eli 13.59 maan pyörimiseen perustuvaa  universaaliaikaa. Tai kuten  itse vanhanaikaisena vielä sanon Greenwichin aikaa (GMT Greenwich Mean Time).  Universaaliajalla on useita eri tarkkuusasteen määritelmiä. Nämä eroavat toisistaan maksimissaan 0,9. sekunnilla. Atomikelloihin  perustuvaan koordinoituun universaaliaikaan siirryttiin kansainvälisessä käytännössä lopullisesti vuonna 1972, siis noin 50 vuotta sitten.

 

Talvipäivänseisauksena pohjoisella pallonpuoliskolla päivä lyhimmillään, Helsingissä vajaat 6 tuntia. Ja eteläisellä pallonpuoliskolla pisimmillään, ja on kesä. Joskus  käytetään yksikäsitteistä ilmaisua: joulukuun päivänseisaus (December Solstice). 


Talvipäivänseisauksen  aurinko nousee Helsingissä noin 7 asteen korkeudelle. Eteläisellä Kauriin kääntöpiirillä aurinko on keskipäivällä suoraan pään päällä,  zeniitissä. 

 

 

Tähtitaivaalla.


Eläinradalla Aurinko siirtyy Jousimiehen merkistä tai huoneesta (f) Kauriin merkkiin (g). Taivaanpallolla aurinko on vielä Jousimiehen tähdistössä. Aurinko ja tähdet nousevat ja idästä ja laskevat länteen. Mutta vuoden mittaan aurinko ja kuu siirtyvät taivaanpallolla lännestä itään. Aina vaikea mieltää.

Planeetoista Jupiter ja Saturnus ovat jo katoamassa Auringon suuntaan. Uranus ja Neptunus ovat korkealla iltataivaalla. Ne voi nähdä kiikarilla tai kaukoputkella, jos vain osaa etsiä. Minulla oli onni runsas kuukausi sitten nähdä ne, kun Kirkkonummen Komeetan tähtitornilla Volsissa Antti Kuntsi näytti ne minulle kaukoputken läpi.

 

Arabiaksi Jupiter muuten on al – mushtarin . Etymologia epäselvä: voi tarkoittaa kauppiasta, muuta myös onnen tuojaa tai kestävää. https://en.m.wiktionary.org/wiki/%D8%A7%D9%84%D9%85%D8%B4%D8%AA%D8%B1%D9%8A?fbclid=IwAR0a65vRWbQLYOKxl6JbZ13CB2qFV35cUc0z0TgAkEkrkm0zWMM1KtHsN4E#Pronunciation

 

Merkurius ja Venus  ovat taivalla lähellä Aurinkoa  ja hyvällä onnella alkuillasta havaittavissa. Mars on aamutaivaalla , samoin lähellä  Aurinkoa. 

Täysikuu oli 19.12. kello 6.35. 18. päivänä kuu on kauimmillaan ja 20. päivänä  korkeimmillaan. Oulun ja Utsjoen korkeudella kuu ei  lainkaan laske horisontin alle muutamaan vuorokauteen .

 

 

James Webb -avaruusteleskooppi

 

Jouluaattona 24.12. klo 12.20 UTC on tarkoitus lähettää  Yhdysvaltain, Euroopan ja Kanadan avaruusjärjestöjen yhteinen avaruusteleskooppi radalleen Ranskan Guayanasta. 

Tervemenoa James Webb!

Teleskoopin. useista osista kootun, kullalla päällystetyn pääpeilin läpimitta  on 6,5, metriä  Mittausala  ulottuu pitkistä aalloista infrapunaan ja näkyvää valoon. Erityinen tarkoitus on päästä entistä tarkemmin kaukaisimpien galaksien maailmaan ja maailmankaikkeuden alkuhetkiin.

Teleskooppi sijoitetaan ns. Lagrangen pisteeseen L2, joka on Auringosta katsoen Maasta 1.500.000 kilometrin päässä poispäin Auringosta.

Lagrangen pisteet L1 - L5

Lagrangen pisteet ovat ns. kolmen kappaleen ongelman  - kolme kappaletta liikkuvat toistensa painovoimakentässä - erityisratkaisuja. Niitä on viisi, joista kaksi ovat L4 ja L5 stabiileja. 

L2 ei ole stabiili. Siksi teleskooppia joudutaan jatkuvasti ohjaamaan raketeilla. Tämän vuoksi suunniteltu käyttöikä jää runsaaseen kymmeneen vuoteen. Huoltamaan laitetta ei pystytä. 

 Hanke on mittava, kestänyt kauan aiottua pidempään ja maksanut paljon suunniteltua enemmän. Osapuilleen siinä  Olkiluodon uuden ydinvoimalan verran. James Webb (1906 – 1992) oli Nasan varapääjohtaja vuoteen 1968 ja vaikutti Apollo-ohjelman onnistumiseen.

