Kesäpäivän seisahdus keskiviikkona 21.6.2017 kello 7.24

Tänä vuonna kesäpäivän seisaus on keskiviikkona 21.6. klo 7.24. Tuolloin auringon deklinaatio eli korkeus taivaan ekvaattorista on suurimmillaan, 23^o26’21’’.  Tässä on lievää vuotuista ja pitkäaikaista muutosta. Kravun kääntöpiirillä kesäpäivän seisauksen aikaan aurinko paistaa

Paiste Zeniitistä

suoraan zeniitistä eli aivan pään päältä, taivaanpallon korkeimmasta pisteestä.

Etelä-Suomessa aurinko nousee etelässä 54 asteen ja Utsjoellakin 44 asteen korkeudelle horisontista.

Lähellä Syeneä eli nykyistä Assuania oli syvä kaivo, josta kesäpäivän seisauksena pystyi näkemään auringon kuvajaisen. Mahdollisesti paikkansapitämättömän tarinan  mukaan mittamaalla matkan Aleksandriasta  Syeneen ja Alexandriassa saman aikaan auringon heittämän varjon pituuden Eratosthenes Kyreneläinen (276 – 194 eaa) pystyi arvioimaan

Tarinan tausta

maapallon ympärysmitan verraten tarkasti. 

Yön pituus on Etelä-Suomessa koko kesäkuun melko vakio vaihdellen kuukauden aikana vain viidestä viiteen ja puoleen tuntiin. Tällöinkin on vain hämärää. Oulussa vaihtelu on suurempaa. Kuun alussa auringonlaskusta -nousuun on 3,5 tuntia ja juhannuksena kaksi tuntia. Utsjoella Aurinko laskee seuraavan kerran heinäkuun lopussa.

21.6.
Merkurius on lähellä aurinkoa yläkonjunktiossa eli maasta katsoen auringon vastakkaisella puolella. Venus vuorostaan on lähellä kuuta.

Eläinradalla aurinko siirtyy Kaksosten merkistä Kravun tai Ravun merkkiin. Itse tähtitaivaalla aurinko on siirtymässä Härän tähdistöstä Kaksosten tähdistöön.

Uusikuu (tai kuun oppositio) on tänä vuonna juhannuspäivänä 24.6. klo 5.31, Silloin aurinko on myös keskipäivällä korkeimmillaan taivaalla.  Paradoksi johtuu siitä, että kesäpäivän seisaus on aamulla. Tätä kannattaa jo vähän tuumata.

Roomassa Julius Caesarin määräyksestä v. 46 eaa - siis jo hänen keisarikaudellaan - käyttöön otetun juliaanisen kalenterin mukaan kesäpäivän seisaus oli 24. kesäkuuta. Kesäkuun latinankielinen nimi junius tai iunius, on johdettu pääjumala Juppiterin puolison Junon, taivaan kuningattaren, avioliiton ja naisten suojelijan mukaan. Heinäkuun iulius, tai Julius samainen Caesar nimesi vaatimattomasti oman sukunimensä mukaan.

24.6. määrätiin Johannes Kastajan syntymäpäiväksi kristinuskon tullessa Rooman valtionuskonnoksi. Samoin talvipäivän seisauksen päivästä 25.12, voittamattoman Auringon päivästä, tuli Kristuksen syntymäjuhla. Kristus on Maailman Aurinko, joten tämä oli toki luonnollista. 

21.6. päivän sankarit - Ahti ja Ahto

Ahti oli loitsuissa vain harvoin ja Kalevalassa vain yhdessä kohta esiintyä vedenjumala. Lönnrot käyttää Kalevalassa vedenjumalan nimenä Ahti-nimen harvinaisempaa versiota Ahto, koska Ahti viittaa teoksessa Ahti Saarelaiseen eliLemminkäiseen.

