Markku af Heurlin: TALVIPÄIVÄN SEISAUKSEN POSTILLA

TÄNÄ VUONNA SUOMESSA TALVIPÄIVÄN SEISAUS

JA TÄYSIKUU SAMANA PÄIVÄNÄ 22.12.18

Lauantaina 22.12. Rafaelin päivänä klo 00.23 on talvipäivänseisaus. Jos ollaan tarkkoja, niin Ahvenmaalla talvipäivän seisaus on paikallisen horisontin mukaan vielä 21.12. puolella. Täysikuu on saman päivän iltana klo 19.49, ja viimenen neljännes vajaata viikkoa myöhemmin 19.12. klo 11.34.  Aurinko on joulukuun alkupuolen Käärmeenkantajassa ja siirtyy 18.12. Jousimiehen tähdistöön. Eläinradalla aurinko siirtyy 22.12. Jousimiehen (Sagittarius) huoneesta Kauriin (Capricorn) juoneeseen. 

Kuva vasemmalla:
Herrnhutelaistähti Helsingin Saksalaisessa kirkossa (MH)

Tästä syystä eteläistä kääntöpiiriä kutustaan Kauriin kääntöpiiriksi. Se kulkee pitkin leveyspiiriä 23° 26′ 21,48″ astetta eteläistä leveyttä. Etelä-Amerikassa Chilen, Argentiinan, Paraguayn ja Brasilian kautta. Afrikassa maanosan neljän eteläisimmän valtion, Namibian, Botswananan, Mosambikin ja Etelä-Afrikan (Limpopon provinssina) kautta. Näistä muuten kolme kuuluu Democracy Indexissä toiseksi korkeimpaan eli Flawed Democracy -luokkaan, Botswana jopa sijalla 28 korkeammalla kuin Ranska, Viro, Israel ja Belgia. Mosambik kuuluu luokkaan Hybrid regime, eikä sekään ole aivan huono sijoitus.  Sen jälkeen kääntöpiiri leikkaa Madagaskarin (Hybrid)  ja Australian pohjoisinta osaa.

Suurin osa Kauriin kääntöpiiriä kulkee pitkin merta, kuten kartasta voi nähdä. Maailmankartoissa käytetty Mercatorin projektio toisin ei ole oikeamittainen, mutta samalla leveyspiirillä mitat ovat oikeassa suhteessa. 

Mercatorin projektio on oikeasuuntainen ja paikallisetsi myös oikeamittainen. Sen vuoksi merikortit tehdään useimmiten Mercatorin projektioon.  Ns. loksodromi, eli ympyrän spiraali, joka leikkaa pituuspiirit vakiokulmassa on Mercatorin projektiossa aina suora; siksi varsin käyttölepoinen purjehduksessa. Englannin Portsmouthin ja Bostonin välillä kulkeva matka on lyhyintä reittiä eli isoympyrää myöten on 2810 meripeninkulmaa, ja loksodromia myöten 2,902 meripenninkulmaa, joten, n 100 mpk ero ei ole oleellinen. 

Greenwichin horisontin mukaan talvipäivän seisaus on vielä 21.12. kello 22.23. Talvipäivän seisauksena pohjoisella pallonpuoliskolla aurinko on matalimmillaan, Helsingissä n 7 asteen eli suunnilleen kämmenenleveyden korkeudella. Eteläisellä pallonpuoliskolla korkeimmillaan. Etelämantereella kesä, ympärivuorokautinen auringonpaiste (muutamaa niemimaata lukuun ottamatta) ja täysi tohina. Suomen Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella pakkasta vain siinä 9 asetta, Amundsen-Scottin asemalla Etelänavalla huomenna päivällä ehkä siinä 20 astetta.

Talvipäivän seisauksesta päivät alkavat pohjoisella pallonpuoliskolla pidetä ja eteläisellä lyhetä.

