Matti Bergströmin jäähyväisluento: Usko ja Tieto; aivojen kyky aistia kokonaisuuksia ja osia

Ohessa julkaisemme professori Matti Bergströmin (1.3.1922 – 13.7.2014) viimeiseksi jääneen yleisöesitelmän  Usko ja tieto: aivojen kyky aistia kokonaisuuksia ja osia. Esitys pidettiin yhteisseminaarissamme Kulttuurikeskus Sofiassa, Helsingissä, lauantaina 22. 3. 2014. Seminaarin otsikkona oli Tieto ja usko – aine, henki ja tietoisuus. 

Heikentyneen terveytensä takia Bergström ei voinut itse tulla paikalle, joten kommenttipuheenvuoron pitänyt Tarja Kallio-Tamminen, jonka puheenvuoron myös jukaisemme, luki esityksen hänen puolestaan. Kesäisiä lukuhetkiä!  
t. Tarja Kallio-Tamminen

-  -  -  -

Matti Bergström:

Usko ja Tieto: Aivojen kyky aistia kokonaisuuksia ja osia

Matti Bergström

Tässä esityksessä käsitellään aivojemme kahta keskeistä toimintaa, joiden avulla yksilö suhtautuu ympäristöönsä, ja joiden varaan hän rakentaa suhteensa sekä luontoon että sosiaaliseen ympäristöön – nimittäin Uskoa  ja Tietoa!

Esitys perustuu yli 50 vuotta kestäneeseen kokeelliseen tutkimustyöhön, joka on koskenut aivojen yksilökehitystä ihmisellä ja eläimillä. Menetelmät ovat keskeisesti neurofysiologian käyttämiä, mutta ovat myös sisältäneet runsaasti aistifysiologisia, biokemiallisia ja muita osioita.
 

Se mikä on ollut oleellisin löydös Uskon ja Tiedon aivo-fysiologiassa, on että Usko käyttäytyy kuin aisti, mutta havainnon kohde ei avaudu havaitsijalle tarkkana aika-paikka rakenteena, kuten se avautuu esimerkiksi fysiikassa, tai näiden osasina, kuten normaalin aistimuksen objekti, vaan ”kokonaisuutena”. Tämä ilmenee siten, että havainnon arvio saattaa varioida koehenkilöllä kerrasta toiseen, sekä myös henkilöstä toiseen aina uskomuksen mukaan (koehenkilön ilmaisu). Välillä saattaa kohde hämärtyä, tai jopa kadota kokonaan, jos toimitaan lähellä absoluuttista kynnystä.

Mielenkiintoisinta on että näissä tapauksissa, käyttäessämme Yrjö Reenpään kehittämää ja yleisesti hyväksyttyä aistimuksen kvantiteetin lauseketta, saamme tuloksena imaginääriluvun uskoa kuvaamaan. Reenpää itse selitti tämän siten, että aistimus näissä tapauksissa tapahtui alitajunnassa (Reenpää 1966). Sekä Reenpää että minä arvioimme, toisistamme riippumatta, että kyseessä on alitajunnan imaginääri-luonne! Tästä luonteesta on viitteitä myös Paulin ja Jungin teksteissä (Lindorff 2004).

Erityisen huomionarvoista on, että rekisteröimämme alitajuiset kvantiteetit olivat dimensiottomia, mikä on jotain täysin uutta, kuten Reenpääkin huomauttaa. Se viittaa siihen että Uskon aistimat kokonaistilat ovat sitä, ja puhtaita kvantiteetteja, jotain mihin emme ole tottuneet tieteellisissä objekteissa. Niinpä myös Uskontojen kaikki kohteet, enkelit, Jumalat ym. kuuluvat tähän aineettomaan, Uskon aistin havaitsemaan maailmaan! Koska ne ovat kvantiteetteja, soveltuvat ne matemaattisen kalkyylin kohteeksi. Tätä olen valmistellut kirjassa, joka koskee Neuro-teologiaa. Siinä olen kuvannut teologisia aksioomeja tällaisen kalkyylin perustaksi! Matematiikan käyttö Uskonnon sisältämän toiminnan kuvauksessa auttaa liittämään uskontoja tieteeseen, mikä estäisi tieteiden erkanemisen liiaksi humaanisuuden periaatteista. Tällaista erkanemista on nykyisin jo havaittavissa!

Toisaalta tiedämme että nämä alitajunnan tilat syöttyvät aistivaan minään aivojen rungon kautta, eli vastakkaiselta taholta kuin tajuiset normaali-aistimukset, jotka kanavoivat Tietoa aivokuoren aisti-keskuksista tähän minään.Voimme parhaiten esittää tämän kuvana,

Etyjin parlamentaarinen yleiskokous 5. - 9.7. 2015 Helsingissä.

Etyjin parlamentaarinen yleiskokous järjestetään 5. – 9.7.2015 Helsingissä, jossa tänä kesänä tulee kuluneeksi neljäkymmentä vuotta vuoden 1975 ETYK-konferenssista.

Suomen ulkopoliittinen johto siunasi päätöksen kieltää joidenkin Venäjän nimittämän parlamenttivaltuuskunnan jäsenten tulo Suomen maaperälle ja kokoukseen. Tämä päätös on herättänyt myös klubiväen keskuudessa voimakasta sananvaihtoa ulkopoliittisen päätöksenteon subjektista, päämäärästä ja toimintatavoista.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ) on saanut alkunsa vuonna 1975 Helsingissä, jossa pidettiin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi (ETYK).

Nimi alle 1.8.1975

ETYKin päätösasiakirja hyväksyttiin 1. elokuuta 1975 ja se on luettavissa myös täältä. 

Perehtymisiin

J.Olavinen