 

 

Astroteologiaa:

 

Löytyy sellainenkin oppiala kuin astroteologia.  Ala yhdistää tähtitieteen astrologian aja teologian. Astroteologialla voi myös tarkoittaa eri tähtien palvontaa  eli astrolatriaa. 

 

Tästä voi halukas etsiä talvipäivänseisausta käsittelevän kohdan. Kristuksen syntymä

tiistai 21. syyskuuta 2021

Syyspäivä tasaantuu keskiviikkona 22.9.2021 klo 22.21 Suomen aikaa

Klubi jatkaa ristiretkeään neljän planetaarisen vapaapäivän puolesta. Tässä Markku af Heurlinin syyspäivän tasaus.


Kuva: Hangon Tulliniemessä tasauksen odotuksessa 20.9. Kamerassa Markku af Heurlin.  

Syyspäiväntasaus on tänä vuonna kesiviikkona 22.9 klo 22.21 (19.21 Greenwichin keskiaikaa) eli siinä  60 pituuspiirin itäpuolella  mm. Samarkandissa ja Tashkentissa  Uzbekistanissa se on  23.9. puolen yön jälkeen.

Syyspäivän tasaus voi olla 22., 23. tai 24.9.  Aurinko ylittää taivaanekvaattorin ja tähtitieteellinen syksy alkaa. Tai jos ollaan tarkkoja tähtitieteellinen syksy alkaa, kun  auringon rektaskensio eli kulmaetäisyys kevätpäiväntasauspisteestä (^) on tasan 180 astetta. Nämä eroavat toisistaan joillain sekunneilla, johtuen erinäisistä astraalisista värähtelyistä. Ensi vuonna syyspäintasaus on 23.9.

Eläinradalla Aurinko siirtyy Neitsyeen merkistä Vaa’an merkkiin. Tähtitaivaalla aurinko on vielä Neitsyeen tähdistössä. Saturnus ja Jupiter, jälkimmäinen erittäin kirkkaana, näkyvät eteläisellä tähtitaivaalla puolenyön tietämissä.

Täysikuu  on edellisenä  päivänä 21.9. klo 2.55. Syyspäiväntasauksen vastaisena yönä kuu loistaa vielä lähes täytenä, mutta ei niin kirkkaana kuin tiistain vastaisena yönä.

Keskipäivällä aurinko on päiväntasaajalla zeniitissä eli suorana pään päällä. Taas aivan absurdin tarkkaan  pituuspiirillä 110o 6’ läntistä pituutta. Paikka on keskisellä Tyynellämerellä runsaat 2000 kilometriä Galapagossaarista länteen. Lähellä sitä on  muuten matalahkossa  (3000 m)  meressä 4020 metrin syvänne. Päiväntasaaja kulkee Galapagossaariin kuuluvan Isabella-saaren halki.

Länsieurooppalaisen kalenterin mukaan on Maurin päivä.   Ortodoksisessa kalenterissa Marttyyripiispa Fokaksen (k. 117) Profeetta Joonan (k. 750 e:Kr) ja Karjalan Pyhän Joona  Jalasjärveläisen muistopäivät (k. n.1600). Fokas oi Sinopen kaupungin piispa, ja hänet  surmattiin kiehuttamalla kuoliaaksi keisari Trajanuksen vainoissa vuonna 117.  (Miellyttävää  luettavaa tämä kirkkohistoria.) Sinopen Kaupunki sijaitsee Mustanmeren rannalla. Fokas sekoitetaan usein toseen samannimiseen, Fokas Puutarhuriin (k. n. 300)

547 - 610 elänyt Fokas oli myös Bysantin keisari  - ja ensimmäinen onnistunut vallananastaja, usurpaattori - vuosina 602 -  610. Viranhoito oli seuraajien palkkaamien historioitsijoiden mukaan styrankimainen ja taitamaton. Elämä päättyi sotilaskapinaan, jota johti Herakleios nuorempi (575 – 641). Tämä hallitsi kolmekymmentä vuotta ja ilmeisen menestyksellisesti. Herakleios luopui roomalaisista arvonimistään ja ensimmäisenä keisarina otti käyttöön arvonimen basileos, kuningas, jota kreikkalaiset ja roomalaiset olivat kammonneet lähes tuhat vuotta. Herakleios valloitti Jerusalemin takaisin kristikunnalle ja palautti pyhän Ristin sinne.

Fokas oli myös 900-luvulla vaikuttanut mahtava Bysantin sotilas- ja virkamiessuku. Ainakin yksi valananastaja kuului siihen.