Kalevan 41. runossa Väinämöisen soittoa kuunteli koko Metsolan väki, sekä haltijat että eläimet karhua myöten. Soittoa kuulemaan saapuivat myös Luonnottaret sekä Kuutar ja Päivätär. Ja koko veden väki, lopulta myös itse Ahto:
. .
Ahto, aaltojen kuningas,
Ve’en ukko ruohoparta,
Ve’en kalvolle veäikse.
Luikahaikse lumpehelle.

. . .

Niin oli soitanto kaunista, että kaikki itkivät ilosta. Itki myös itse Väinämöinen. Hänen kyyneleistään syntyivät veden helmet.

Kolme Ahtia ja yksi Ahto

Ahti Karjalainen oli Urho Kekkosen poliittinen sihteeri, Suomen Pankin johtaja ja lopulta pääjohtaja, moninkertainen maalaisliittolainen ja Keskustapuolueen ulko- ja pääministeri, hieman liiankin ankarasti arvosteltu.

Ahti nuorena

Vaatimattomista oloista, pienviljelijäperheestä lähtenyt epäilemättä hyvin lahjakas mies. Elämän tuhosi ehkä liian suuri kunnianhimo ja lopulta alkoholi. Hänet tunnettiin hyvistä, ehkä liiankin hyvistä idänsuhteistaan. Hän oli myös hyvin vaitonainen ulkopolitiikasta vedoten asioiden arkaluonteisuuteen, ja se myös herätti arvostelua

Hirvensalmella 1923 syntynyt Ahti Kalle Samuli Karjalainen kuoli 1990 Helsingissä vain 67-vuotiaana. Saksalaiset harjoittelijamme panivat merkille, että ETYK-kokouksessa heinäkuussa 1975 hän puhui täysin virheetöntä saksaa.

Karjalainen kuului keskeisesti Maalaisliitossa - sittemmin Keskustapuoluessa - 40-luvun lopulla alkunsa saaneeseen vaikutusvaltaiseen K-linjaan, jonka keskellä oli Kekkonen ja ympärillä Karjalaisen lisäksi mm legendaarinen puoluesihteeri Arvo Korsimo sekä ministeri, sittemmin myös eduskunnan puhemies Kauno Kleemola. K-linjalaiset edustivat Maalaisliiton vasenta siipeä ja vaalivat pontevasti aika hyviä suhteita Neuvostoliittoon. Kommunismiin he kuitenkin pitivät riittävää hajurakoa, mikäli on uskominen puolueen 40-luvun lopun ja 50-luvun alun vaalijulisteisiin, joita ainakin Karjalainen ja Korsimo olivat ideoimassa. Ainakin vaalimenestys olit taattu.

Ahti Karjalainen ilmoittautui 16-vuotiaana lukiolaisena vapaaehtoisena talvisotaan. Hänet sijoitettiin radotiedustelun koodinmurtajakouluun, jossa hän oli kurssin priimus. Jatkosodassa hän jatkoi radiotiedustelun tehtävissä yleten myöhemmin reservin kapteeniksi.

Matemaatikko ja Helsingin yliopiston silloinen rehtori Rolf Nevanlinna osallistui myöskin koodin murtamiseen, mutta häntä pyydettiin ystävällisesti keskittymään tykistötaulukkojen laskemiseen yhdessä kenraali V. (Vilho Petteri) Nenosen kanssa. Rolf Nevanlinnan veli Erik, vähän perheen musta lammas, sen sijaan oli tässä työssä erittäin etevä.

Ahti Eino Karjalainen (1907 - 86)) oli säveltäjä, muusikko ja kapellimestari.  Hän vaikutti suuren osan elämästään Jyväskylässä kouluttajana ja orkesterinjohtajana. Karjalainen toimi Jyväskylä Sinfonian ensimmäisenä kapellimestarina vuodesta 1955 aina 1970-luvun alkuun.  Jyväskylä Sinfonian sivuilla Karjalaisesta sanotaan mm. seuraavasti  ”Karjalaisen sävellykset ovat tyyliltään lähinnä kansallisromanttisia ja aiheiltaan usein luonnonläheisiä.” Jyväskylä Sinfonian esittämästä Karjalaisen neliosaisesta orkesterikuvaelmasta Talvikuvia todetaan samassa yhteydessä seuraavasti: ” (teos on) jälkisibeliaanisessa hengessä sävelletty keskisuomalaisen luonnon ylistys.”

