maanantai 20. joulukuuta 2021

Markku af Heurlin: TALVIPÄIVÄNSEISAUKSEN POSTILLA 2021



 

Talvipäivänseisaus tiistaina 21.12. 2021 klo 17.59 


Tämä siis Suomen (Itä-Euroopan) aikaa eli 13.59 maan pyörimiseen perustuvaa  universaaliaikaa. Tai kuten  itse vanhanaikaisena vielä sanon Greenwichin aikaa (GMT Greenwich Mean Time).  Universaaliajalla on useita eri tarkkuusasteen määritelmiä. Nämä eroavat toisistaan maksimissaan 0,9. sekunnilla. Atomikelloihin  perustuvaan koordinoituun universaaliaikaan siirryttiin kansainvälisessä käytännössä lopullisesti vuonna 1972, siis noin 50 vuotta sitten.

 

Talvipäivänseisauksena pohjoisella pallonpuoliskolla päivä lyhimmillään, Helsingissä vajaat 6 tuntia. Ja eteläisellä pallonpuoliskolla pisimmillään, ja on kesä. Joskus  käytetään yksikäsitteistä ilmaisua: joulukuun päivänseisaus (December Solstice). 


Talvipäivänseisauksen  aurinko nousee Helsingissä noin 7 asteen korkeudelle. Eteläisellä Kauriin kääntöpiirillä aurinko on keskipäivällä suoraan pään päällä,  zeniitissä. 

 

 

Tähtitaivaalla.


Eläinradalla Aurinko siirtyy Jousimiehen merkistä tai huoneesta (f) Kauriin merkkiin (g). Taivaanpallolla aurinko on vielä Jousimiehen tähdistössä. Aurinko ja tähdet nousevat ja idästä ja laskevat länteen. Mutta vuoden mittaan aurinko ja kuu siirtyvät taivaanpallolla lännestä itään. Aina vaikea mieltää.

Planeetoista Jupiter ja Saturnus ovat jo katoamassa Auringon suuntaan. Uranus ja Neptunus ovat korkealla iltataivaalla. Ne voi nähdä kiikarilla tai kaukoputkella, jos vain osaa etsiä. Minulla oli onni runsas kuukausi sitten nähdä ne, kun Kirkkonummen Komeetan tähtitornilla Volsissa Antti Kuntsi näytti ne minulle kaukoputken läpi.

 

Arabiaksi Jupiter muuten on al – mushtarin . Etymologia epäselvä: voi tarkoittaa kauppiasta, muuta myös onnen tuojaa tai kestävää. https://en.m.wiktionary.org/wiki/%D8%A7%D9%84%D9%85%D8%B4%D8%AA%D8%B1%D9%8A?fbclid=IwAR0a65vRWbQLYOKxl6JbZ13CB2qFV35cUc0z0TgAkEkrkm0zWMM1KtHsN4E#Pronunciation

 

Merkurius ja Venus  ovat taivalla lähellä Aurinkoa  ja hyvällä onnella alkuillasta havaittavissa. Mars on aamutaivaalla , samoin lähellä  Aurinkoa. 

Täysikuu oli 19.12. kello 6.35. 18. päivänä kuu on kauimmillaan ja 20. päivänä  korkeimmillaan. Oulun ja Utsjoen korkeudella kuu ei  lainkaan laske horisontin alle muutamaan vuorokauteen .

 

 

James Webb -avaruusteleskooppi

 

Jouluaattona 24.12. klo 12.20 UTC on tarkoitus lähettää  Yhdysvaltain, Euroopan ja Kanadan avaruusjärjestöjen yhteinen avaruusteleskooppi radalleen Ranskan Guayanasta. 

Tervemenoa James Webb!

Teleskoopin. useista osista kootun, kullalla päällystetyn pääpeilin läpimitta  on 6,5, metriä  Mittausala  ulottuu pitkistä aalloista infrapunaan ja näkyvää valoon. Erityinen tarkoitus on päästä entistä tarkemmin kaukaisimpien galaksien maailmaan ja maailmankaikkeuden alkuhetkiin.

Teleskooppi sijoitetaan ns. Lagrangen pisteeseen L2, joka on Auringosta katsoen Maasta 1.500.000 kilometrin päässä poispäin Auringosta.

Lagrangen pisteet L1 - L5

Lagrangen pisteet ovat ns. kolmen kappaleen ongelman  - kolme kappaletta liikkuvat toistensa painovoimakentässä - erityisratkaisuja. Niitä on viisi, joista kaksi ovat L4 ja L5 stabiileja. 

L2 ei ole stabiili. Siksi teleskooppia joudutaan jatkuvasti ohjaamaan raketeilla. Tämän vuoksi suunniteltu käyttöikä jää runsaaseen kymmeneen vuoteen. Huoltamaan laitetta ei pystytä. 

 Hanke on mittava, kestänyt kauan aiottua pidempään ja maksanut paljon suunniteltua enemmän. Osapuilleen siinä  Olkiluodon uuden ydinvoimalan verran. James Webb (1906 – 1992) oli Nasan varapääjohtaja vuoteen 1968 ja vaikutti Apollo-ohjelman onnistumiseen.

 

 

Astroteologiaa:

 

Löytyy sellainenkin oppiala kuin astroteologia.  Ala yhdistää tähtitieteen astrologian aja teologian. Astroteologialla voi myös tarkoittaa eri tähtien palvontaa  eli astrolatriaa. 

 

Tästä voi halukas etsiä talvipäivänseisausta käsittelevän kohdan. Kristuksen syntymä


- Et sä nyt jo tajua
- Kukahan tässä nyt ei varsinaisesti tajua
Piirros: Juha Olavinen

Pääsiäissaaren viimeinen palmu

Olen usein kysynyt itseltäni: "mitä viimeistä palmupuuta kaatanut pääsiäissaarelainen sanoi?" Sanoiko hän nykyajan metsurin tapaan: "työpaikkoja, ei puita!"? Vai: "teknologia ratkaisee ongelmamme, ei pelkoa, löydämme puulle korvaavan materiaalin"? Vai: "ei ole todisteita siitä, ettei jossakin muualla saarellamme olisi vielä palmuja. Tarvitsemme lisää tutkimusta. Ehdottamanne puunkaatorajoitus on ennenaikainen ja perustuu pelonlietsomiseen"?

- Jared Diamond: Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä? Terra Cognita 2005