Markku af Heurlin: Talvipäivänseisauksen postilla, osa 1

Keplerin kaavio suurista konjunktioista kirjassa De Stella Nova, 1606 (Wikipedia)

Talvipäivänseisaus on tänä vuonna Tuomaan päivänä  21.12. klo 12.03 Suomen aikaa eli hyvin tarkkaan keskipäivällä. (10.02 GMT) Aurinko, siis astrologinen aurinko, siirtyy Jousimiehen merkistä (huoneesta) Kauriin merkkiin. Tähtitaivaalla Aurinko on vielä Jousimiehen tähtikuviossa.

Samana päivänä on erittäin harvinainen Jupiterin ja Saturnuksen lähikohtaaminen, tarkemmin sanoen kello 18:37 Greenwichin aikaa tai 16:37 Suomen aikaa. Tästä jäljempänä.

Joulukuun 14 päivänä oli Chilessä ja Argentiinassa näkynyt täydellinen auringonpimennys. 21 kesäkuuta näkyi Kiinassa ja Taiwanilla rengasmainen auringonpimennys.

Talvipäivänseisauksena päivä on pohjoisella pallonpuoliskolla lyhyimmillään, Helsingissä vajaat kuusi tuntia. Eteläisellä pallonpuoliskolla pisimmillään. Eteläisellä eli Kauriin kääntöpiirillä aurinko paistaa keskipäivällä suoraan zeniitistä, pään päältä. Talvipäivänseisaus on ruotsiksi vintersolståndet, englanniksi Winter solstice saksaksi Wintersonnenwende tai Solstitium ja eestiksi talvine pööripäev tai talvine päikeseseisak. Pöörijoon tarkoittaa kääntöpiiriä.

Eteläisellä pallonpuoliskolla on luonnollisesti kyseessä kesäpäivänseisaus. Päivä on pisimmillään, ja alkaa lyhetä. Joskus englanninkielisessä kirjallisuudessa käytetään sekaannusten välttämiseksi nimityksiä December ja June solstice.

Talvipäivänseisauksen hetkellä aurinko on pituuspiirillä 28 astetta eli osapuilleen Kuopion pituuspiirillä. Samalla pituuspiirillä ovat Lappeenranta ja Pulsan rautatieasema Luumäen ja Vainikkalan välissä. Pulsan asema on rakennettu 1869, ja aikoinaan erityisesti ennen Lappeenrannan radan rakentamista 25 vuotta myöhemmin se oli merkittävä liikennepaikka. Nykyään laaja asema-alue on suojeltu kulttuurikohteena. Siellä toimi hyvin viehättävä aamiaismajoitus ja sisutusliike sekä kesäteatteri. Olen yöpynyt siellä ystäväni kansa kerran kaksi vuotta sitten syksyllä.

Asemalla on henkilöliikenne lopetettu 1977, mutta se junankohtauspaikka ja aseman kautta kulkee 25 – 30 junaa päivittäin. Näistä puolet henkilöjunia Pietariin tai Pietarista. Sisällissodan aikaan Pulsan asemalla käytiin taisteluita 28 – 29. hutikuuta, juuri päivää ennen Viipurin antautumista.

Kesäpäivänseisaus Kauriin kääntöpiirillä, hieman maantiedettä.

Kauriin kääntöpiirillä tämä paikka on siis hieman yli 86 astetta eli vajaat 9600 kilometriä Kuopista etelää. Paikka n 18.000 asukkaan kaivoskaupunki Lephalale (23^o’40’’S 27^o45’’E´) Transvaalissa Etelä-Afrikassa, Seuraavaksi lähin ja merkittävämpi kaupunki on 130.000 asukkaan Plokwane eli entinen Pietersburg (23^o54’00’’S 29^o27’00’’E ), Limpopon provinssin pääkaupunki.

Molemmat kaupungit ovat vielä Kauriin kääntöpiirin (23^o26’S) eteläpuolella. Lophalalesta noin 200 kilometriä etelään maan hallinnollinen pääkaupunki Pretoria ja siitä vielä noin 50 km etelään Johannesburg. Botswanan raja on noin suoraan pohjoiseen n 50 kilometrin ja Zimbabve 200 kilometrin päässä. Suorinta tietä ne ovat lähempänä.                

