Klubi ke 6.4. klo 18.00: Pertti Seppälä: Wang Wei ja Kiinan erakkokulttuuri

Istun yksin hämärässä bambulehdossa,/ näppäilen luuttuani ja hyräilen pitkään./ Kukaan ei tiedä että majailen/ tässä syrjäisessä metsikossä,/ kun kirkas kuu valaisee kaiken. (Wang Wei)

Keskiviikkona 6.4. saamme vieraaksemme sinologi Pertti Seppälän, jonka hieno suomennosvalikoima Wang Wein runoutta ilmestyi viime vuonna. Ohessa Seppälä valaisee asiaa:

Tang-kaudella (618-907) elänyt Wang Wei (701-761) on yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista ja arvostetuimmista kiinalaisista runoilijoista. Wang oli paitsi herkkäsiveltiminen runoilija myös tunnettu maisemamaalari, muusikko ja valtion virkamies. Monitaitaja.

Wang Wei toimi koko aikuiselämänsä ajan Kiinan keisarillisen hallinnon virkamiehenä. Viimeisinä elinvuosinaan hänet nimitettiin Tang-dynastian varapääministeriksi.

Wang Wei oli runoilijana parhaimmillan luonto- ja maisemarunoilijana. Hänen erakkorunoissaan on vahvoja vaikutteita taolaisesta filosofiasta ja chan-buddhalaisuudesta (jap. zen). Wang Wei vietti koko aikuiselämänsä ajan eräänlaista osa-aikaerakon elämää: välillä virassa, välillä taas erakkona vuorilla.

Wang Wein aikoihin tultaessa arvostetulla kiinalaisella erakkokulttuurilla oli jo takanaan yli tuhannen vuoden moni-ilmeinen historia. Kiinalainen erakkokulttuuri eroaa merkittävästi länsimaisesta serkustaan. Klubin esitelmässä tarkoitukseni on puhua Wang Wein erakkorunoista ja -filosofiasta sekä sijoittaa hänet kiinalaisen erakkokulttuurin jatkumolle. Esittelen kuulijoille myös kiinalaisen erakkotypologian perusteet! Puhumme myös Kiinan nykyerakoista. Ja länsimaisesta ja japanilaisesta nykyerakkoilusta.

Suomennosvalikoimani Wang Wei: Vuorten sini. Wang Wein valitut runot ilmestyi Basam Booksin kustantamana marraskuussa 2015. Kirjaa on saatavissa ainakin Akateemisesta ja netistä.

Klubi ke 23.3. klo 18.00: Sam Inkinen: Aikalaisdiagnoosi - nykyihmisen arvojen ja välineiden maailma

Keskiviikkona 23.3.2016 saamme vieraaksemme taiteen tohtori Sam Inkisen. Inkisen teemana on Aikalaisdiagnoosi – nykyihmisen arvojen ja välineiden maailma? jossa hän tekee havaintoja 1900-luvun lopun ja 2000-luvun alun ajan hengestä

Axel

”Poikaseni, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan.”

– kreivi, valtakunnankansleri Axel Oxenstierna (1583–1654)

Aika ja ajan henki? Riskiyhteiskunnan haasteet ja mahdollisuudet? Mediayhteiskunta ja kommunikaation ekstaasi?

Viime vuosina on käyty runsaasti keskustelua muun muassa globalisaation, digitalisaation ja uuden mediateknologian ympärillä. On korostettu käynnissä olevan murroksen määrällisiä ja laadullisia ulottuvuuksia. On esitetty rohkeita fantasioita ja mieltä kiihottavia utopioita – toisaalta myös negatiivisia uhkakuvia ja synkkiä dystopioita.

Teknokratian ja byrokratian ohella demokratiaa, valistuksen perinnettä ja älykästä keskustelua uhkaa oklokratia – massan ja rahvaan valta. Proaktiivinen ”tulevaisuuden keksiminen” sekä hedelmällinen dialogi erilaisten kulttuurien, ideologioiden ja maailmankatsomusten välillä ovatkin aikalaishaasteista tärkeimpiä.