Ahti Sonninen (1914 - 84) oli myös säveltäjä, jonka teoksissa on aineksia niin  selkeästä tonaalisuu8desta kuin puhtaasta dodekafoniastakin. 

Sonnisen läpimurtoteos oli Yrjö Kokon Pessi ja Illusia -teokseen perustuva samanniminen  baletti vuodelta 1952. Teoksen oli Sonniselta tilannut Alfons Almi balettikiertuettaan varten. Myöhemmin balettia esitti myös Suomalainen Ooppera, ja se on ollut suosituimpia kotimaisia baletteja.

Sonninen kuuluu Suomen tuotteliaimpiin säveltäjiin, ja hänen tuotantonsa on erittäin monipuolinen. Hän on säveltänyt musiikkia useaan elokuvaan, kuuluisimpina Edvin Laineen  Tuntematon sotilas (1956) sekä Matti Kassilan Elokuu (1957). Elokuvamusiikistaan Sonninen saikin kaksi Jussi-palkintoa, toisen Elokuusta, toisen aiemmin elokuvasta Maija löytää sävelen (1950). Sonninen oli myös eritäin merkittävä musiikkipedagogi.

Sampo Ilmari Ahto (s. 1938) on yleisesikuntaeversti ja sotahistorioitsija. Laaja-alainen ja tuottelias kirjoittaja. Tunnettu varsin epäsovinnaista mielipiteistään

Kadettikunnan  Kylkirauta-lehdessä on julkaistu Sampo Ahton jäähyväiset julkaisulle.

Ahto kertoo päätoimittajan soittaneen hänelle ja ilmoittaneen karusti, että hänen uusinta kolumniaan ei julkaista.

– Aiheenani oli ollut Yhdysvaltojen, sen strategian ja sen Euroopassa olevien vasallien kriittinen tarkastelu. Päätoimittaja sanoi minut saman tien muutenkin irti Kylkiraudan avustajakunnasta. Syyksi mainittiin korkea ikäni ja se, että en ollut Kylkiraudan edustamalla turvallisuuspoliittisella linjalla, Sampo Ahto kirjoittaa.

Sotahistorioitsijan mukaan hän joutui ennen vaikeuksiin arvostellessaan Neuvostoliittoa, nyt suhtautuessaan varauksellisesti Yhdysvaltoihin ja Natoon. 

Tämän vuoden Johannekset

Johan Erik Bergbom  (1796 - 1869) on  liian vähälle huomille jäänyt suomalainen molempain oikeuksien tohtori, senaattori ja valtioneuvos.

Johan Bergbom

Valmistuttuaan juristiksi hänestä tuli ensin Viipurin hovioikeuden sihteeri ja myöhemmin hovioikeudenneuvos.  Bergbom oli Viipurin Suomalaisen kirjallisuuden seuran perustajajäsen. Jaakko Juteini kieltäytyi ikäänsä vedoten puheenjohtajuudesta, ja Bergbom valittiin seuran ensimmäiseksi esimieheksi. Hän hallitsi suomea ja mm. toimi kenraalikuvernööri Bergin tulkkina tämän tarkastusmatkoilla.

Oikeusasiain senaattorina Bergbom erityisesti pyrki maan rangaistusolojen inhimillistämiseen.  Hänen aloitteestaan ruumiinrangaistukset poistettiin käytöstä ja alettiin rakentaa uuden eurooppalaisen mallin mukaisia koppivankiloita. Siihen saakka vangit olivat maanneet tyrmässä aivan keskenään.

