Pertti Seppälä: Kiinan uskonnot

Pertti Seppälän oheinen teksti liikkuu samalla aaltopituudella kuin hänen kommenttinsa Tapio Tammisen alustukseen viime kesäkuussa pitämässämme uskonnollis-filosofisessa symposiumissa kulttuurikeskus Sofiassa. (JO)

....

Kiinan uskonnot tarjoavat uskontotieteilijälle erityisen kiinnostavan tutkimusalueen, sillä lähes kaikki mahdolliset erilaiset uskontomuodot ovat läsnä Kiinassa. Jolleivät juuri tällä hetkellä, niin ainakin historiallisessa katsannossa.

Kaksi englantilaistunutta kiinalaissyntyistä uskontotieteilijää, Xinzhong Yao ja Yanxia Zhao, ovat kirjoittaneet kiinnostavan kirjan Kiinan uskonnoista. Tarkkaan ottaen ”Kiinan uskonnosta”, yksikössä. Vuonna 2010 julkaistun kirjan nimi on Chinese Religion, A Contextual Approach eli Kiinan uskonto, kontekstuaalinen lähestymistapa. Toisin sanoen kirjoittajat pyrkivät tarkastelemaan kiinalaista uskontokenttää historiallisissa ja kulttuurisissa puitteissa. Uskonto kulttuurisena ilmiönä.

Klubi 30.10.2013 klo 17.00. Ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski: Mustavalkoinen maailma

Heikki Aittokoski, 42, on Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja ja tietokirjailija. Hänen kolmas kirjansa Narrien laiva. Matka pieleen menneessä maailmassa ilmestyi syyskuussa.

Maailmassa on perustavanlaatuisia vikoja, ja niistä yksi on oma tarpeemme nähdä maailma mustavalkoisena. Sitä maailma ei kuitenkaan ole. Puhuttiin sitten Syyrian sisällissodasta, Nicaragualle annetusta kehitysavusta, Bangladeshin vaatetuotannosta tai Suomen ulkopolitiikasta – jaloine pyrkimyksineen –, tosielämässä joudutaan nopeasti moraalisiin hetteikköihin, joista ei ole helppoja ulospääsyjä. Maailma on varsin raadollinen, ja olisi turvallista vajota kyynisyyteen. Kyynisyys on kuitenkin hedelmätöntä, ja siksi kaivataan realistista idealismia. 
..........
Aittokosken kirjan inspiraation lähteenä on toiminut Strasbourgissa syntyneen Sebastian Brantin  (1457—1521) vuonna 1494 Baselissa  julkaisema satiirinen kirja Daß Narrenschyff ad Narragoniam – kuvaus narrien kansoittamasta laivasta matkalla kohti narrien paratiisia, Narragoniaa. Teos koostuu tasapuolisesti eri ammattien ja yhteiskuntaluokkien ikiaikaisten  heikkouksien runomuotoisista ja pisteliäistä kuvauksista ja kuvauksiin liittyvistä Albrecht Dûrerin puupiirroksista. Kirja oli menestys ja sen aikansa kirkollista menoa arvostellut eetos loi myös pohjaa saksalaisen reformaation synnylle.  

Baselissa Brant suoritti lainopin tohtorin tutkinnon ja muutti kaupungin liityttyä Sveitsin valaliittoon v. 1500 takaisin Strasbourgiin, jossa hän nousi  kaupunginkirjuriksi. Keisari Maximilian I nimitti sittemmin Brantin neuvosmiehekseen ja pfalzkreiviksi.

Klubi 16.10.2013 klo 17.00. Tutkimusprofessori Antti Hautamäki: Kilpailemmeko innovaatioilla vai laihduttamalla?

FT Antti Hautamäki on Jyväskylän yliopiston Agora Centerin johtaja ja tutkimusprofessori tutkimusalueenaan innovaatiotoiminta ja erityisesti palveluinnovaatiot. Hän on myös teoreettisen filosofian dosentti Helsingin yliopistossa. Vuosina 1996 – 2008 Hautamäki työskenteli Sitrassa tutkimus- ja ohjelmajohtajana.

Hautamäen laajan kirjallisen tuotannon uusimpia tuloksia ovat mm. Sustainable innovation (Sitra 2010) ja yhdessä Kaisa Oksasen kanssa kirjoitetut Tulevaisuuden kulttuuriosaajat (Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 2011) sekä Suuntana innovaatiokeskittymä (Jyväskylän yliopisto 2012).
Antti Hautamäki on myös kehitellyt uudenlaista innovaatiokäsitystä, jota hän kutsuu kestäväksi innovaatioksi.   

Linkissä Hautamäen esitys Kenellä on valta innovaatiotaloudessa? Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarista elokuussa 2013: http://www.youtube.com/watch?v=h3kYxrqQPbE

Tervetuloa.

Valistuksen nimissä! Arkadia-klubille lauantaina 5.10. klo 16.00. Denis Diderot`n syntymästä tasan 300 vuotta.

Lauantaina 5.10 järjestetään Arkadia-klubilla valistusajattelija ja Ensyklopedisti  Denis Diderot`n syntymäpäivän (5.10.1713) juhlistamiseksi symposium  Kone, luonto ja valistuksen paradoksit.  Asiaa valottavat  Jan Blomstedt, Timo Kaitaro, Teemu Ikonen sekä Pekka Hongisto.

Arkadia sijaitsee osoitteessa Nervanderinkatu 11, Helsinki. Ohessa kuva valistusajan klubimeiningistä. Käsi pystyssä tietysti Voltaire. Pystykäden oikealla puolella Denis Diderot.