maanantai 20. tammikuuta 2014

Klubi ke 29.1.2014 klo 17.00: FT Vesa Oittinen: KANT TÄNÄÄN



Keskiviikkona 29.1. vieraaksemme saapuu FT, dosentti Vesa Oittinen aiheella Kant tänään.
Immanuel

Immanuel Kant (1724 – 1804) on länsimaisen filosofian suurhahmo, jonka ajattelua mullistaneeet teokset ovat haastaneet maailmaa ymmärtämään pyrkiviä sukupolvesta toiseen. 2013 maassamme näki päivänvalon kaksi Kantin ajatteluun ja merkitykseen pureutuvaa teosta. Alkuvuodesta ilmestyi Vesa Oittisen toimittamana teos Immanuel Kantin filosofia (Gaudeamus 2013) ja syksyllä suuri Kant-klassikko Puhtaan järjen kritiikki (Gaudeamus 2013).
Vesa Oittinen työskentelee tutkimusjohtajana Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa. Omana erityisalanaan hänellä on Itä-Euroopan ja Venäjän aate- ja oppihistoria. Vesa on myös filosofian dosentti Tampereen yliopistossa.    Nuoruusvuosistaan alkaen Oittinen on harrastanut perusteellisesti Karl Marxia on tätänykyä samaisen herran nimikkoseuran puheenjohtaja. 


Hyvin nuorena Vesa oli mukana myös kotimaisen u-sarjakuvan pioneerivaiheessa hämmästyttävällä teoksellaan Aku Ankka ja Nietzsche (Kirjayhtymä 1968)

Vuonna 1994 valmistuneen väitöskirjan otsikkona on Spinozistische Dialektik. Die Spinoza-Lektüre des französischen Strukturalismus und Poststrukturalismus.
 
Vesa Oittinen on tehnyt laajan tutkimustoimintansa ohella  suurtyön lukuisien klassikko-käännöstensä ja niihin laatimiensa oppineiden johdantojen kautta.
Novalis


Näistä teoksista esimerkkeinä mainittakoon Friedrich Engels: Kristinuskon alkuperä (Kansankulttuuri 1979), Ludwig Feuerbach: Uskonnon olemuksesta (Otava 1980), Novalis: Fragmentteja (Otava 1984), Benedictus Spinoza: Etiikka (Gaudeamus 1994), Immanuel Kant: Prolegomena (Gaudeamus 1997).

torstai 9. tammikuuta 2014

Markku af Heurlin: Geometrisiä ja mittausopillisia harjoituksia mielen virkistykseksi kaamoksen keskellä


Markku af Heurlin on ystävällisesti laatinut klubilaisille mielen virkistykseksi ylioppilaskoetehtävien tiimoilta muutamia geometrisiä harjoituksia  parempia hiihtokelejä odotellessa. 


 ἀγεωμέτρητος μηδεὶς εἰσίτω
”Älköön kukaan geometriaa taitamaton astuko sisään.”
 Kirjoitus Platonin Akatemian ovella.

Viime kevään ylioppilastutkinnosa oli muutamia kivoja geometrian tehtäviä, jotka periaatteessa pystyy ratkaisemaan aivan peruskoulun tiedoilla, kun vähän käytää hoksottimiaan. Geometria on siinä suhteessa mukava, että siinä selviää aika pitkälle piirtämällä ja mielikuvia käyttämällä. Lukiossa oli vielä minun kouluaikanani matematiikasta kaksi erillistä arvosanaa, toinen Albebrasta ja laskuopista, toinen Geometriasta ja mitttausopista. Jälkimmäisestä taisin saada päättötodistuksessa vain kahdeksikon.
Geometria yhdessä pienten lukujen aritmetiiikan harjoitusten kanssa antaa taitoa mieltää ja muodostaa oma perusteltu mielipide vaikkapa katsellesamme havaintokuvia ehdotetusta Kruunuvuoren sillasta tai muista kaupunkisuunnitelmista. Julkaistuissa kuvissa kun aina vain aurinko paistaa kuin Pjongjanissa.

Vastaus  tarkoittaa ongelman ratkaisemiseen käytettyä prosessia, ei siis yksinomaan mahdollista kysyttyä lukuarvoa, esim. annetun kolmion tarkkaa pinta-alaa. Matematiikan tehtävän vastaus on aina essee, vaikka ratkaisu esitetäänkin käyttäen hyväksi merkintöjen ja  kaavojen antamaa pikakirjoitusta.  Ratkaisuja voi olla useita, vaikka saatu lukuarvo olisikin yksikäsitteinen.

maanantai 6. tammikuuta 2014

Klubi 8.1.2014 klo 17.00. Taiteilija Carolus Enckell: Värin luominen - väri kuvana

Klubin talvikausi aloittaa poikkeuksellisesti jo 8.1.2014 jolloin saamme perehtyä taiteilija Carolus Enckellin johdatuksella aiheeseen Värin luominen - väri kuvana. 

20.10.2009 Enckell  puhui Klubilla taiteen henkisyydestä.
- Värillisen kuvan Caroluksesta anno dazumal teki Antero Kare.

- Et sä nyt jo tajua
- Kukahan tässä nyt ei varsinaisesti tajua
Piirros: Juha Olavinen

Pääsiäissaaren viimeinen palmu

Olen usein kysynyt itseltäni: "mitä viimeistä palmupuuta kaatanut pääsiäissaarelainen sanoi?" Sanoiko hän nykyajan metsurin tapaan: "työpaikkoja, ei puita!"? Vai: "teknologia ratkaisee ongelmamme, ei pelkoa, löydämme puulle korvaavan materiaalin"? Vai: "ei ole todisteita siitä, ettei jossakin muualla saarellamme olisi vielä palmuja. Tarvitsemme lisää tutkimusta. Ehdottamanne puunkaatorajoitus on ennenaikainen ja perustuu pelonlietsomiseen"?

- Jared Diamond: Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä? Terra Cognita 2005