Athanassios Spyridon Fokas (Αθανάσιος Σπυρίδων Φωκάς, * 30. kesäkuuta 1952  Kefalonia) on kreikkalainen erityisesti epälineaarisiin osittaisdifferentiaaliyhtälöihin  perehtynyt matemaatikko.  Vuodesta 2002 lähtien hän on ollut Cambridgen yliopiston epälineaaristen matemaattisten tieteitten professori ja tehnyt työtä leukemian tutkimuksesta relativistiseen painovoimateoriaan. Hänelle on . 2009 myönnetty Guggenheim Fellowship-palkinto.

Klubin avaaja, matematiikan professori Olavi Nevanlinna on tutustunut Fokakseen Cambridgessä.

23.9. ortodoksisen kirkon mukaan tapahtui P. Johannes Kastajan sikiäminen. Päivän Pyhät ovat Ksantippa Ja Polyksena, apostolien oppilaat .Molemmat kuolivat 100-luvulla

Ksantipan muistamme lähinnä  Sokrateen äksynä puolisona. Sokrateen  kerrotaan todenneen: ”Menkää  ihmeessä naimisiin. Jos osutte saamaan hyvän vaimon., teistä tulee onnellisia. Jos huonon, niin filosofi, mikä sekin on vallan mainio asia.”.

23.9. on yksi Johanneksen ja Juhanin  nimipäivistä ortodoksisessa kalenterissa. Suomalaisessa kalenterissa Minjan, Miisan ja Mielikin päivä

24.9.  Ortodoksisessa kirkossa  muistetaan ensimmäistä naismarttyyria Apostolien vertaista Teklaa. sekä pappismarttyyri Juvenali Alaskalaista ( k. 1796) ja Pyhittäjä Siluan Athosvuorelaista (k. 1938). Ortodoksisessa  Kalenterissa Telan ja Silvon päivät.  Suomalaisessa kalenterissa Alvarin  ja Aunon päivä.

Päivän ruokaohje:

”Kaikki sienet ovat syötäviä, mutta jotkut vain kerran.” 

Päivän mietelause:

”Aina ja kaikissa suhteissa on turvauduttava fysiikan, psykologian ja dialektiikan lakeihin.”

 - Marcus Aurelius: Itsetutkiskeluja
 

60 vuotta sitten:

http://www.ristovolanen.fi/118302917 

50 vuotta sitten: 

Vihreitten ehdotus kannabiksen laillistamisesta on saanut juuri haukut vastaansa. Palautan mieleen erään puheenvuoron  asiasta vuodelta 1971 kun kannabiksen kriminalisointi oli esillä.  Muistinvarainen lainaus, asiasisällön pitäisi olla oikein:

”Minä olen nyt kuunnellut asiasta esitettyjä näkökohtia ja kovasti miettinyt sitä. Eihän se kannabis mikään välttämättömyys eikä hyvä asia ole. Muta ei niin kauhean pahakaan. Toimitaan kuten alkoholin kanssa. Tehdään siitä valtion monopoli, niin hyöty tästä inhimillisestä heikkoudesta tulee koko yhteiskunnan hyväksi.”

Kuka tämä huumekulttuurin edistäjä  oikein oli? Suomen Sosialidemokraatin arkkitannerilainen paikoitsija Simppa eli Simo Juntunen.

En ole huomannut, että asia olisi 50 vuodessa muuttunut. Kannabis ei ole vaaraton, ja joillekin se on erittäin vaarallinen, kuten alkoholikin.  Toisaalta suuri enemmistö käyttäjistä käytätä ainetta täysin hallitusti ja ilman sanottavia haittavaikutuksia. 

Markku af Heurlin

 

tiistai 7. syyskuuta 2021

Syyskauden avaus ke 8.9.2021. Aappo Kähönen: Suomi Moskovasta nähtynä

Klubin syyskauden avaus keskiviikkona 8.9.2021 klo 18.00

Kirjan julkistamistilaisuus:

Aappo Kähönen: Suomi Moskovasta nähtynä
- Suurvaltapolitiikan, sisällissodan ja vallankumouksen leikkauspisteessä 1920-1930
(SKS 2021) 


Lainaus teoksen esittelytekstistä:

"Suomi Moskovasta nähtynä selvittää Suomen roolia Neuvostoliiton ulkopolitiikassa Suomen itsenäisyyden ja neuvostovallan ensimmäisellä vuosikymmenellä. Mitä neuvostoulkopolitiikka tavoitteli Suomessa? Millaisten kontaktien kautta Neuvostoliitto sai tietoa Suomen ulkopolitiikasta? Mitä Neuvostoliitto Suomen suhteen pelkäsi?

Teoksessa Suomen roolia suhteutetaan Neuvostoliiton laajempaan ulkopolitiikkaan ja verrataan muihin sen läntisiin rajanaapureihin. Teos osoittaa, että Neuvostoliitossa Suomea tarkasteltiin pääsääntöisesti osana jotakin laajempaa kokonaisuutta, reunavaltioita tai Itämeren aluetta. Kansainvälisen tilanteen ohella sisällissodan jälkeinen valtion rakentaminen määritti vahvasti maiden suhdetta.

