Klubilla 13.3.2019 Tuomo Suntola: Dynaaminen Universumi

Tarja Kallio-Tamminen, Tuomo Suntola ja J.Olavinen. Kuva. Otto Olavinen

Keskiviikkona 13.3. saimme vieraaksemme Tuomo Suntolan, joka esitteli klubiväelle Dynaamisen Universumin ideaa. Suntola on korostanut teorian ymmärrettävyyden merkitystä ja vaikeasta aiheesta huolimatta asia selvenikin ainakin siinä määrin, että siihen on syytä perehtyä tarkemmin. FT Tarja Kallio-Tamminen, joka on ollut yhteistyössä Suntolan kanssa pitkään, toimi ansiokkaasti tilaisuuden johdattelijana.

Nyt tarkkana. Kuva Otto Olavinen

Ohessa Dynaamisesta Universumista lisää Physics Foundations Societyn sivuilta:

Dynaaminen Universumi (DU) on nollaenergiaperiaatteeseen perustuva ratkaisu neliulotteisen pallon pintana sulkeutuvalle kolmidimensionaaliselle (3D) avaruudelle. DU kuvaa 3D avaruuden

sisäkkäisten energiakehysten järjestelmänä, missä jokainen liike- ja gravitaatiotila suhteutuu lepotilaan kuvitteellisessa homogeenisessa avaruudessa. 4D pallon pintana sulkeutuvan avaruuden laajeneminen merkitsee, että 3D avaruudella on ”kätketty nopeus” neljännessä ulottuvuudessa, 4D pallon säteen suunnassa. Tähän nopeuteen liittyvä liikkeen energia havaitaan laajenevassa avaruudessa massan lepoenergiana. Jokaiseen liikkeeseen avaruudessa summautuu avaruuden oma liike neljännessä ulottuvuudessa, ja jokaiseen paikalliseen gravitaatiovuo- rovaikutukseen summautuu avaruuden muun massan gravitaatio- vuorovaikutus neljännessä ulottuvuudessa. Ilmiöiden suhteellisuus näkyy DU:ssa suorana seurauksena avaruuden kokonaisenergian äärellisyydestä; liikkeessä oleva atomikello käy hitaammin, koska osa sen energiasta sitoutuu liiketilan kineettiseen energiaan. DU ei tarvitse erillistä suhteellisuusteoriaa, eikä esim. siihen liittyvää ajan suhteellisuutta; DU:n viitekehyksessä aika ja etäisyys ovat ihmisen käsityskyvylle olennaisia universaaleja koordinaatistosuureita. DU tuottaa tarkat ennusteet sekä paikallisille ilmiöille että kosmologisille havainnoille, joissa DU ei tarvitse pimeää energiaa tai muita lisäparametrejä.

(lähde:  https://physicsfoundations.org/fi/1_5_dynaaminen-universumi.html )

Asiaan enempi syventyville voidaan suositella seminaaria Unification in Physics and Philosophy
toukokuun 11. päivä. Tietoa tästä sivuilta http://www.lfs.fi/

Markku af Heurlin: KEVÄTPÄIVÄN TASAUKSEN POSTILLA 20.3.2019

Tänä vuonna kevätpäivän tasaus on 20.3. kello 23.58 Suomen tai Itä-Europan aikaa eli 21.58 Greenwichin keskiaikaa (universaaliaikaa). Suomea idempänä, mm. Venäjällä vuorokausi on jo vaihtunut 21. päiväksi. Ensi vuonna on karkausvuosi, ja kevätpäivän tasaus siirtyy noin 18 tuntia, tarkemmin 18 tuntia 8 minuuttia aiemmaksi eli hetkeen 1.50 Suomen aikaa (3.50 Greenwichin aikaa). 

 

Itä-Euroopan aikaa noudattavat Suomen lisäksi mm. Baltian maat, Kaliningradin oblasti, Ukraina, Bulgaria, Romania Moldova, Kreikka, Kypros, Israel, Palestiina, Egypti ja hyvin monet muut Afrikan maat mm Kongon demokraattinen tasavalta (entinen Zaire ja Belgian Kongo) sekä Etelä-Afrikka.