Njala-antilooppi

Lapahalelin lähistöllä D’nyalan kansallispuistossa käytiin vuodesta 1990 lähtien lopulta maan v. 1994 tapahtuneeseen demokratisoitumiseen johtaneet rauhanneuvottelut presidentti De Klerkin ja vapautusliikkeen välillä. Ensimmäisenä vaiheena oli 300 poliittisen vangin ml. Nelson Mandelan vapauttaminen. Jonkinlaista kontaktia oli ilmeisesti ollut jo edeltävänä vuonna. Njala on sekä 30 metriä korkeaksi kasvava puu (Xanthocercis zambesiaca) että eteläafrikkalainen antilooppilaji (Tragelaphus angasii). Laji ei ole uhanlainen, toisin kuin sen etiopialainen lähisukulainen Vuorinjala.

Cape Agulhas. (Wikipedia)

Muuten Etelä-Afrikan etelärannikko on keskimäärin 34 leveyspiirillä. Etelässä meri on Pretoriasta noin 800 kilometrin päässä (East London), joka onkin jo kaakkoisrannikolla. Merelle on Pretoriasta vajaat 500 km itään. Cape Agulhas 34°49′59.6″S 20°00′0  on Afrikan eteläisin kärki ja jakaa Atlantin ja Intian valtameret. Hyväntoivonniemi on tästä suunnilleen 150 km länsiluoteeseen.

En koskaan tullut ajatelleeksi, että nämä suurkaupungit ovat niin kaukana maan eteläkärjestä ja Afrikan itäisessä osassa. Etelä-Afrikan tasavallalla on kolme pääkaupunkia: Kapkaupunki (lainsäädännöllinen), Pretoria (hallinnollinen) ja Bloemfontein (korkein oikeus.)

Sinisen antiloopin lähde

Lapsena luin nuorisokirjat Sinisen antiloopin lähde ja Suuren käärmeen luola, tulevan Sir John Buchanan kuvaus zulukapinasta tai sellaisen suunnittelusta. Alkukielellä kirja oli Prester John. Nimi viittasi myyttiseen Pappi Johannekseen, jota koskevat legendat muuntuivat vuosisatojen kuluessa ja olinpaikka siirtynyt Intiasta Afrikkaan. Keskiajan lopussa häntä pidetiin Etiopian keisarina, ja Etiopia ulottui yli koko Afrikan. Blaauwildebeestefontein oli kauppapaikka, jonne nuori kirjoittaja-minä tuli asemanhoitajaksi. Suuri käärme oli mahtava jalokivikaulakoru, joka oli kuninkuuden tunnus. Kiehtova tarina. Kuinka paljon siinä oli todellisuutta, ja kuinka paljon nuorisokirjaa; sitä en osaa sanoa.

Jupiterin ja Saturnuksen suuri konjunktio.

Planeetat ovat konjunktiossa, kun ne ovat maasta katsoen samalla taivaanpallon meridiaanilla. Tänä vuonna ne ovat poikkeuksellisen lähellä eli kuuden kaariminuutin päässä toisistaan. Tämä viidesosa kuun ja auringon kulmaläpimitasta. Edellisen kerran planeetta olivat taivaalla aivan näin lähekkäin vuonna 1226 ja lähes yhtä lähekkäin 1623 eli lähes 400 vuotta sitten

Jupiter ja Saturnus ovat taivaalla lähekkäin eli konjunktiossa keskimäärin 19,86 vuoden välein, ja tyypillinen ohitusetäisyys taivaalla on noin yksi aste, eli noin kymmenen kertaa suurempi kuin tänä vuonna.

Näiden kahden planeetan konjunktioiden välinen keskimääräinen aika vuosissa T voidaan laskea kaavalla 1/T = 1 /11,6 (Jupiterin kiertoaika) – 1/29.4 (Saturnuksen kiertoaika). Jos oikein asian ymmärsin. Ainakin sain lähes oikean tuloksen, mutta se ei sano vielä mitään. (Tarkistin, ja näin on.)

Tähdet ovat nähtävissä Helsingissä vajaata tuntia auringonlaskun jälkeen n klo 16, sitten hyvin vajaan tunnin. Ne laskevat kuuden maissa. Planeetat näkyvät lounaisessa horisontissa, jonne pitää olla hyvä näkyvyys.