Tutkimus perustuu laajaan, aiemmin julkaisemattomaan venäläiseen arkistoaineistoon ja valottaa erityisesti ulkopoliittisen päätöksenteon ja sisäpolitiikan vuorovaikutusta"

- Alustuksessaan VTT Aappo Kähönn valottaa myös maidemme suhteiden kehitystä aina autonomia-ajan alkuvuosista eteenpäin.

Aappo on väitellyt 2006 tutkielmalla  "The Soviet Union, Finland and the Cold War".
Väitöksen arvio esim. Agricola-verkoston toimesta täältä:


- Tällä hetkellä  Kansallisarkiston Suomalaiset Venäjällä 1917-1964 -hankkeessa Aappo Kähösen vastuualueena on suomalaisten aseman ja liikkumisen tarkastelu Pohjois-Venäjällä ja Siperiassa. Käytännössä tutkimusta on aloitettu Omskiin paenneista punapakolaisista 1918-1920, sekä suomenkielisestä kalastuskolhoosista Muurmanskin lähellä 1936-1938.

sunnuntai 20. kesäkuuta 2021

Kesäpäivän seisahdus 21.6.2121

KESÄPÄIVÄNSEISAUKSEN POSTILLA 2021


Juhannusruusuja Kauklahdessa 14.6.21 (kuva MH)

Kesäpäivänseisaus – päivänseisaus on latinaksi  solstitium tai solstitialis dies,  ”auringonseisaus” englanniksi ja ranskaksi solstice saksaksi die Sonnnenwende, ruotsiksi solstånd  - on tänä vuonna maanantaina 21.2021   kello 6.32 Suomen aikaa eli 3.32 Greenwichin keskiaikaa. Tämä on pohjoisella pallonpuoliskolla vuoden pisin ja eteläisellä pallonpuoliskolla lyhin päivä.  Aurinko pysyy keskipäivällä korkeimmillaan tai matalimmillaan  usean päivän ajan päivänseisauksen aikaan. Tästä nimitys suomen kielessä. Sana päivä voi tarkoittaa myös aurinkoa.

Pohjoisen  napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laske horisontin taakse pohjoisella taivaalla. Etelämantereella on napayö. Etelänavan amerikkalaisten ylläpitämällä Amundsen-Scott tutkimusasemalla on ollut 50 hengen minimimiehitys. 

Luoksepääsemättömyyden navalla

Etelämantereen luoksepääsemättömyyden napa, piste, joka kauimpana rannikosta on noin 880 kilometrin päässä Etelänavasta etelään pisteessä 82°06′S, 54°58′E.  Leninin rintakuva on katsonut sieltä pohjoisluoteeseen kohti Moskovaa vuodesta 1958.

Neuvostoliittolaiset olivat perustaneet sinne pienen tutkimusaseman osana Maailman geofysikaalista vuotta 1957 -1958  14.joulukuuta 1958 ja toivat katolle Leninin rintapatsaan. Tukikohta on hylätty, mutta julistettu perintökohteeksi. Rakennukset ovat peittyneet lumeen, mutta Lenin on säilynyt  lumen yläpuolella osittamaan, että hänen ajatuksensa ovat kuolemattomia, kuten NKP:n keskuskomitea aivan oikein totesi Leninin satavuotisjuhlan kunniaksi 1970 julistamissaan teeseissä.

Maailman geofysikaalinen vuosi oli merkittävä  käännekohta kylmän sodan kylmien suhteiden lämpenemisen tuomien tieteellisten suhteiden luomisessa. Esimerkiksi Sputnikista oli etukäteen ilmoitettu, ja se oli osa vuoden ohjelmaa.

https://en.wikipedia.org/wiki/International_Geophysical_Year

Aurinkoristi kuvaa vuoden neljää
tasaus -ja seisauspäivää
Taas taivaanpallolle.

 Auringon deklinaatio eli korkeus taivaan ekvaattorista on suurimmillaan, 23o26’21’’ pohjoista leveyttä, ja deklinaatio eli kulmaetäisyys kevätpäiväntasauspisteestä, ^on  90 astetta..   Ja maapallon akselin pohjoisnapa osoittaa auringon suuntaan, ei aurinkoon ja etelänapa auringosta poispäin .Tässä on lievää vuotuista  ja pitkäaikaista muutosta. Pohjoisella, eli Kravun kääntöpiirillä kesäpäivän seisauksen aikaan aurinko paistaa keskipäivällä suoraan zeniitistä eli aivan pään päältä, taivaanpallon korkeimmasta pisteestä. Meillä Suomessa Otava on aina kerran vuorokaudessa  jokseenkin zeniitissä, kesäkuussa klo 18, jolloin on vielä valoisaa, maaliskuussa puolilta öin.