Juliaaninen vuosi oli määritelty 365,25 päiväksi. Tämä on 11 minuuttia todellista trooppista vuotta pidempi.  Ero teki tuhannessa vuodessa 8 päivää. Nykyisin käyttämämme gregoriaanisen kalenterin (jossa nämä kahdeksan tasasatavuosien karkauspäivää on kahta lukuun ottamatta poistettu). Ero todelliseen on vain 26 sekuntia eli tuhannessa vuodessa noin 8 tuntia, käytännössä merkityksetön. 

Trooppinen vuosi on aika kevätpäivän tasauksesta kevätpäivän tasaukseen, ja se vasta vuodenaikojen kulkua. Ennen vanhaan Aurinko siirtyi silloin taivaanpallolla Oinaan tähtikuvioon, ja näin se edelleen tekee Eläinradalla, astrologisessa mielessä. Taivaanpallolla aurinko on nyt Kalojen tähtikuviossa ja siirtyy jossakin vaiheessa kevätpäivän tasauksena Vesimiehen tähtikuvioon. Silloin siirrymme tai olemme siirtyneet Vesimiehen aikaan.

Jorma Elovaara

Tähti 1/71

Muistamme hyvin aivan äskettäin, 17.3. 73-vuotispäivänään edesmenneen Jorma Elovaaran radio-ohjelmasarjasta Vesimiehen aika (1969- 71), jossa hän käsitteli parapsykologiaa, okkultistisia ilmiöitä, psykologisia rajatiloja, hallusinogeenejä, homoseksuaalisuutta ja politiikkaa, ilmeisen epäsovinnaisesti ja ohjelma lopetettiin. Hän perusti oman offsetpienkustantamo Mysteenin, ryhtyi julkaisemaan Tähti-lehteä sekä mm. kirjansa Vesimiehen aika - Paljastettu salatiede ja Sisäavaruuden lapsi. Mysteenin teoksista minulla on hyllyssäni amerikkalaisen okkultistin ja teosofin W. Scott Elliotin (1849 – 1919) kirja Atlantis-maa (The Story of Atlantis and the Lost Lemuria), jonka oli kääntänyt viime vuosisadan alussa Matti Kurikka. 

Elovaara kokeilee Mikonkadun Mysteenissä
(Kuva Tuula Heima 1974)

Mysteeni julkaisi myös mm  jo 30-luvulla aloittaneen kirjailija Yrjö Koivukarin uusia runoja, Tuula Heiman esikoisteoksen sekä Kari Sipilän sarjakuvia. Mysteenisssä syntyi myös Olavisen ensimmäinen lehti Loimu. Mikonkadun Mysteenin kaaduttua Elovaara jatkoi painohommia Laivanvarus- tajankadulla. Siellä syntyi 1975 mm. Markku Graaen ”Musta kirja” sekä Leväahon ja kumppaneiden Anarkia-julkaisu, jota sitten koottiin ylläpitämässäni Oikokadun kolhoosissa. Seuraavana vuonna Elovaaran ahjosta ilmestyi mm. Pekka Haaviston Köynnös-lehti.

80-luvulla Elovaara palasi ääneen Radio Cityssä. Vuodesta 1997 lähes loppuun saakka Jorma Elovaara toimi Lähiradiossa, jonka usein yöllisessä erikoisuudessa hän luki uutisia ruotsiksi!

Tietääkseni Elovaara asui pitkään hyvin vaatimattomasti Kirkkonummella Myllykylässä, silloin siis lähes naapurissani. Joskus näin hänen ajavan mopedilla kotiinsa. Joidenkin tietojen mukaan Elovaara oli syntynyt Teijossa, Perniössä Varsinais-Suomessa ja toisten mukaan Vampulassa Satakunnassa. Hän kuoli Helsingissä

.

Vesimiehen ajasta päiväntasaajalle.