Keskipäivällä aurinko on Kauriin kääntöpiirillä suoraan pään yläpuolella, zeniitissä. Täysin zeniitissä se on keskipäivällä klo 21.12. pisteessä 114 astetta 15 minuuttia läntistä pituutta. Paikka on Eteläisellä Tyynellä merellä noin 500 km nykyisin Chileen kuuluvasta Pääsiäissaaresta (27°7′ S 109°22′ W) luoteeseen.

Planeetat ovat hyvin mielenkiintoisissa asemissa näinä päivinä:

Merkurius on näkyvissä hyvin matalalla kaakossa aamuhämärän aikaan. Sitä kannattaa etsiä kiikarilla kuun puolivälin jälkeen. Merkurius on lähellä Jupiteria aamuhämärässä 21. ja 22.12. Venus loistaa aamutaivaalla kaakossa kirkkaana joulutähtenä. 

Mars näkyy illalla Vesimiehen tähdistössä.  Se siirtyy Kaloihin 22.12. 

Jupiter löytyy aamuhämärässä matalalta kaakosta. Planeetta on kuun alkaessa Skorpionissa, mutta siirtyy 13.12. Käärmeenkantajaan. Kirkas planeetta nousee kuun lopulla kaakosta noin klo 7. Jupiter on taivaalla niin etelässä, että painuu Utsjoen horisontin alapuolelle 7.12. Seuraavan kerran se nousee vasta 20.12.2020.

Uranus on iltayön taivaalla Oinaassa. Se löytyy kiikarilla, mutta voi hyvissä olosuhteissa erottua jopa paljain silmin. Neptunus on Vesimiehen tähdistössä ja näkyy iltayöstä. Tämä on hyvä tilaisuus löytää aurinkokunnan kaukaisin planeetta taivaalta. Neptunus on niin himmeä, että sen näkemiseen tarvitaan kiikari tai pieni kaukoputki. Saatanpa itsekin yrittää. Tiedot Ursan sivuilta.

 

Syyskauden päätös 5.12.2018: Oodi Kriittiselle

Syyskauden päätösklubilla Kriittisen korkeakoulun keväällä 1968 alkanut matka huomion kohteena.

Juhlan kriittiset tähdet: Reijo, Minna, Jyrki ja Eero 5.12.2018. Kuva: A.Olavinen

Alkusoittoina Jean-Philippe Rameau`ta (1683 - 1764) sekä Claude Debussy`tä (1862 - 1918) pianistimme Minna Pölläsen kautta. Kirjoittajakoulun vastaava opettaja, kirjailija Jyrki Kiiskinen lausui runoja kokoelmastaan Äänen murros.(Teos, 2016)

Voin elää ilman yhteyttävää rahaa ja ilman ystävyyden hajautusta,

jos joku joskus toivoisikin pahaa, ja vaikka taivas olisikin musta.

Nyt vedän verhot lehtipiuiden tieltä ja mielen täyttää kähisevä kuoro,

kuin ymmärtäisin sanatonta kieltä

(Ote Jyrkin lausumasta runosta)

Tämän jälkeen Eero Ojasen katsauksessa Kriittinen, Sivistys ja Valtio saivat osansa.

- Kommentoinnin aloitti kuniavieraamme, Katsaus-lehteä vuonna 1957 ja Kriittistä korkeakoulua 1968 liikkeelle lähettänyt professorimme Reijo Wilenius kertoen alusta ja olevasta. Tässä Reijon tekstiä Kriittisen synnystä: http://kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittinen/ihmis-ja-maailmankuvan-muutoksesta-ja-kriittisesta-korkeakoulusta/

Keskustelun jälkeen Matti Remes lauloi Topeliuksen Varpunen jouluaamuna Otto Kotilaisen säveliin ja lopuksi klubin sekakuoro esitti muutaman yhteislaulun päätäen optimistisesti Leevi Madetojan sävellykseen Arkhuolesi kaikki heitä! Huolet heitettiin ja siirryimme tarjoilun sekä vapaan yhdessäolon piiriin.

Palaamme asiaan