Taivaanekvaattori taivaanpallolla on  sama kuin maapallon pyörimistaso. Ja se jakaa taivaanpallon eteläiseen ja pohjoiseen puoliskoon. Orionin vyö on jokseenkin taivaanekvaattorilla Meillä Helsingissä 60 leveyspiirillä taivaanekvaattori leikkaa horisontin aika tarkalleen 30 asteen kulmassa. Taivaan ekvaattoria ei pidä sekotta ekliptikaan eli Auringon  näennäiseen rataan taivaanpallolla.

Maapallon pyörimisliike hyvin stabiilia ja vuoden aikana se säilyttää suuntansa avaruudessa. (Samaan perustuu hyrräkompassi). Lukija voi mielessään pitää karttapallo kädessään ja kiertää pitäen sitä koko ajan samassa suunnassa jonkun valolähteen ympäri. Tai, jos ollaan tarkkoja, niin maapallo tekee Kuun ja Auringon vetovoiman vuoksi hidasta ns. prekessioliikettä, eli hyrrän tapaan kiertoakseli kierroksen noin kerran 26.000 vuodessa eli tämän johdosta taivaanpallon navat siirtyvät  siirtyvät  vajaan kulmaminuutin vuodessa ja täyden asteen  runsaassa 70 vuodessa. Tämän huomasi jo  toisella esikristillisellä vuosisadalla elänyt kreikkalainen tähtitieteilijä Hipparkhos.

Kilometrin päässä yksi kulmaminuutti vastaa oin 30 asteen mittaista matkaa. Ehkä erittäin tarkkanäköinen saattaisi sellaisen erottaa. Auringon ja Kuun kulmaläpimitat ovat hyvin tarkalleen 30 kulmaminuuttia. Kuun kohdalla se tosin hieman vaihtelee, koska etäisyyskin vaihtelee.

21.6. on suomalaisen kalenterin mukaan Ahdin ja Ahdin päivä. Juhannus on Suomessa ja Ruotsissa ns. siirtyvä pyhä, jonka aika vaihtelee kesäkuun  20. ja 26 päivän välillä. Tänä vuonna se myöhäisimpänä mahdollisena ajankohtana eli 26. kesäkuuta. Jorman, Jarmon ja Jeremiaan päivänä. En tästä kirjoita mitään jeremiadia.

Uunon päivä.

Juhannusaatto, 25.6.21 on Suomessa Uunon ja Unon  (Ension päivä oli 9.6.) Unohan tarkoittaa yhtä italian ja espanjan kielissä, unus latinaksi. Mahdollisesti nimi on tullut muinaisskandinaavisesta ja keskiaikaisesta ensin naisen ja sitten miehen nimestä Une; tulee  sanasta una, ”viihtyä, olla tyytyväinen”.

Kirjailijoista mainitsen kaksi Uunoa: vain 31-vuotiaana Nizzassa tuberkuloosiin kuolleen runoilija Uuno Kailaan (1901 – 1933) sekä Uuno Hirvosen, joka tunnetaan parhaiten kirjailijanimellään Simo Penttilä (1898 – 1971). Lisäksi hän käytti nimiä Akseli ja Artturi Koskensalpa. Hirvosen / Penttilän tuotanto oli laaja ja vetävästi kirjoitettu, joskaan ei kovin arvostettua kirjallisissa piireissä.  Hirvonen toimi myös pitkään ensin Uuden Suomen toimittajan ja sitten toimituspäällikkönä vv. 1937 – 1958. Vuosina 1942 -1946 hän oli Suomen Näytelmäkirjailijaliiton puheenjohtaja. Hänen näytelmistään muistan kouluajoiltani 1600-luvun Uuden Ruotsin siirtokuntaan sijoittuvan Delawaren. 1966 hän julkaisi Espanjaan sijoittuvan agenttiromaanin Varjoja Aurinkorannikolla.

Penttilän henkilöhahmoja olivat  Meksikossa seikkaillut Herra ja Ylhäisyys kenraaliluutnantti T.J.A Heikkilä,  elokuvahahmo Kuollut mies eli eversti evp. Rainer Sarmo, entiseltä nimeltään Dettman (siitä Kuollut mies) ja poikine seikkailukirjojen Punavyön sankarit. Kuollutta miestä esitti elävästi Joel Rinne.

Meksikon Yhdysvaltain – espanjaksi Estados Unidos Mexicanos - hallitus ei oikein pitänyt Penttilän kuvausta maasta juuri totuutta vastavana, mutta isältäni kuulemani mukaan kuitenkin  kutsui hänet maahan. 


