maanantai 26. maaliskuuta 2018

Klubilla ke 28.3.2018 klo 18.00 Janne Riitakorpi: KATALONIA, KATALONIA


Keskiviikkona 28.3. Katalonian tilannetta pitkään seurannut Janne Riitakorpi alustaa kovin ajankohtaisesta aiheesta.

Katalonian asia aktualisoitui yllättäen myös täälläpäin viime viikolla myrkyn silmässä olevan Carles Puigdemontin vieraillessa maassamme kansanedustaja Mikko Kärnän, Eduskunnan Katalonia –ystävyysryhmän sekä Helsingin yliopiston kutsusta.
Suomen vierailunsa kuluessa Espanja antoi Puigdemontista eurooppalaisen pidätysmääräyksen. Maamme viranomaisten helpotukseksi Puigdemont poistui kuitenkin maastamme vähin äänin kunnes joutui Saksan viranomaisten haltuun viikonloppuna ylitettyään Tanskan ja Saksan välisen rajan. 
. . . . . .
27. lokakuuta 2017 Katalonian parlamentti julisti alueen itsenäiseksi tasavallaksi. Julistusta oli edeltänyt vuosia kestänyt poliittinen prosessi, joka oli huipentunut 1. lokakuuta järjestettyyn kansanäänestykseen itsenäisyydestä. Äänestyspäivä muuttui väkivaltaiseksi Espanjan poliisin yrittäessä  tuomioistuimen määräyksestä estää äänestyksen toimeenpanon. Kuvat ikäihmisiä pamputtavista ja kumiluoteja ampuvista poliiseista levisivät maailmalle.

Miten tähän oli tultu? Miksi tähän poliittiseen ongelmaan ei ole löytynyt vuosien varrella rauhanomaista ratkaisua?

Itsenäistymisjulistusta ei ole käytännössä toimeenpantu, mutta Kataloniassa on tällä hetkellä pari miljoonaa ihmistä, jotka eivät enää koe olevansa Espanjan kuninkaan alamaisia. Presidentti Puigdemont on perustanut Katalonian tasavallan maanpakolaishallituksen Belgiaan. Useampi itsenäistymisliikkeen johtajista viruu Espanan vankiloissa, kymmeniä syytetään kapinasta.

Katalonian poliittista tilannetta pitkään seurannut Janne Riitakorpi esittelee itsenäistymisliikkeen taustalla olevia poliittisia, taloudellisia sekä kulttuurihistoriallisia syitä. Riitakorpi läpikäy myös tapahtumaketjun, joka käynnistyi Espanjan perustuslakituomioistuimen mitätöidessä Katalonian itsehallintolain vuonna 2010 johtaen lopulta viimesyksyn yksipuoliseen itsenäistymisjulistukseen ja tämän jälkeen alueen joutumisen Espanjan keskushallinnon suoran halinnan alaisuuteen. .

Katalonian tsenäistymishankkeen tulevaisuus on myös kytköksissä  Euroopan Unionin kohtaloon ja on näin ollen hyvä kysyä, voidaanko tähän kriisiin löytää poliittista ratkaisua.

Janne Riitakorpi opiskelee valtio-oppia maisterivaiheessa Tampereen yliopistossa ja on kirjoittanut sekä kommentoinut Katalonian tilannetta useamman vuoden ajan. Viime syksyn hän oli Barcelonassa työharjoittelussa tapahtumien keskipisteessä sittemmin lakkautetussa Katalonian julkisuusdiplomatianeuvostossa.
Tervetuloa
Aika hilpeät tunnelmat Katalonia-selvityksen jälki-istunnossa 28.3.Kuva:M af H

tiistai 20. maaliskuuta 2018

Kevätpäivän tasaus tiistaina 20.3. klo 18.15


Kevätpäiväntasaus 2018

Tiistaina 20.3. klo 18.15 on kevätpäiväntasaus. Tämä on hetki, jolloin Auringon kiekon keskipiste ylittää taivaanpallon ekvaattorin ja siirtyy eteläiseltä pallonpuoliskolta pohjoiselle. koordinaatit ovat: deklinaatio (korkeus) = 0 astetta ja rektaskensio (leveyspiiri) = 0 tuntia.

