maanantai 21. joulukuuta 2020

M. af Heurlin: Tuomaan päivän postilla

 

Arabian Lawrence ja Viisauden seitsemän pylvästä

Sananlakujen kirjasta 9:1


Viisaus on rakentanut itselleen talon, seitsenpylväisen rakennuksen.
Hän on teuraansa teurastanut, maustanut viinin, kattanut pöydän
Ja lähettänyt palvelustyttönsä kaupunkiin kuuluttamaan sen kukkuloita:


”Oletko kokematon? Tule silloin tänne!” Ja ymmärtämättömille hän sanoo:
”Tulkaa, syökää pöytäni antimia, juokaa viiniä, jonka itse olen maustanut.
Jättäkää haihattelu, niin menestytte, kulkekaa vakaasti viisauden tietä.”

 

Tämän vuoden Tuomas on englantilainen tutkimusmatkailija, upseeri ja kirjailija T. E. Lawrence, Arabian Lawrence.  (Thomas Edward Lawrence, myöhemmin myös Shaw 1888 – 1935). Mahtava 1962 valmistunut elokuva Arabian Lawrence perustui hänen kuvaukseensa Osmanivaltakuntaa – mm. ranskassa ja englannissa osmaneja kutsutaan ottomaaneiksi - vuosina 1916 – 1918 käydystä Arabikapinasta.  Ranskassa ja englannissa muiden muassa osmaneja kutsutaan ottomaaneiksi.

Hän osallistui siihen neuvonantajana, tiedustelijana ja upseerina, ensin vänrikin, myöhemmin everstiluutnantin arvoisena, tilapäisesti everstinä. Seven Pillars of Wisdom on hänen perusteellinen lähes 700-sivuinen ja paljon suosiota saanut kuvauksensa Arabikapinasta ja se taustasta. Winston Churchill piti kirjaa englantilaisen kirjallisuuden mestariteoksena. Kirja pohjalta tehtiin 1962 ilmestynyt mahtava eeppinen elokuva Arabian Lawrence, Lawrencena Peter O’Toole.

Lawrence syntyi englantilaisirlantilaisen baronetin Sir Thomas Chapmanin ja tämän perheen kotiopettajattaren Sarah Junnerin toisena yhteisenä aviottomana lapsena. Pari muutti yhteen, mikä oli silloin suunnaton skandaali, muutti Walesiin ja otti nimekseen Lawrence Sarahin (oletetun) isän mukaan. Avoperhe sai viisi poikaa. Vanhimmasta tuli lähetyslääkäri, toinen oli T.E. Lawrence, kaksi seuraavaa kaatuivat I maailmansodassa, ja viidennestä tuli Cambridgen yliopiston ja myöhemmin Kultarannikon (Ghanan) yliopiston arkeologian professori. Perhevarallisuuden avulla perheellä oli kohtalaisen hyvä toimeentulo., 

Lawrence oli jo koulupoikana kiinnostunut arkeologista ja koulutoverinsa kanssa keräämiään näytteitä Oxfordin museoon. Hän teki opiskeluaikaan pitkän 4000 kilometrin polkupyöräretken Rankassa ja tutki goottilaisen ajan rakennuksia ja linnoja. Hän pääsi myös Palestiinaan tutkimaan ristiretkiajan linnoituksia ja siten linnojen rakentamisen historiaa. Näitä käsittelevästä ön eki Hön ekilopputyöstään Lawrence sai erinomaiset arvosanat ja pääsi mukaan brittiläiseen arkeologiseen retkikuntaan Karkemišissa, muinaisessa kaupungissa Eufratin varrella nykyisen Turkin ja Syyrian rajan tuntumassa. 

Vuoden 1914 alussa 25-vuotiaana Lawrence siirtyi brittien armeijan kartoitusosaston palvelukseen laatimaan Palestiinaa ja Siinaita, osmanien hallituksen luvalla.  Työ tehtiin ainakin nimellisesti arkeologisin tarkoitusperin ja uskonnottoman tieteellisen säätiön, Palestine Exploration Fundin tuella.  Sodan sytyttyä hän kolmen veljensä tavoin ilmoittautui armeijaan, mutta lyhytkasvuisena ja vielä keskeneräisen kartoitustyön johdosta ei heti päässyt. Turkki liittyi sotaan Keskusvaltojen puolella saman vuoden marraskuussa.

Lawrence siirrettiin tiedustelujoukkoihin ensin toimistehtäviin, mm. suunnitelmaan muta sitten hänet siirrettiin neuvonantajaksi arabikapinallisten leiriin. Arabian kieltä taitavana ja Arabiaa ymmärtävänä Lawrence saavutti arabien luottamuksen ja kunnioituksen. Tämän merkiksi kapinallisjoukon komentaja Feisal, emiiri Husseinin poika johtaja luovutti Lawrencelle oman pukunsa, joka oli osoitus siitä, että hän leirissä johtotehtävissä, ja josta tuli suorastaan Lawrencen tavaramerkki. Puku oli brittiunivormua sopivampi aavikolle. 