 

Punavyö oli entinen konfederaationeli Etelävaltioiden vakoilija eversti Martin Lemond, joka sisällissodan jälkeen taisteli konnia vastaan Arizonassa. Hän ei listinyt heitä, vaan yleensä pani riisumana housut ja asevyön ja pukemaan saluunaruusun hameen tilalle, näin tehden konnat naurunalaisiksi. Hänen tovereitaan  olivat suomalaissyntyiset  Pete Menken (Pekka Mänkkönen) ja Dick Hill (Riku Kumpulainen). Sananvaihto ja juoni olivat teräviä. Koululaisena luin  niitä mielelläni, ja joskus myöhemmin plokkasin divarista yhden. 

Donnerwetter 

Mitä vielä uunoihin tulee, löytyy tällainen myös kovin toimeliaasta Donnerin suvusta. Esille on siis nostettava  insinööri ja teollisuusjohtaja Uno Donner (1872 - 1958). Uno oli sanskriitin ja vertailevan kielitieteen professorin, senaattori Otto Donnerin (1835 - 1909) poika tämän ensimmäisestä avioliitosta Louise Malmin kanssa. Omaperäisestä toimeliaisuudestaan huolimatta Uno on jäänyt D-suvussa toistaiseksi vähemmälle huomiolle. Yhdessä puolisonsa, kirjalijana nimeä Jean Bray käyttäneen Olga "Olly" Sinebrychoffin kanssa Uno tutustui ja innostui 1910-luvulla Rudolf Steinerin ideoista ja käytännöistä ja oli perustamassa 20-luvulla maahamme antroposofista seuraa ja toimi myös pitkään sen puheenjohtajana. Lohjalla sijaitsevasa Kirkniemen kartanossaan Umo ja Olly harjoittivat 1927 - 45 maassamme ensimmäisinä myös biodynaamista viljelyä ja tukivat paikallista alkeisopetusta tuoden siihen myös virikeita steinerpedagogiikasta. Elivät loppuelämänsä Sveitsissä.

Olly ja Uno Donner
Bild: Donnerska Institutet

Donnerit lahjoittivat Turun yliopistoon uskonnon ja kulttuurihistorian oppituolin ja perustivat myös Åbo Akademin säätiön yhteyteen nimeään kantavan ja edelleen vireästi toimivan instituutin (Donnerska institutet) jonka yhteydessä on poikkeuksellisen  kattava antroposofinen kirjasto! Viime vuosina Turusta päin ilmestyneet esoteeriaa sivuavat  monet selvitykset ja julkaisut ovat  nojanneet runsaasti instituutin resursseihin ja materiaaleihin..

https://www.donnerinstitute.fi/fi/

Tyynellä merellä.

Aivan järjettömän tarkkaan aurinko on zeniitissä kesäpäivänseisauksen hetkellä Tyynellä merellä Kravun kääntöpiirillä pisteessä 127o 00’ itäistä pituutta. Lähin maa-alue samalla leveyspiirillä on Taiwanin itärannikko vajaat 600 kilometriä länteen. Japanille kuuluvat Riukiusaaret, joista suurin on Okinawa on noin 300 kilometriä pohjoiseen.

1 200 neliökilometrin saarella on yhteensä 1.200.000 asukasta, japanilaisia ja ryūkyūlaisia. Ryūkyūlaiset puhuvat (japanin lisäksi) japanilaisiin kieliin kuuluvia ryūkyū-kieliä.

Eteläisimmät ja samalla läntisimmät saarityhmän kuuluvat osat ovat Yaeyama-saaret  Taiwanin itäpuolella noin 24 astetta pohjoista leveyttä- ja 124 itäistä pituutta (vajaat sata kilometriä kravun kääntöpiiristä pohjoiseen). Saaret rajoittuvat luoteessa Itä-Kiinan mereen ja kaakossa Filippiinien mereen.

Yhdysvaltain ja liittoutuneiden joukot valtasivat Okinawan  2.7.1945 yli kolme kuukautta kestäneiden raskaiden taistelujen jälkeen. Amerikkalaisia taisteluihin osallistui kaiken kaikkiaan 600- 700.000.  Liittotuneita kaatui noin 20.000. Japanialisia sotilaita ja okinawalaisia  asevelvollisia kaatui yhteensä noin 110.00 eli lähes kaikki, mukaan lukien komentaja. Niin epätoivoisesti joukot taistelivat.

Iwo Jiman taistelu , ensimmäinen yhteenotto Japanin maaperällä käytiin saman vuoden alussa. Tappiot olivat absoluuttisesti pienemmät mutta suhteessa yhtä mittavat. Saaren pinta-ala on 21 km2.  Sodan jälkeen sileää ei ole ollut siviiliasutusta, ainoastaan Japanin itsepuolustusvoimien tukikohta ja amerikkalaisten radioasema.