Millaisia ”potilaita” ovat elämystalous, informaatioyhteiskunta ja (post)moderni tilanne kulttuurifilosofisen tarkastelun ja kriittisen aikalaisdiagnoosin kannalta? Millainen on – filosofi ja kielitieteilijä Erik Ahlmanin (1892–1952) hengessä arvioituna – nykyihmisen arvojen ja välineiden maailma? Millaisia ovat 1900-luvun lopun vuosikymmenten ja oman aikamme keskeiset Zeitgeist-virtaukset?

Selvyyttä kohti? Optimismin ja pessimismin ohella aikalaiskeskustelussa esiintyy ilahduttavasti myös meliorismi: maailmankatsomus ja elämänasenne, jossa valmistaudutaan ponnistelemaan hyvän puolesta pahaa ja kielteistä kehitystä vastaan.

On myös nähtävissä, että nykykeskustelussa esiintyvien käsitteiden ja teemojen taustalla vaikuttavat pitkälti vanhat, historialliset ideat. Globaalissa, digitaalisessa media- ja informaatioajassa todentuviksi väitetyt vallankumoukset, transformaatiot ja harppaukset paljastuvat usein sekä todellisiksi, aikalaisia hämmentäviksi murroksiksi että epärealistisiksi unelmiksi ja utopioiksi.

Aikalaisdiagnoosinkin yhteydessä on syytä  muistuttaa filosofi, psykologi, kulttuurivaikuttaja Eino Kailaa (1890–1958) mukaillen sivistyksen olevan sitä, että menneisyys on läsnä nykyisyydessä. Toisaalta kysymys on ihmiselle ja ihmiskulttuurille luonteenomaisista mentaliteettieroista: toiset kokevat pienentyvän, monikulttuurisen planeetan (mcluhanilainen maailmankylä, ”global village”) ja kehittyneen digitaaliteknologian merkityksen syvällisemmin ja konkreettisemmin kuin toiset.

Sam Inkinen (s. 1970) on tohtoriksi vuonna 2000 väitellyt media- ja kulttuurintutkija, kirjailija, semiootikko, filosofi, mystikko, visionääri, taiteilija ja kuraattori. Inkisen intohimon erityisinä kohteina ovat ikuisuuskysymysten lisäksi aikalaisdiagnoosi, kulttuurihistoria, avantgarde-ilmiöt sekä tulevaisuuden hahmottaminen.

Sam Inkisen väitöskirja Teknokokemus ja Zeitgeist. Digitaalisen mediakulttuurin yhteisöjä, utopioita ja avantgarde-virtauksia(2000), keskittyi uuden mediateknologian, informaatioyhteiskunnan ja digitaalisen kulttuurin ilmiökentän tarkasteluun. Hän on toimittanut yksin ja kollegojensa kanssa lukuisia tieteellisiä ja populaareja teoksia. Näistä tärkeimpiä ovat Walter de Gruyter -kustantamolle toimitettu antologiaMediapolis. Aspects of Texts, Hypertexts and Multimedial Communication (1999) sekä teossarjat Mediatieteen kysymyksiä(1998–2001) ja The Integrated Media Machine (1999–2005). Esimerkkejä Inkisen uudemmasta kirjallisesta tuotannosta ovat mm. Minne matka luova talous? (2006), Understanding Innovation Dynamics (2009), Sanoja ja tekoja (2011) sekä

Kameleonttikuluttajan paluu (2015).

Tutkijan, visionäärin ja aikalaistarkkailijan roolissa Inkinen on kirjoittanut runsaasti myös populaarimpia esseitä ja tekstejä, toiminut kolumnistina eri medioissa sekä luennoinut ja osallistunut aikalaiskeskusteluihin niin fyysisessä maailmassa kuin digitaalisessa ”kybertilassa”.

