Klubilla ke 26.9.2018 klo 18.00 FT & KT Jouni Suominen: Yritystoiminnan ja yrittäjyyden suhde läntisiin uskontoihin

Keskiviikkona 26.9. Jouni Suominen valottaa yritystoiminnan ja uskontojen suhdetta. Erilaiset yritystoiminnan eetokset voidaan jäljittää eri uskontoihin ja niillä näyttää olevan etenkin länsimaissa vahvat yhteydet eri uskontojen taustalla vallitseviin ontologisiin perusoletuksiin. Esityksessä tuodaan esiin mm. weberiläinen kapitalistinen yrittäjä ja protestanttinen humanistiseen perinteeseen tukeutuva ammatinharjoittajayrittäjä, mutta tarkasteluun otetaan erityisesti - luennoitsijan käsityksen mukaan - yrittäjyyden patologinen muoto eli ns. opportunistinen yrittäjä jonka liiketoiminnan ydin makaa vahvasti kalvinistisessa perinteessä. Tervetuloa

Syyspäiväntasaus sunnuntaina 23.9. klo 04.57

SYYSPÄIVÄN TASAUS ON SUNNUNTAINA 23.9. AAMULLA KELLO 4.57

Tänä vuonna syyspäivän tasaus on universaaliaikaa eli käytännössä Greenwichin keskiaikaa klo 1.57. Suomessa aamuyöstä kello 4.57. Tällöin aurinko siirtyy ekliptikalla eli näennäisellä radallaan taivaanpallolla pohjoiselta taivaanpallon puoliskolta eteläiselle.  Päiväntasaus on nimensä mukaisesti se vuoden hetki, jolloin päivä on kaikkialla maapallolla suunnilleen yhtä pitkä.

Päivä ja yö ovat periaatteessa nyt kaikkialla maapallolla yhtä pitkät, 12 tuntia. Tosin ei aivan tarkkaan. mm. johtuen valon taittumisesta maan ilmakehässä.Päivä =12 tuntia 6 minuuttia. Tasan 12 tuntia päivä on pitkä 25.9, jolloin myös on täysikuu aamuyöstä. Aurinko nousee silloin Helsingissä klo 7.11. ja laskee 19.11. Kesäajan johdosta olemme tunnin myöhässä todellisesta. Noudattamamme Itä-Euroopan aika poikkeaa Helsingissä todellisesta keskiaurinkoajasta hieman, noin 20 minuuttia.

Pohjoisnavalla aurinko laskee horisontin alle, ja alkaa kuusi kuukautta kestävä napayö. Ja etelänavalla aurinko nousee horisontin yläpuolelle kuuden kuukauden yön jälkeen. (Tämä on minulle vaikeaa mieltää.)

Kalle Könkkölä: 16.1.1950 - 11.9.2018

Kansainvälinen toimija, ihmisoikeusaktivisti, vammaisten oikeuksien edistäjä, kansanedustaja, järjestöjohtaja, vammaisasioiden diplomaatti, maailmankansalainen ja kehittyvien maiden ruohonjuuritason vammaisten tukija Kalle Könkkölä on kuollut. 

Kalle Addis Abebassa 2009

Kun Kalle syntyi ja havaittiin vammaiseksi, lääkärit sanoivat ’tämä lapsi elää ehkä vuoden tai kaksi’. Toisin kävi – 68 vuotta hellittämätöntä työtä vammaisten itsemääräämisoikeuden, tasa-arvoisten ihmisoikeuksien ja mahdollisuuksien voimaansaattamiseksi.

Kun Kalle sairastui vakavasti 10-vuotiaana, menetti vähäisenkin kävelykykynsä ja tarvitsi hengityskonetta, sanoivat lääkärit taas ’todennäköisesti tulet viettämään elämäsi yhdessä huoneessa sänkypotilaana’. Toisin kävi – 1996 ilmestyi elämänkertateos, jossa Kalle ilmoitti: Huoneekseni tuli maailma. – Teos on käännetty useille kielille, mm tadzikiksi ja mongoliaksi. Kallen esimerkki on voimaannuttanut nuoria vammaisia elämään omaa elämäänsä alistumatta hyväntekeväisyyden tai medikalisoinnin kohteiksi.

Suomessa Kalle kävi tavallista koulua Keravalla, kiitos avaramielisten vanhempien ja sisarusten, jotka auttoivat veljeä kouluun. Tämä 1950-luvulla, jolloin esteettömyydestä oli tuskin kuultukaan ja vammaisten lasten oletettiin ilman muuta kuuluvan laitosmaisiin erityiskouluihin, jos ylipäätään ajateltiin että heitä kannattaa kouluttaa. - 1970-luvulla Kallen oli aika siirtyä yliopistoon, ja esteet omatoimiselle opiskelun suorittamiselle nousivat  taas sähköpyörätuolin käyttäjälle eteen; portaat, pienet hissit, mahdottomat vessat  jne. Yliopistolla Kalle tapasi muitakin vammaisia nuoria ja 1973 perustettiin Kynnys ry nostamaan Kohteiden kapinaa. Haluttiin oma ääni, puhua itse omasta puolestaan – Ei mitään meille ilman meitä – ja tasa-arvoiset mahdollisuudet itsenäiseen asumiseen, julkisen liikenteen käyttöön, perheen perustamiseen, työpaikan saamiseen. Kynnys järjesti mielenosoituksia, pyörätuolimarsseja ja jopa KELAn toimisto vallattiin kerran. Tiedotuskynnys -> Kynnys lehteä alettiin julkaista. Liikuntaesteistä esteettömyyden vaatimus laajentui käsittämään myös aistivammaesteitä; sokeat ja kuurot jne. Kehitysyhteistyöhön lähdettiin heti 1980-luvulla.

http://www.kynnys.fi/

Avioliiton Kalle solmi sokeutuneen arkkitehdin Maija Könkkölän (os Elomaa) kanssa 1976. Pari jakoi yhteisen ihmisoikeus-esteettömyys -mission ja työkentän. Maija menehtyi 2012.