Okinawa oli amerikkalaisten miehittämä vuoteen 1972. Senkin jälkeen siellä on ollut, luonnollisesti arvostelua herättänyt Yhdysvaltain tukikohta.

Itä-Siperiassa

Pohjoinen napapiiri leikkaa 127 itäisen pituuspiirin Verhojanskin vuoristossa Sahan eli Jakutian tasavallassa. Paikka sijaitsee vedenjakajalla, josta länteen vedet  laskevat Lena-jokeen ja itään Janajokeen ja pienen Verhojanskin kaupungin kautta Pohjoiseen jäämereen. Verhojansk oli minun kouluaikoinani maailman pohjoinen kylmyysnapa. Ennätyspakkanen oli 69,8 Celsiusastetta. Kesällä kokein mitattu lämpötila oli 37 asetta. Eroa siis on 105 astetta, kun Suomessa ero alimman ja korkeimman lämpötilan välillä taitaa olla noin 70 astetta.

Lena-joki – jonka mukaan V.I. Uljanov otti nimensä Lenin – on yksi Siperian suuria jokia, pituus 4300 kilometriä ja suurin virtaama 17.000 m3/s. Etelässä sen lähteet ulottuvat Baikal-vuoristoon Baikal-järven luoteispuolella  54. leveys- ja 108. pituuspiirille, mutta ovat vedenjakajan pohjoispuolella.  Valuma-alueen pinta-ala on oin 2.500.000 neliökilometriä, runsaasi yli kaksi kertaa Norjan, Ruotsin ja Suomen yhteinen pinta-ala (n 1.100.000 km2).

Janajoen pituus on 900 kilometriä, valuma-alue 240.00 neliökilometriä ja virtaama 1000 – 18.000 m3/s.  Suomen suurimman joen, Kemijoen pituus on 550 km, osaksi Venäjälle ulottuvan valuma-alueen pinta-ala 51.000 km2 ja virtaama kesimäärin 550 m3/s.

Kumpikin joki laskee Laptevin mereen. Laptevin meri on nimetty 1700-lkuvulla eläneiden venäläisten meriupseerien ja tutkimusmatkailijoiden, serkusten Dimitri ja Hariton Laptevin mukaan. Aikaisemmin merialuetta kutsuttiin Nordenskiöldin mereksi ja muillakin nimillä. Lännessä  Taymyrin niemimaahan Karamereen ja idässä Siperian mereen rajoittuvan Jäämeren rannikkomeren pinta -ala on 700.000 km2. Se siis on kaksi kertaa Itämeren laajuinen.

Mielenkiintoista muuten katsoa alueen  nimistöä.  Karamereltä löytyy edelleen Nordenskiöldin saaristo. Laptevin meri kosketta mm. Bolscevik, Komsomolets ja Lokakuun vallankumouksen saari Severnaja Zemljalla. Molotovin niemi  81 leveyspiirillä muutettiin 50-luvulla Arktiseksi niemeksi. Sieltä on vain vajaan tuhannen kilometrin matka Pohjoisnavalle .Nykyään monet retkikunnat lähtevät tästä pohjoista kohti.

Napoleonin kuolemasta 200 vuotta 5.5.2021

Olen syntynyt tasan 132 vuotta Napoleon Bonaparten kuoleman jälkeen.

Hänen kuolemastaan Saint Helenalla tuli 5. toukokuuta kuluneeksi tasan kaksi sataa vuotta. En käsittele häntä, sillä aihe on liian laaja.  Ranskassa päivä tietenkin noteerattiin laajasti. Presidentti Emmanuel Macron kävi kunniakäynnillä Napoleonin haudalla Invalidikirkossa. Suomessa Helsingin Sanomat ei luonnollisesti noteerannut asiaa.

Alun perin Beethoven antoi 3. sinfonialleen nimen ”Sinfonia grande, intitolata Bonaparte” . Kun hän sai kuulla Napoleonin nimittäneen itsensä keisariksi, ranskalaisten keisariksi tosin, Beethoven pyyhki  kirjoituksen yli ja korvasi sen seuraavalla.  « Sinfonia eroica, composta per festeggiare il sovvenire d'un grand'uomo ». (”Sankarillinen sinfonia , sävelletty juhlistamaan suuren miehen muistoa.”) Eroica- sinfonian hän omisti suosijalleen, Lobkowitzin ruhtinaalle. Teos ensiesitettiin yksityisesti 1804; Beethoven johti itse ensimmäistä julkista esitystä Wienissä palmusunnuntaina 7.4.  1805 Wienissä.

Puolalainen yhteys.