Kevätpäivän tasauksena aurinko siirtyy taivaanpallolla taviaan ekvaattorin eteläiseltä pallonpuoliskolta pohjoiselle. Päivä ja yö ovat periaatteessa yhtä pitkät, 12 tuntia kaikilla maapallolla.  Taivaan ekvaattori on maan päiväntasaajan tason leikkaama ympyrä taivaanpallolla.  Ekliptika vuorostaan on auringon näennäinen rata taivaalla, joka leikkaa ekvaattorin syys- ja kevätpäivän tasauksina noin 23,5 asteen kulmassa.  Se nousee pohjoisella taivaanpallolla 23,5 asteen ja laskee eteläisellä 23,5 asteenkorkeudelle. Todellisuudessa ekliptika on Maan kiertoradan taso.

Päiväntasaajalla aurinko on keskipäivällä suoraan pään yläpuolella eli zeniitissä. Aivan tarkkaan ottaen auringonkehrän keskipiste on zeniitissä pisteessä 149⁰40’ läntistä pituutta eli keskisellä Tyynellä merellä vajaat tuhat kilometriä Australian hallintoon kuuluvasta Joulusaaresta (2⁰N 149⁰30’W.) länteen. Tahiti (17⁰25’S 149⁰25’W.)  on hyvin tarkalleen hieman alle kaksi tuhatta kilometriä tästä pisteestä etelään. Tahitin paratiisisaaren muistamme Paul Gauguinistä. Tahiti on osa Ranskan Polynesiaa ja Seurasaarten saariryhmää. Sen pääkaupunki on Papeete, n. 27.000 asukasta. Koko Ranskan Polynesian asukasluku on vajaat 280.000 ja kansantuote henkeä kohti 20.000 dollaria.

Itse muistan saaren englantilais-australialaisen kirjailijan ja lentokoneinsinöörin Nevil Shuten (1899 - 1960) nuorisoromaanista Luottamustehtävä. Päähenkilön, etevän mekaanikon piti hakea pienellä purjeveneellä haaksirikkoutuneen sukulaisensa jäämistö, Englannista salakuljetettu timanttiaarre Tahitin edustalta. (1960, Gummerus 1961). Parhaiten muistamme Shuten atomisodan jälkeistä aikaa kuvaavasta romaanista Viimeisellä rannalla (On the Beach, 1957). Kirjasta Stanley Kramer ohjasi ja tuotti samannimisen elokuvan 1959.

kuvalähde Wikipedia

Katsoin, miten päiväntasaaja kulkee. Jos lähdemme 180 itäiseltä pituuspiiriltä kohtio länttä, se kulkee Indonesialle kuuluvien Sulawesin, Borneon ja Sumatran saarien, Keskisen Afrikan ja pohjoisen Etelä-Amerikan läpi. Singapore ja merenkululle sekä strategisesti tärkeä Malakan salmi ovat juuri päiväntasaajan pohjoispuolelle. Indonesian pääsaari Jaava juuri eteläpuolella. Päiväntasaajan ympärysmitta on varsin tarkalleen 40.075 km. Metrin alkuperäinen määritelmäehdotus oli 1/10 000 000 osa meridiaaniympyrän neljänneksestä. Ero johtuu tietenkin maan pyörimisliikkeen aiheuttamasta lievästä litistymisestä.

Maata tästä on likimäärin 8200 kilometriä eli noin viidesosa. Meret peittävät 71 prosenttia Maan pinta-alasta, joten hyvin lähellä keskiarvoa ollaan. Afrikan leveys päiväntasaajalla, vyötärön kohdalla on noin 3800 kilometriä eli pidempi kuin Etelä-Amerikan ja Afrikan välinen etäisyys, siinä 3000 km. Itse muuten snadina kuvittelin päiväntasaajasta seuraavaa: Rauno Pankola (1930 – 1986), suomalainen toimittaja ja tutkimusmatkailija ylitti päiväntasaajan Afrikassa ja teki tästä televisio-ohjelman. Kuvittelin että sillä kohdalla päivä muuttuu yöksi. Näin 70-luvulla joskus Pankolan Land-Roverin Kruununhaassa

Täysikuu ja pääsiäinen

Täysikuu on 21.3. kello 3.14. Pääsiäinen on määritelty kevätpäiväntasausta seuraavaa täysikuuta seuravaksi sunnuntaiksi. (Jotain sentään muistan lapsuuden pyhäkouluopetuksesta.) Periaatteessa siis pääsiäisen pitäisi olla jo ensi viikonloppuna eli silloin on tähtitieteellinen pääsiäinen.