Kalle harrasti puutarhanhoitoa ja kalastusta Mäntyharjun mökillään, jonne ajoi itse vuosia omalla autolla. Kalle arvosti myös ruuanlaittotaitoa ja ystävien kanssa vietettyjä ateriahetkiä. Iloa viime vuosina toi pieni villakoira Dooris.

Kallen elämä oli vaikuttamista ja esimerkkiä monella yhteiskunnan tasolla ja maailman taholla. Luottamustoimia ja yhteiskunnallispohjaisia + kansainvälisiä töitä kertyi yli 40 vuotta kestäneen työuran aikana kymmenittäin. Listasta muutamia: Vihreiden kansanedustaja 1983-87, Vihreä liitto puheenjohtaja 1987, Helsingin kaupunginvaltuutettu 1984-2004, kaupungin hallitus 1987-90,  - eduskuntaan ja Helsingin kunnallispolitiikkaan liittyviä lautakunta- jne. töitä, Kansainvälisen vammaisten vuoden 1981 Suomen komitea 1979-81,  Vammaisjärjestöjen  kehitysyhteistyöyhdistyksen puheenjohtaja/varapuheenjohtaja 1989-2000 eri kausia, Abilis säätiön perustaja 1998 ja puheenjohtaja, Euroopan yhteisön vammaisasiantuntija 1986, 1989, 19923, YKn asiantuntijakokouksen puheenjohtaja 1991, Itä-Euroopan asiantuntija 1992-, Maailmanpankin vammaistyöryhmän puheenjohtaja 2003-08.

http://www.abilis.fi/

Kunnianosoituksina kertyi mitaleita ja arvonimiä mm Helsingin yliopiston kunniatohtori 2015, United States Internationational Council on Disabilities –palkinto 2015.

Julkaisut: Yhteiskunta kaikille: kuvaraportti vammaisista. 1979 (muiden kanssa); Coming into the Light: Finnish Disabled People Speak Up, 1989 (toim.); Vaivaiset, Suomi, maailma. 1991; Huoneekseni tuli maailma, 1996 (H. Sarasteen kanssa; 2. uudistettu painos 2010); Tunne oikeutesi, pidä puolesi, auta muitakin: vammaisten ihmisten ihmisoikeusopas. 2003, Voihan vammainen, lasten kuvasanakirja vammaisuudesta, 2017 (osa toimituskuntaa).

-  PYRI MAHDOTTOMAAN, JONAIN PÄIVÄNÄ SE ON MAHDOLLISTA - (Kalle Könkkölä)

Tuula Heima-Tirkkonen 

Muistokirjoituksen tekijä on työskennellyt pitkään Kalle Könkkölän perustamassa Abilis-säätiössä ja on tuntenut Kallen vuosikymmenien ajan.

 

Klubin syyskauden avaus 12.9.2018 klo 18.00: Christer Pursiainen & Teivo Teivainen: Lauluja järjestelmästä

Klubin 10. toimintavuoden syyskauden aloitamme musiikillis-yhteiskunnallisella tilaisuudella "Lauluja järjestelmästä".

Ohjelmassa musiikkia ja puhetta. Kuuntelemme kahdelta 1971 ilmestyneeltä vinyyliltä – ”Lauluja järjstelmästä” sekä ”Kiila 35” – valikoiman enemmän ja vähemmän tunnettuja revolutionaarisia kappaleita ja kommentoimme niitä, oman aikansa melodiikkaa ja retoriikkaa.

Miksi näin ajateltiin silloin, onko jokin muuttunut, ja mikä on vielä samaa? Tilaisuuden vetävät professorit Christer Pursiainen  ja Teivo Teivainen. Tilaisuutta järjestämässä myös Kulttuurivihkot sekä Kiila ry. ja sieltä mukana mm. Kulttuurivihkojen päätoimittaja Elias Krohn ja Kiilan sihteeri Minna Henriksson.

Christer Pursiainen on valtotieteen tohtori, joka toimii yhteiskuntaturvallisuuden professorina Norjassa ja on kirjoittanut lukuisia tutukimusalaansa liittyviä teoksia ja sen ohella populaarihistoriallisia tietokirjoja. Aiemmin Pursiainen on esitellyt Klubilla mm. teoksiaan Trotskista sekä tekemäänsä kaksoiselämänkertaa Fredrik Suuresta ja Carl Philip Emanuel Bachista.

Teivo Teivainen väitteli valtio-opista vuonna 2000 ja on toiminut  maailmanpolitiikan professorina Helsingin yliopistossa vuodesta 2006 alkaen. Teivaisella on laaja tieteellinen tuotanto ja sen ohella Teivainen on ollut yksi tiedeyhteisömme aktiivisimmista yhteiskunnalliseen keskusteluun ja aloitteisiin osallistuneista henkilöistä.

Teivo Teivainen, Vinyyli.., Christer Pursiainen