Bergbomilla oli kuusi lasta, jotka omana aikanaan muodostivat merkittävän maamme kulttuuriin ja myös politiikkaan vaikuttaneen sisarussarjan. Mainitsen tässä vain kolme: Kaarlo ja Emilie Bergbom, suomalaisen teatterin ja oopperan perustajat sekä aateloidun Ossian Wuorenheimon, ratainsinöörin, Savonradan rakentajan ja lopulta kulkulaitosten toimituskunnan senaattorin.  Viimeisillä säätyvaltiopäivillä Wuorenheimo oli maamarsalkka eli I säädyn puhemies. Klubi käsiteli keväällä yhdessä tapaamisessaan Kaarlo Bergbomia.

Johannes Hevelius (1611–1687) oli puolalais-saksalainen varakas panimomestari ja tähtitieteilijä. Myöskin kotikaupunkinsa Danzigin raatiherra ja pormestari.

Hevelius oli yksi 1600-luvun merkittävimpiä havaitsevia tähtitieteilijöitä.  Hän kartoitti suunnattoman pitkällä, 45- metrisellä ilmateleskoopillaan Kuun kraattereita ja nimesi useita tähdistöjä. Monet nimet ovat edelleen käytössä (mm. Ilves, Valaskala ja Sekstantti.)

Hieman latinaa:

Käsitelen heitä myöhemmin seikkaperäisemmin, sillä tässä kuussa joudun keskittymään Seppo Heikkisen latinan intensiivikurssiin. Meitä sanankuulijoita on kymmenkunta, mm. kielenkääntäjä-kirkkomuusikko. Minun lisäkseni on yksi klubilainen, Pertti Seppälä, joka minut kurssiin innosti mukaan.

Päivän verbi on capere : III deklinaatio. Tarttua johonkin. ottaa, kaapata, miehittää vallata, valloittaa, ottaa vangiksi, siepata, saada osakseen; kärsiä; mahduttaa; käsittää: consilium capere, tehdä päätös. – Sanasta on mahdollisesti johdettu ruotsinkielen sana kapa ja suomen sana kaapata. Olettaisin. Minulla ei ole etymologista sanakirjaa käytettävissäni.

 

Esimerkki: “Decem annos Graeci Troianos obsident sed urbem capere non possunt.”

Harjoituksia:

Taivuta sekä yksikössä että monikossa viidessä sijamuodossa (nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi, datiivi ja ablatiivi) seuraavat ilmaisut: 1. tempestas magna, 2. Sinus Toelicus, 3. unda ingenta, 4. litus tranquillus, 5. clamor horriblis, 6. mons Arcadia

Juhannuksena nenä kirjaankin

Juhannusajan lukemistoksi suosittelen nyt Klubin kiertolainassa olevaa VTT Risto Volasen kirjaa Suomen Synty ja kuohuva Eurooppa (Otava 2017, 416 s). Volanen ei ole ammattihistorioitsija eikä ole tehnyt alkuperäistutkimusta, mitä hän ei väitäkään tehneensä. 

Hän on perehtynyt aiheeseensa laajasti ja kertoo maamme synnyn taustasta perinpohjaisesti aina Ranskan suuresta vallankumouksesta alkaen maamme itsenäistymisen päiviin saakka. Hyvä uusimman ajan historian kertaus. Teos on myös muistutus vähälle huomiolle jääneistä huomattavista vaikuttajista , mm. Turun realisteista kuten (arkki)piispa J.J. Tengströmistä sekä Maalaisliiton perustajasta ja itsenäistymisajan eduskunnan varapuhemiestä Santeri Alkiosta. Apuna Volasella oli historian professoreita: Matti Klinge, Ilkka Huovio ja Ohto Manninen.

Autonominen Suomen suuriruhtinaskunta ja myöhemmin itsenäinen Suomi syntyivät taidolla ja tuurilla. Luultavasti enemmän jälkimmäisellä.

Kesäterveisin

Markku af Heurlin