Tutustuin Suomen Rauhanliton kesäkokouksessa Hauholla heinäkuussa 1973 puolaiseen antropologiin Magdalena Stommaan. Hän oli älykäs ja kaunis nainen,  minua viisi vuotta vanhempi. Hän hallitsi myös norjaa, sillä isä oli kehottanut häntä oppimaan laajan kielitaidon mukana myös yhden skandinaavisen kielen. Ja hän hallitsi Norjan kuningasluettelot. 

Magdalenan  isä Stanislaw Stomma (1908 – 2005) oli maan johtavia (liberaaleja) katolisia poliitikkoja, juristi ja lehtimies. Stalinismin aikana hän sai olla vain vaatimattomassa kirjastoapulaisen tehtävässä, mutta Gomulkan tultua valtaan 1956 hän pääsi vaikuttamaan. Stomma oli mukana pienessä mutta merkittävässä katolisten intellektuellien Znak (Merkki)- ryhmässä, jolla oli vuoteen 1976 muutama paikka Puolan parlamentissa. Sejmissä  ja piti yhteyttä Kommunistisen puolueen ja katolisen  kirkon välillä. Lisäksi oli toinen katolinen, kommunistista puoluetta myötäilevä PAX-ryhmä.   1976 Stomma lähes ainoana vastusti uutta perustuslakia, jossa maa julistettiin sosialistiseksi, todettiin Kommunistisen Puolueen johtava asema ja vannottiin ikuista ystävyyttä Neuvostoliiton kanssa.

50-luvulta lähtien Stomma pyrki luomaan sovintoa Saksan Liittotasavallan ja Puolan välille. Näistä ansioista hänelle myönnettiin 1988 Saksan liittotasavallan Suuri ansioristi. Lisäksi hän sai jo kommunistihallinon aikaan merkittäviä puolalaisia kunnianosituksia. ”Puola on toista maata”, kuten Jaakko Okker ja Juha Tanttu kuvasivat maata kirjassa vuodelta 1965 (W+G).

Stomma oli maan tunnetuimpia bonapartisteja. Joskus 60-70-lukujen taitteessa hänelle tuli suuri paketti Pariisista, ja  vaimo tietenkin toivoi saavansa uusinta pariisilaismuotia. Paketti sisälsi vain Napoleonia käsittelevää kirjallisuutta.

Stanislaw Stomman poika Ludwig (1950 Krakova – 2020,Pariisi) olio sisarensa Magdalenan tapaan antropologi ja journalisti. Myöhemmin Ranskan kansalainen. Ranskalla ja Puolalla on perinteisesti olleet pitkäaikaiset hyvät suhteet. Toisaalta puolalaissyntyinen Bronislaw Malinowski (Krakova, Itävalta-Unkari 1884, New Haven, Yhdysvallat 1942) oli viime vuosisadan merkittävimpiä antropologeja, ja antropologia ei ollut liian tulenarka oppiaine.

Kävin tapaamassa puolalaisia ystäviäni vuoden 1974 alussa. Lähdin MS Gdynialla  – entisellä ruotsinlaivalla – Gdanskiin uuden vuoden päivänä. Ja tulin runsasta viikkoa myöhemmin takaisin.  Paluumatkalla  sain Splitissä, Gdanskin naapurikaupungissa yökortteerin Magdalenan sedältä Ludwig Stommalta, joka asui vaatimattomassa huvilassaan Stalingradin sankareiden puistokadulla. (”Ich arrangiere an meinen Onkel eine Überraschung ”.) Seuraavan syksyn asuin Grenoblessa , Ranskan Alppien juuressa Liittoutuneiden puistokadulla, lähellä Stalingradin katua.

Kiintoisa tapaaminen. Hieman yllättävääkin – minulle siis – oli, että hänellä ei ollut jääkaappia eikä pakastinta , vaan kesän kasvikset oli säilötty etikkaliemeen. Puolassa opin myös lähettämään sähkeitä.

                                                                                       MARKKU AF HEURLIN

Kuvat Wikipediasta tai muusta julkisesta lähteestä, ellei tosin mainittu.

---------------  


 

 


- Et sä nyt jo tajua
- Kukahan tässä nyt ei varsinaisesti tajua
Piirros: Juha Olavinen

Pääsiäissaaren viimeinen palmu

Olen usein kysynyt itseltäni: "mitä viimeistä palmupuuta kaatanut pääsiäissaarelainen sanoi?" Sanoiko hän nykyajan metsurin tapaan: "työpaikkoja, ei puita!"? Vai: "teknologia ratkaisee ongelmamme, ei pelkoa, löydämme puulle korvaavan materiaalin"? Vai: "ei ole todisteita siitä, ettei jossakin muualla saarellamme olisi vielä palmuja. Tarvitsemme lisää tutkimusta. Ehdottamanne puunkaatorajoitus on ennenaikainen ja perustuu pelonlietsomiseen"?

- Jared Diamond: Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä? Terra Cognita 2005