Tervetuloa

Kevätpäiväntasaus 2016

KEVÄTPÄIVÄN TASAUS ON PALMUSUNNUNTAINA 20.3. KLO 6.30

Karkausvuosi toi yhden lisäpäivän helmikuuhun, ja sen vuoksi kevätpäivän tasaus on tänä vuonna 20.3. kello 6.30. Kevätpäivän tasauksena aurinko siirtyy taivaanpallolla eteläiseltä pohjoiselle pallonpuoliskolle, ja päivä on kaikkialla maailmassa periaatteessa samanpituinen eli auringonnousun- ja laskun määritelmästä johtuen hieman yli 12 tuntia. Helsingissä aurinko nousee klo 6.21 ja laskee 18.36. Helsinki on 5 astetta lännempänä kuin Itä-Euroopan aikavyöhykkeen keskimeridiaani 30 astetta itäistä leveyttä, ja siksi aurinko laskee hieman myöhemmin.

Kevätpäiväntasauksena aurinko sirtyy Oinaan merkkiin, ja sen deklinaatio = 0 asteatta ja rektasensio (pituuspiiri taivaanpallolla) 0 tunita. Tähtitaivaalla aurinko on Kalojen tähtikuviossa.
 

Kevätpäivän tasaus on yleensä 21.3. Kirkollisessa pääsiäisen eli pääsiäispäivän määrittelyssä kevätpäivän tasaus on aina määritelty 21.3. Täysikuu on keskiviikkona 23.3., Akselin päivänä. Pääsiäinen sitä seuraavana sunnuntaina eli tänä vuonna 27.3.

Kevätpäivän tasauksen aikaan liittyy yksi kirkollinen juhlapyhä. Marian ilmestyspäivä, joka periaatteessa on 25.3., mutta käytännössä 22. – 28 maaliskuuta välinen sunnuntai- Tänä vuonna 25.3. on pitkäperjantai tai ortodoksisessa kirkossa Suuri perjantai. Kun Palmusunnuntai on 20.3., niin Marian ilmestyspäivää juhlittiin viikkoa aiemmin, eli se oli sunnuntaina 13.3.

20. maaliskuuta on Marian isän Joakimin, Kimin ja Jaakkiman päivä.

Filosofiaa Kansalliskirjastossa, musiikia Tuomiokirkossa

Georg Henrik von Wrightin filosofiaa

Vastikään avatussa Kansalliskirjastossa, eli klingeläisittäin Helsingin yliopiston kirjastossa, on esillä G.H. von Wrightin juhlanäyttely sekä siihen liittyvä filosofi Ilkka Niiniluodon suunnittelema luentosarja.

Sarjassa seuraavana:

16.3. klo/17.00: 
Dosentti Nora Hämäläinen: Hyve-etiikka sekä prof. Matti Sintonen: Selittäminen ja ymmärtäminen

6.4. klo 17.00:
FT Antti Kuusela: Mielen filosofia sekä FT Bernt Österman: Wittgenstein (på svenska)

13.4. klo 17.00:
Dosentti Thomas Wallgren: Aikalaiskritiikki sekä prof. emeritus Ilkka Niiniluoto: G. H. von Wright ajattelijana ja julistajana.

________________________

Eero Hämeenniemen, J.S.Bachin sekä Franz Biberin musiikkia 

Paikka ja aika: Helsingin tuomiokirkko, 18.03.2016 klo 19:00

Eero Hämeenniemi: Lux et Tenebrae, kantaesitys

J.S. Bach: Brandenburgilaiset konsertot 4. ja 5.
Franz Biberin sonaatteja

Erica Back, mezzosopraano
Jaakko Kortekangas, baritoni
Sibelius-Akatemian barokkiorkesteri
Key Ensemble
Johtaa Teemu Honkanen
Valosuunnittelu: Otso Vartiainen

Liput: 20/15 €, 7,50 € (opiskelijat)