Lähemmin tästä konjunktiosta voi lukea seuraavalla www-sivuilta.

https://www.skyatnightmagazine.com/advice/skills/great-conjunction-jupiter-saturn/?fbclid=IwAR0WNLMOOsfxqmWHuslB8QIH5l9pXti4PQztbUrrPuOLu9lrOk40QIiXugU

Tässä on hyvä Exeterin yliopiston esitys Jupiter - Saturnus konjunktiosta: https://m.youtube.com/watch?v=dbVpl9UYzHU

Astrologiassa konjunktioilla on oma merkityksensä. Ne yleensä vahvistavat planeettojen okkulttia vaikutusta. Astrologiassa planeettojen katsotaan olevan konjunktiossa, jos ne ovat korkeintaan kahdeksan asteen päässä toisistaan.

Elokuun alussa tein ystäväni kansa avoautolla matkan yöstä aamun kynnykselle Tenholan Trollsdhofdan ja Kemiön kautta Lietoon ja Mustion kautta takaisin. Lähdimme illalla siinä kahdeksan aikaan ja palasimme aamukuudelta. Yöllä neljä planeettaa, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus olivat komeasti yhtä aikaa näkyvissä.

Seuraava Jupiterin ja Saturnuksen lähikonjunktio on vuonna 2080, siis 60 vuoden kuluttua

Tyko Brahen kohtaaminen konjunktion kanssa, uusi tähti.

17. elokuuta 1563 silloin 17 -vuotias Tyko (Tyge) Brahe – hän oli syntynyt kolme vuotta Kopernikuksen kuoleman jälkeen - havaitsi Jupiterin ja Saturnuksen olevan niin lähellä toisiaan, että niitä ei edes pystynyt kunnolla erottaman.  Hän tarkisti keskiajalla Espanjassa lasketuista Alfonson taulukoista ennustetun ajankohdan. Se poikkesi kuukauden. Kopernikuksen Taivasmaailmojen kiertokulusta-kirjaan perustuvissa Erasmus Reinholdin Preussilaisissa taulukoissa, Tabulae Prutenicae 1551, virhe oli useita päivä.  Tämä yhdessä 12 -vuotiaana koetun ja   ennustetun osittaisen auringonpimennyksen kanssa vei hänet lopullisesti tähtitieteen pariin, ylhäisten sukulaisten suureksi harmiksi. (Arthur Koestlerin Kepler-elämäkerrasta Vedenjakajalla.). Se teki hänestä babylonialaisten pappien ja kreikkalaisen Hipparkhoksen jälkeen ensimmäisen systemaattisiin pitkäaikaisiin tarkkoihin havaintoihin perustuvan astronomin.

Brahen kuva uudesta tähdestä

Kuuluisaksi hänet teki vuoden 1572 marraskuun uusi tähti, supernova kuten nyt tiedämme.  Hän pystyi tarkalla sekstantillaan, osoittamaan, että kyseessä tosiaan oli uusi taivaankappale kiintotähtien kuorella.  Sekstantin haarat olivat kolmen kyynärän, ja pituiset yhtä kaariminuuttia vastasi sen asteikolla 0,7 mm väli. Tähden paikka ei muuttunut. Tällaista ei ollut Euroopassa nähty sitten vuoden 125 e.Kr. Pliniuksen Luonnonhistorian mukaan Hipparkhos, oli havainnut taivaalle ilmaantuneen uuden tähden. Runsaan vuoden taivaalla paljain silmin näkynyttä kohdetta kutsutaan Tykon novaksi.

Tämän uuden tähden, stella novan, Tyko marraskuun 11. päivän iltana, eikä Tyko ensin uskonut näkemäänsä, vaan kutsui palvelijoita ja talonpoikia katsomaan tähtitaivaan uutta kohdetta, hieman luoteeseen Kassiopeian W:n muotoisesta tähdistöstä. – Tietenkin muutkin havaitsivat tämän muissakin maissa, eräät viittä päivää aiemmin. Yksinkertaisin keino tarkistaa kohteen paikallaan pysyminen oli pingottaa lanka sormien väliin ja asettaa se sopivasi kahden tunnetun tähden väliin. Kohde ei liikkunut taivaalla. Se näkyi runsaan vuode

Filosofisesti ja teologisesti tämä oli täysin mahdotonta. Kuunylinen maailma oli muuttumaton ja ikuinen – maailman luomisesta saakka. Vain vajaata kolmea kuukautta aiemmin oli tapahtunut Pärttylinyön verilöyly; oliko uusi taivaankappale ennusmerkki tulevista kauheuksista?