Lawrence 1917 Rabighissa

Turkkilaisten hallinto oli Lawrencen mukaan yhtä tehotonta kuin julmaakin. Tosin kirjassan Sleepwalkers -How Europe Went to War in 1914 australialainen historioitsija Sir Christopher Clark tosi lyhyesti totesi, että I maailmansodan tuhoamat kolme imperiumia, Itävalta-Unkarin, Venäjän ja osmanien olivat sosiaalisesti ja taloudellisesti parempia kuin niiden maine.

Kapinan johtaja oli Mekan emiiri šarif Husain ibn Ali.  Avonimi šarif kuuluu sunneilla profeetta Muhammadin tyttärenpojan Hasan ibn Alin jälkeläisille, ja heimoyhteisön miehet valitsevat arvokkaimman tähän tehtävään.  Joukkoja johtivat neljä hänen poikaansa. Kapina alkoi Punaisen meren rannalla sijaitsevan Hijazin satamakaupungin lähistöltä vuonna 1916.  

Husain ibn Ali oli vuodesta 1916 vuoteen 1924 Hijazin kuningas. Alueeseen kuuluivat myös Mekka ja Medina. Sitten Ibn Saudin johtamat wahhabiitit - joiden ankarasta uskosta beduiinit eivät pitäneet – voittivat vähitellen lähes koko Arabian niemimaan omakseen.

Lawrencen neuvosta Mekkaan ja Mediaan ei kannattanut hyökätä, sillä niitä vartioivat suuret turkkilaiset varuskunnat; riittää useasti toistetuilla junien räjäytyksillä katkaista huoltoreitit ja odottaa kaupunkien antautumista. Lawerence kehitti sissisodan tekniikan, josta mm. vietnamilainen Giap otti mallia. Kameli oli erämaan taistelulaiva, jolla suoritettiin pienillä joukoilla vihollisen voimia hivuttavia yllätyshyökkäyksiä, ja sitten palattiin avomerelle eli aavikolle turvaan. Arabeilla oli joukoissaan alussa 1916 30.000, lopussa 1918 50.000 miestä. Menetysten lukumäärä on tuntematon.

Katsoin opettajatoverini kanssa Arabian Lawrencen kotiteatteristamme Samkullantiellä jouluna 2003, ja se jäi mieleen mahtava kuvauksena. Kirjan olin lainannut häneltä joskus kymmenen vuotta sitten ja vasta nyt aloin lukea kirjaa.

Kirja selittää paljon Lähi-Idän tapahtumien taustaa. Lawrencen mukaan Arabia on suunnilleen Intian kokoinen maa-alue, jota lännessä rajoittaa Välimeri, pohjoisessa Turkki, Idässä Eufrat sekä lounaassa ja etelässä Punainen meri ja Intian valtameri 

Arabien armeijan sotilaita Janbussa, Punaisen meren rannalla. En saanut kuvaa heidän lipustaan, Värit ovat ylhäältä alas musta, vihreä ja valkoinen, punaisella koiolla. Värit toistuvat toisessa järjestyksessä Jordanian lipussa

Seitsemän viisauden pylvästä viittaa Sananlaskujen kirjaan Vanhassa testamentissa. Alun perin Lawrencen tarkoitus oli kuvata seitsemää kaupunkia, mutta siitä tuli beduiinien elämästä, tavoista, sodankäynnistä ja maailmankuvasta. Hän kirjoitti vain lyhyesti mutta sitäkin vakuuttavammin aavikon kylmyydestä, kuumuudesta, janosta ja nälästä, jota he joutuivat kestämään ”aavikkorottina”. Dysenteria (punatauti) vaivasi sekä joukkoja että Lawrencea. Hän oli kaksi viikkoa aivan kuoleman rajamailla.

Yksi sotilaista oli syyllistynyt murhaan. Koska ei kuulunut mihinkään heimoon, eikä siten ollut verikoston alainen, Lawrence joutui telottamaan hänet. Seuravana päivänä hänet täytyi nostaa satulaan.

Autiomaa oli erikoinen asuinseutu. Beduiinit liikkuivat perheidensä ja lampaidensa mukana vuodenaikojen mukana vaihtuvilta vehreiltä alueilta toiselle.  Heimojen välillä oli kahakoita, mutta naisiin ei saanut koskea. Kulkuvälineinä olivat sekä upeat ratsut että kamelit.