Kirkollisessa ajanlaskussa gregoriaanisessa kalenterissa kevätpäivän tasaus on määritelty olevan aina 21. maaliskuuta. Kuukaan ei ole tähtitieteellinen vai tietty keskimääräinen kuu. Seuraava täysikuu on pitkänäperjantaina 19.4. ja pääsiäispäivä on sunnuntai 21.4. Tämä on lähes myöhäisin mahdollinen pääsiäisen ajankohta. Myöhäisin on 25.4. eli oma nimipäiväni. Muistikuvani mukaan pääsiäinen on kerran viimeisein 250 vuode aikana sattunut tälle päivälle. Asiasta en ole varma. 

Vuonna 2011 pääsiäinen oli 24.4., jolloin myös oli itäisen ortodoksisen kirkon käyttämän juliaanisen kalenterin mukainen pääsiäinen. Suomen ortodoksinen kirkko noudattaa gregoriaanista ajanlaskua.

Meillä Suomessa hyvin usein pääsiäisen tai pääsiäispyhien katsotaan alkavan kiirastorstaista. Näin olen itse tottunut ajattelemaan. Palmusunnuntaista alkaa hiljainen viikko, ortodoksisessa ajattelussa Suuri viikko.

Kirkollisessa ajanlaskussa vuorokausi alkaa auringonlaskusta kellokuusi jälkeen puolenpäivän ja päättyy auringonlaskuun. Se vuoksi Meidän Herramme katsotaan nousseen ylös puoliyön jälkeen, kolmantena päivänä. Ortodoksit tervehtivät toisiaan lausumalla: ”Kristus nousi kuolleista” – Totisetsi nousi.” Ja (liberaali)kristityt ystäväni: ” Aurinkomme on ylösnoussut.”. – Ehkä pääsiäisen, alkukevään juhlan on katsottava ihmisen tiettyä nousemista ylös talven horroksesta.

Maria Magdala. G.G.Savoldo, n. 1540

Evankeliumin mukaan ylösnoussut Vapahtaja ilmestyi ensimmäisen kerran Magdalan Marialle eli Maria Magdaleenalle. Luukkaan evankeliumissa hän oli syntinen nainen, joka teki parannuksen ja alkoi seurata Jeesusta. 

Vuosipäiviä

20 maaliskuuta on pyhän Joakimin eli Jaakkiman päivä. Joakim ja pyhä Anna olivat Neitsyt Marian vanhemmat. Edellisenä päivänä on Marina aviomiehen Pyhän Josefin päivä läntisessä kirkossa. Joakimin päivää vietetään eri kirkoissa eri päivinä, Anglikaanisessa ja katolisessa kirkossa 26. heinäkuuta.  Tradition mukaan Joakim syntyi n 50 eKr. ja kuoli 15 jKr.

Nimi tarkoittaa ”Jahve herättää”. Ruotsinkielisessä Aku Ankassa, Kalle Ankassa, Roope-setä on Joakim von Anka.

Jazzpianisti ja -laulaja, yksi suurista legendoista Nat King Cole syntyi 17.3. 1919. Hänen syntymästään tuli siis viime lauantaina kuluneeksi sata vuotta. 

18.30 2014 eli viisi vuotta sitten Venäjä liitti Krimin itseensä tai venäläisen käsityksen mukaan Krimin tasavalta liittyi Venäjän federaation subjektiksi.  Länsivallat ja Ukraina luonnollisesti tuomitsivat tämän. Sunnuntaina Suomen ulkoministeriö ja EU antoivat annektoinnin tuomitsevat julkilausumat.  Itse totesin mielessäni lainaten ensin Ranskan ulkoministeriä Theophile Delcasséeta Fashodan kriisistä Britannian ja Ranskan välillä 1896: ”Meillä olivat argumentit mutta heillä olivat joukot.” Fashoda oli kyläpahanen jossakin Ylä-Niilillä, nykyisessä Sudanissa. Ja Joseph Fouchéta (tai de Talleyrandia) Napoleonin suorittamasta Espanjan valtauksesta: ”Se oli pahempaa kuin rikos. Se oli virhe.”