Koestler antaa lyhyen ja värikkään kuvauksen näistä arveluista. Uusi tähti esiintyi myös Hamletin ensimmäisen näytöksen ensimmäisessä kohtauksessa: Kapteeni Bernardo kertoo uuden tähden syttyneen taivaalle. Shakespeare oli syntynyt 1564, joten hän oli voinut nähdä tämän uuden tähden ja joka tapauksessa kuulla siitä puhuttavan

Kaukoputkea Tykolla ei vielä ollut; se tuli käyttöön vasta 1609, kahdeksan vuotta Tykon kuoleman jälkeen.

1604 näkyi vielä toinen uusi supernova Käärmeenkantajan tähdistössä, josta Kepler kirjoitti tutkielman De Stella Nova. Käärmeenkantaja sijaitsee ekliptikalla, mutta sitä ei lasketa kuuluvaksi Eläinrataan. Tämän jälkeen Linnunradassa ei ole havaittu supernovia.

Tyko astronomina 

Saksalais-alankomaalaisen tähtitieteilijän ja kosmografin Andreas Cellariuksen (1596 – 1665) painokuva Tykon järjestelmästä, n. 1660, (Wikipedia).

Mutta Tykolla oli suvun suuren omaisuuden ja Tanskan kuninkaan Fredrik II:n tuen avulla mahdollisuus ja varaa tehdä ja teettää Hvenin saarelle Juutinraumaan kaksi observatoriota, ensin Uranienborg, sitten osittain maanalainen Stjerneborg sekä palkata assistentteja. Ja pitää värikästä renessanssihovia, jossa myös kuninkaalliset kävivät vieraina.

Taivaankappaleiden asemat voitiin havaita jopa siihen asti mahdottomalla lähes kulmaminuutin tarkkuudella. Jotkut merkinnät hänen havaintopäiväkirjassaan osoittivat alle 50 kulmasekunnin tarkkuutta. Mutta myös systemaattisia virheitä esiintyi.

Hän myös etsi virhelähteitä ja mm. laati refraktiotaulukot. Refraktio tarkoittaa tähtitieteessä valon taittumista ilmakehässä. Se on suurin horisontissa, yli 30’, merkittävä 10 asteen korkeudella ja yksi kulmaminuutti vielä 45 asteen korkeudella. – Muuten refraktio tarkoittaa valon taittumista rajapinnassa. Linssikaukoputkea kutsutaan joskus refraktoriksi. Valon heijastumiseen perustuvaa peiliteleskooppia reflektoriksi.

Hänellä oli saarellaan myös oma paperimylly, kirjapaino ja alkemistinen laboratorio

Brahe oli suuri tiedemies, mutta alustalaisiaan hän kohteli lievästi ilmaisten huonosti. Fredrik II:n seuraaja Kristian IV lakkautti hänen eläkkeensä. Brahe siirtyi instrumentteineen, seurueineen ja hovinarreineen erinäisten vaiheiden jälkeen Prahaan keisari Rudolf II:n hovimatemaatikoksi 1600, itseoppineen tähtitieteilijä Reimarus Ursuksen (1551 – 1600) jälkeen. Brahe kuoli yllättäen vuotta myöhemmin. Kepler tuli Brahen avustajaksi ja myöhemmin seuraajaksi vuonna 1600. Uranienborgin talonpojat ovat hävittäneet.

Brahe kehitti oman maailmanjärjestelmänsä. Siinä muut planeetat kiertävät aurinkoa joka vuorostaan kiertää maata. Se oli hyvä kompromissi ptolemaiolaisen ja kopernikaanisen järjestelmän välillä. Prof. Oiva Ketosen mukaan Brahen järjestelmällä oli 1500-luvun lopulla Kopernikuksen järjestelmän edut mutta ei sen heikkouksia. (Kirjasta Suuri maailmanjärjestys.) Se vain oli virheellinen.

Ursus oli julkaissut 1588 hyvin samanlaisen planeettajärjestelmän. Brahella oli Ursuksen kanssa hirvittävä, jälkikäteen katsoen huvittavia piirteitä saanut prioriteettikiista tästä planeettajärjestelmästä. Pahaa-aavistamaton Kepler sotkettiin mukaan. Ursus oli muuten ensimmäisenä kääntänyt Kopernikuksen Taivasmaailmojen kiertokulusta käsikirjoituksena saksaksi 1586/87.