Kameli, tässä tapauksessa dromedaari, oli erämaan laiva ja erityisen hyvin kulkee hiekassa. Naaraat olivat uroksia säyseämpiä ja siten sopivampia sekä ratsuiksi että kantojuhdiksi. Arabian niemimaa oli suureksi osaksi kiveä, terävääkin kiveä ja kalliota. Kaikkien kameleiden jalat eivät sellaista kestäneet. Solat, puolustuksen avainkohdat olivat paikoitelle kapeita, ja joskus hyvin erikoisen väristen kallioiden ympäröimiä. Erittäin kiehtova maailma.

Wadit, kuivunet joenuomat, olivat kulkureittejä vuorille ja takaisin. Ne olivat usein vaarallisen mutalammikoiden peittämiä.  Hiekkamyrskyt olivat onneksi harvinaisia, mutta sitäkin pahempia koettelemuksia.  Skorpionit ja myrkkykäärmeet vaivasivat paikoitellen.

Arabia on tuottanut kolme suurta uskontoa, jotka ovat sieltä lähteneet maailmalle: juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin. Lawrencen mukaan Arabian pienet kaupungit tai kylät olivat aikojen kuluessa kasvattanet 40.000 profeettaa, jotka ensin elivät erämaassa näyissään ja sitten saarnasivat uskoaan. Sadasta on jäänyt selvempiä merkintöjä tai muistoja.

Paljon asioita, joita en ennen tiennyt.

Seitsemän pylvästä. Wadi Rum Etelä-Jordaniassa (Wikipedia)

Sotaretki päättyi Damaskoksen valtaamiseen 1918. On huomautettu, että kapinaan osallistui vain osa heimoista ja nekin perin erilaisilla motiiveilla, haluten korkeintaan itsehallintoa. Enemmistö 10 miljoonasta arabista jäi lojaaleiksi osmaneille.

Britit ja ranskalaiset olivat rahoittaneet kapinan sekä aseina että kultana. Beduiineille piti maksaa kullassa. sillä se oli ainoa aavikon oloissa säilyvä arvo. Setelit saattoivat helposti palaa tai tuhoutua muuten. Lawrence valitti sitä, että heiltä oli vaikea saada vuoristotykistöä vastaamaan tukkilaisten tulitukseen. Myös lentokone osallistui taisteluihin.

Britit ja ranskalaiset olivat luvanneet arabeille itsenäisyyttä osmanien (ottomaanien) valtakunnasta. Salaa he olivat tehneet 1916 Sykes-Picot’n sopimuksen, jossa maat jakoivat alueen etupiireihinsä. Ranskalle pohjoisosa, mm. Libanon ja Syyria, briteille Palestiina, Jordania ja Irak. Lawrence tiesi tämän ja tunsi syyllisyyttä. Hänelle myönnettiin Bathin* ritarikunnan komentajan arvo ja Distinguished Service Order – kunniamerkki Kuningas Yrjö V tarjosi hänelle ritarinarvoa, mutta Lawrence kieltäytyi sitä vastaanottamasta, koska katsoi Sykes-Picot’n sopimuksen  johdosta osuutensa kapinassa häpeälliseksi. Ranskalaisia kunniamerkkejä hän ei myöskään ottanut vastaan.

** Bath tosiaan tarkoittaa kylpyritarikuntaa. Kylpy merkitsi puhdistautumista.

Lawrence osallistui myös Hijazin kuningaskunnan valtuuskunnassa sekä brittien asiantuntijana Pariisin rauhankongressiin.

Sodan jälkeen Lawrence kirjoittautui ensin ilmavoimiin tavallisena mekaanikkona, siten panssarijoukkoihin ja kirjoitti sotakuvauksensa, jotka herättivät ansaittua huomiota. Lawrencesta tuli todellinen julkkis. Hän myös käänsi Odysseian englanniksi 1932. Lawrence kuoli toukokuussa1935 moottoripyöräonnettomuudessa saamiinsa vammoihin. St. Paulin katedraalissa on hänelle omistettu muistolaatta ja rintakuva.

 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjoita kommentti tähän tekstiin.


- Et sä nyt jo tajua
- Kukahan tässä nyt ei varsinaisesti tajua
Piirros: Juha Olavinen

Pääsiäissaaren viimeinen palmu

Olen usein kysynyt itseltäni: "mitä viimeistä palmupuuta kaatanut pääsiäissaarelainen sanoi?" Sanoiko hän nykyajan metsurin tapaan: "työpaikkoja, ei puita!"? Vai: "teknologia ratkaisee ongelmamme, ei pelkoa, löydämme puulle korvaavan materiaalin"? Vai: "ei ole todisteita siitä, ettei jossakin muualla saarellamme olisi vielä palmuja. Tarvitsemme lisää tutkimusta. Ehdottamanne puunkaatorajoitus on ennenaikainen ja perustuu pelonlietsomiseen"?

- Jared Diamond: Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä? Terra Cognita 2005