Taidetta

Kävin lauantaina Aulikki Nukalan akvarellinäyttelyssä hänen pienessä galleriassaan   ARTanukalassa Nordenskiöldinkatu 3:ssa eli Kansaneläkelaitosta vastapäätä. Näyttely on auki 30.3. saakka ja hyvin suositeltava.  Samalla kävin naapurissa, Venäjän taide- ja kulttuurikeskuksessa, entisessä koulussani Helsingin yksityislyseossa eli Jyllassa. Vuosipäivän kunniaksi keskuksessa oli esillä valokuvanäyttely ”Krim on meidän”.

Samalla oli esillä maaluksia Karjalan kansasta ja Kalevala- teemasta.

Muuta

20.3. 1995 Korkein totuus- lahko teki sariinihyökkäyksen Tokion metroon aiheuttaen 12 ihmisen välittömän kuoleman ja yli tuhannen loukkaantumisen. Terrori-isku oli Japanin vakavin. Lahko oli yhdeksän kuukautta aiemmin tehnyt Matsumotoon toisen iskun aiheuttaen kahdeksan ihmisen kuoleman. Kolmetoista lahkon jäsentä tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin tämän vuoden alussa, hyvin pitkän oikeuskäsittelyn jälkeen.

Paljon iloisempi tapahtuma oli tasan viisikymmentä vuotta sitten: Japanilainen taitelija Yoko Ono ja John Lennon menivät naimisiin 20.3.1969. Lennonin surmattiin joulukuussa 1980 heidän kotikaupungissaan New Yorkissa. Onon teoksia olki näytteillä Helsingissä parisen vuotta sitten

Kahdestoista Karl

Kaarlen ruumissaatto. G.O.Söderström, 1878

Yksi merkittävä vuosipäivä jäi unohtumaan talvipäivän seisauksen blogista. 30 marraskuuta 1718, siis kolme sataa vuotta sitten Ruotsin kuningas Kaarle XII kaatui vain 36-vuotiaana piirittäessään Fredrikshaldia eli nykyistä Haldenia Kaakkois-Norjassa, lähellä Ruotsin rajaa noin 120 kilometriä Kristianista, nykyisestä Oslosta etelään.

Hänen 21-vuotinen hallituskautensa oli ollut jokseenkin yhtämittaista sotaa. 1700 alkanut Suuri Pohjan sota päättyi Uudenkaupungin rauhaan 30.8. 1721. Ruotsi vastana taistelivat mm. Tanska – lähes kaksikymmentä sotaa sadan vuoden aikana näiden maiden välillä – Puola-Liettua ja Venäjä, myöhemmin Preussi ja Iso-Britannia sekä Moldova. Ruotsilla oli liittolaisinaan Holstein-Gottorpin herttuakunta, Osmanien valtakunta, jossakin vaiheessa Ukraina kasakat sekä myös Iso-Britannia eli aina yhtä petollinen Albion.

On arveltu, että kuninkaan surmannut luoti olisi tullut omien puolelta. Tätä äitini Aino usein kertoi.

Tanskalle kuulunutta Norjaa Kaarle XII ei saanut. Vajaata sataa vuotta myöhemmin, vuonna 1815 Eidsvollin valtiopäivillä juuri itsenäistynyt maa päätti liittymisestä unioniin Ruotsin kanssa. On tulkinnanvaraista, kuinka vapaaehtoista tämä liittyminen oli.

Kiintoisaa kyllä, Holstein-Gottorpin suku hallitsi sekä Ruotsia että Venäjää myöhemmin 1700 -luvulta. Katariina suuri - syntyään von Anhalt-Zerbst – oli äitinsä puolelta tätä sukua.