Klubin pääsiäisuutinen: Sammon arvoitus ratkaistu!

Ei sanat salahan joua,
Eikä luottehet lovehen,
Mahti ei mene maan rakohon,
Vaikka mahtajat menevät.

Kuva: Unto Pusa / Sammon taonta

Kalevalan sammolle on monta selitystä. Varhaisimmat sammon selitykset ovat jumalankuva (Elias Lönnrot 1839), talismani (M.A. Castrén 1841), mylly tai huhmar (Jacob Grimm 1845), aurinko (Anton Schiefner 1850), kannellinen aarrearkku (D.E.D. Europaeus 1854), noitarumpu (J.A. Friis 1868), metallikilpi (J.C. Brown 1892), lohikäärmelaiva (K.B. Wiklund 1902) ja maailmanpatsas, huipentuen pohjantähteen, jonka ympäri tähtitaivas kiertää / maailmanpatsasta esittävä kulttipatsas (Uno Holmberg 1918).

Washington: Kalevalasta sormusten herraan

Suomen suurlähetystössä Washingtonissa on avattu näyttely "Mytologia - Kalevalasta Taru sormusten herraan". Näyttely tutustuttaa myyttisten tarinoiden maailmaan, jonka innoittamana myös Taru sormusten herrasta –trilogian kirjoittaja J.R.R. Tolkien loi omia hahmojaan. Näyttelyssä tarina kerrotaan vaikuttavien Kalevala-kuvasuurennosten, valokuvien, taustoittavien videoiden, elokuvien ja rockvideoiden avulla.

Gallén-Kallelan klassisen Sammon ryöstö -maalauksen rinnalle on Washingtonissa nostettu taiteilija Markku Laakson Elvis-Väinämöinen ja valokuvaaja Jouko Lehtolan vaikuttava kuva tatuoidusta Sammon ryöstöstä.

Tulossa klubille: Taloutta, maailmankaikkeutta ja Venäjää

Klubi kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 6.4. klo 17.00, jolloin pääministerin talouspoliittinen neuvonantaja, TTK Juha Kuisma alustaa, otsikko "Tulkinta Suomen taloustilanteesta".

Tähtitieteilijä, FK Seppo Linnaluoto avaa tiistaina 27.4. klo 17.00 aiheena "Johdatus maailmankaikkeuteen".

Aleksanteri-instituutin johtaja, VTT Markku Kivinen tulee Klubille tiistaina 4.5. klo 17.00 ja alustaa teemasta "Venäjä tänään ja huomenna".

Jorma Elovaara: Vesimiehen aika su 28.3.

Radio Suomessa sunnuntaina 28.3.2010 klo 20:04 "Olipa kerran radio" -sarjassa Jorma Elovaaran psykedeelinen ohjelma Vesimiehen aika vuodelta 1970. Pentti Kemppainen on kuvannut Elovaaran legendaarista Vesimiehen aikaa näin:

"Elovaara vei kuulijat salatieteiden hämyyn. Psykedeeliseen musiikkiin taidokkaasti kiedotuissa juonnoissa selviteltiin kuulijalle astraalitason ilmiöitä, kuten kolmiulotteisen ja neliuloitteisen maailman välistä eroa, henkiolentojen kanssa toimeen tulemista, noidanpyörteitä, viisasten kiveä ja siitä lähteviä säteitä tai vaikkapa uponnutta Atlantista."

Ylen Elävä arkisto: Jorma Elovaara Vesimiehen ajassa

Kevätpäivän tasaus 20.3. kello 19.32

Klubi esittää: Kevätpäivän tasauksesta yleinen juhlapäivä.

Maan kansalaisia ja muita olentoja yhdistää vuoden kierrossa neljä erikoista päivää: kevätpäivän tasaus, kesäpäivän seisaus, syyspäivän tasaus sekä talvipäivän seisaus. Klubi esittää, että näistä päivistä tehtäisiin niiden arvolle sopivat yhteiset, maanlaajuiset juhlapäivät. Klubin tähtitieteellisen jaoston esimies Markku af Heurlin selvittää tarkemmin kevätpäivän tasauksen ulottuvuuksia. Kiitämme myös Ursan Seppo Linnaluotoa taustatuesta.

Markku af Heurlin: Tasauksesta

Minua ovat aina lapsuudesta alkaen viehättäneet ilmaukset kevätpäivän tasaus, kesäpäivän seisaus, syyspäivän tasaus sekä talvipäivän seisaus.

Kevätpäivän tasauksena aurinko siirtyy eteläiseltä taivaanpallolta pohjoiselle eli ylittää taivaan ekvaattorin. Aikoinaan, n. 2000 vuotta sitten, aurinko siirtyi kevätpäivän tasauksena eläinradalla Kalojen tähtikuviosta Oinaan tähtikuvioon. Tätä jaottelua käytämme edelleen eläinradan huoneissa.

Tutkija, tohtori Sam Inkinen: Nykyaikoja etsimässä - Havaintoja Zeitgeist-virtauksista

Tutkija, tohtori Sam Inkinen: Nykyaikoja etsimässä. Havaintoja Zeitgeist-virtauksista, ajan hengestä ja hengettömyydestä.

Sam Inkinen on tohtoriksi väitellyt media- ja kulttuuritutkija, kirjailija sekä semiootikko. Inkisen intohimon erityisinä kohteina ovat aikalaisdiagnoosi, kulttuurihistoria sekä tulevaisuuden hahmottaminen.

Inkisen väitöskirja Teknokokemus ja Zeitgeist. Digitaalisen mediakulttuurin yhteisöjä, utopioita ja avantgarde-virtauksia (2000), keskittyi uuden mediateknologian, informaatioyhteiskunnan ja digitaalisen kulttuurin ilmiökentän tarkasteluun.

Tutkija Isa Merikallio: Onhan verkossakin elämää?

Tutkija, toimitusjohtaja Isa Merikallio: Onko verkossa elämää - miten maailman valloittanut sähköinen vuorovaikutus vaikuttaa ihmiseen?

Isa Merikallio on opiskellut oikeustiedettä ja psykologiaa Helsingin yliopistossa. Vuodesta 1995 lähtien hän on toiminut tutkijana sekä liikkeenjohdon konsulttina erityisalanaan ihmisen käyttäytymisen ja valintojen tiedostamattomat motiivit ja mielikuvat. Merikallio on myös konsultointiyritys Redera Oy:n sekä valmennusyritys Ironwisen vetäjä.

Ohjaaja Nasima Razmyar: Naisten asema Afganistanissa

Nasima Razmyar on perehtynyt ja tehnyt työtä maahanmuuttajanaisten kanssa. Aiemmin hän toimi heidän kohtaamansa väkivaltaproblematiikan parissa. Tällä hetkellä Nasima Razmyar työskentelee Monika-Naiset liitossa MoniNaisten talohankkeessa, jonka tarkoituksena on auttaa maahanmuuttajanaisten kotoutumista Suomeen. Avauksessaan Nasima Razmyar tarkastelee myös uskonnon asemaa, tasa-arvokysymyksiä sekä naisten koulutusmahdollisuuksia Afganistanissa.

Linkkejä:
Nasima Razmyar valittiin Vuoden pakolaisnaiseksi 8.3.2010
Nasima Razmyarin haastattelu YLE:ssä 14.11.2009
UNIFEM Naisten ja tyttöjen asema Afganistanissa
Global Finland Afganistanin naisista
Guardian-lehden esittely kansanedustaja Malalai Joyasta
Eduskunnan keskustelu Afganistanin tilanteesta 18.2.2010
Naistoimittajien koulutushanke Afganistanissa