Kevätpäiväntasauksen aikaan päivä ja yö ovat jokseenkin yhtä pitkiä koko maapallolla. Aurinko on maaliskuun alussa Vesimiehen tähdistössä ja siirtyy 12.3. Kalojen tähdistöön.  Eläinradalla, horoskoopissa,  Aurinko siirtyy Kalojen (Pisces) merkistä Oinaan (Aries) merkkiin.

Sunnuntaina 25.3. siirrytään taas - valitettavasti - kesäaikaan. Kelloja siirretään tunnilla eteenpäin aamuyöllä kello 3.

Kevätpäivän tasaus siis on tänään 16.15 universaaliaikaa eli käytännössä Greenwichin keskiaikaa.

sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Klubilla ke14.3. klo 18. Minna Pöllänen: Mozartin supersymmetria

Keskiviikkona 14.3. filosofinen pianisti Minna Pöllänen tarkastelee suursäveltäjä Wolfgang Amadeus Mozartin (1759 - 1791) tuotantoa, Taikahuilua ja Mozartin musiikin suhdetta supersymmetriaksi nimettyyn ja hiukkasfysiikan perimmäisiä lainalaisuuksia käsittelevään teoriaan.

Minna johdattaa esitykseensä seuraavasti:
 
"Nobel-fyysikko Frank Wilczekin kirjat Longing for the harmonies (1988, yhdessä Betsy Devinen kanssa) ja The Lightness of being (2008) antoivat impulssin palata lempiaiheeseeni, Mozartin musiikin ainutlaatuiseen ajallis-tilalliseen balanssiin ja Taikahuilun arvoitukseen.

Suuret taideteokset ovat kuin sielun peilejä jotka heijastavat kullekin sen mitä he ovat valmiita vastaanottamaan. Mozartin Magnum opus Taikahuilu on ollut minulle matkakumppani elämässä. Sen paljon parjatun lapsellisen libretton ja tyylillisen moninaisuuden läpi avautuu kiehtova jungilainen allegoria jossa henkilöhahmot ja eri sävellajit symboloivat korkeampaa neoplatonista todellisuutta. Kaikilla on parinsa.

Mozartin teemat kasvavat kuin luonnon organismit kahden toisiaan täydentävän voiman vuorovaikutuksesta. Ehkä juuri siksi se on niin ainutlaatuisen kohottavaa?

Voisiko olla niin että Mozartin teoksissa heijastuu supersymmetria, mm.Wilczekin esittämä kvanttifysiikan periaate joka yhdistäisi kaikki tunnetut luonnonvoimat?
Entä oliko Mozart feministi?

Loistava Irina Zahharenkova on duopartnerinani teoksissa jotka valaisevat näitä kysymyksiä. Mozartin viimeisen jousikvinteton 4-kätinen-sovitus säteilee puhdasta  iloa Es-duurissa,Taikahuilun mystisessä sävellajissa."

Tervetuloa

- Et sä nyt jo tajua
- Kukahan tässä nyt ei varsinaisesti tajua
Piirros: Juha Olavinen

Pääsiäissaaren viimeinen palmu

Olen usein kysynyt itseltäni: "mitä viimeistä palmupuuta kaatanut pääsiäissaarelainen sanoi?" Sanoiko hän nykyajan metsurin tapaan: "työpaikkoja, ei puita!"? Vai: "teknologia ratkaisee ongelmamme, ei pelkoa, löydämme puulle korvaavan materiaalin"? Vai: "ei ole todisteita siitä, ettei jossakin muualla saarellamme olisi vielä palmuja. Tarvitsemme lisää tutkimusta. Ehdottamanne puunkaatorajoitus on ennenaikainen ja perustuu pelonlietsomiseen"?

- Jared Diamond: Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä? Terra Cognita 2005