perjantai 22. syyskuuta 2017

Syyspäiväntasaus tänään perjantaina 22.9.2017 klo 23.02 paikallista aikaa



Alustava huomio. JO

Syyspäivän tasauksena  aurinko, tarkemmin sanoen auringon keskipiste siirtyy pohjoiselta taivaanpallon puoliskolta eteläiselle. Tänä päivänä periaatteessa kaikkialla maapallolla päivä ja yö eli aika auringonnoususta sen laskuun ja laskusta nousuun ovat yhtä pitkiä eli tasan 12 tuntia
Ei tosin aivan tarkkaan. 70-luvun alussa kansainvälisellä sopimuksella siirryttiin järjestelmään, jossa auringon nousu ja määriteltiin sen yläreunan nousuksi todellisen eikä tähtitieteellisen horisontin mukaan. Otettiin siis huomioon myös ilmakehän aiheuttama valon taittuminen. Se tekee noin 35 kaariminuuttia, ja Helsingin korkeudella (n. 60º10’) yhdessä auringon kehrän läpimitan puolikkaan (15’) vähentää nousuaikaa vajaat 2 minuuttia. Tämän kuulin keväällä 1978 avomerilaivurin eli tähtitieteellisen merenkulun kurssilla opettajalta Stig Westerlundilta. Hyvä opettaja ja kiintoisa henkilö.
Koska Helsingin yliopisto julkaisi virallista almanakkaa, uuden määritelmän käyttöönotosta piti päättää yliopiston suuressa konsistorissa. Isäni, kansantaloustieteen professori totesi tekevänsä suuria päätöksiä: Hän määräsi milloin aurinko nousee ja laskee. Uusi määritelmä otettiin käyttöön Helsingin yliopiston almanakassa vuodesta 1975.
Universaaliaikaa  (UTC, Coordinated Universal Time.) ) eli käytännössä Greenwichin keskiaika (GMT, Greenwich Mean Time)  syyspäivän tasaus on tänä vuonna 22.9. klo 20.02. , Suomessa siis kolme tuntia myöhemmällä kellonlyömällä, koska kesäaika huomioon ottaen aika on kolme tuntia edellä universaaliaikaa.
Syyspäivän tasaus on aina 22. tai 23.9. Huomaamme että se on siirtynyt viime vuodesta (22.9. klo 14.12) vajaat kuusi tuntia eteenpäin. Karkausvuosina vajaan vuorokauden ero ero tasoitetaan; seuraavan kerran siis vuonna 2020.
Päiväntasaajalla aurinko paistaa syyspäivän tasauksena suoraan zeniitistä eli taivaanpallon korkeimmasta pisteestä. (vastakkainen piste on nadiiri, molemmat ilmaisut arabeilta). Aivan tarkkaan ottaen näin on  paikassa, jossa keskipäivä on juuri syyspäivän tasauksen hetkellä, Tämä on  piste 0ºS 120º20’ W. joka on keskellä itäistä Tyyntämerta, jokseenkin 4400 kilometriä Ecuadorista ja 3200 kilometriä tälle kuuluvista Galapagos-saarilta ja länteen tai Ranskalle kuuluvilta  Marquesas-saarilta runsaat  2400 kilometriä pohjoiskoilliseen.  
Sen enempää ajattelematta kuvittelin ensin paikan löytyvän jostain Andeilta. Tarkasteltuani karttaa opin taas sen seikan, että Etelä-Amerikka on Pohjois-Amerikasta kaakkoon, ja että Ecuador ja Yhdysvaltain itärannikko ovat samalla aikavyöhykkeellä. eli UTC + 5
Suomessa ja osaksi espanjankielisissä maissa (estadounidense, estadunidensem, americano, ​norteamericano)  Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain  (vielä kansakoulussa käytetty maan  nimi) kansalaista ei saa sanoa amerikkalaiseksi vaan yhdysvaltalaiseksi. Nimitys on kömpelö ja unohtaa, että latinalaisesta Amerikasta löytyy ainakin kahdet, nimittäin Meksikon ja Brasilian Yhdysvallat.
Pienii hahraretki merisodankäynnin maailmaan:
Tämän hetken uudenaikaisimpia ja nopeimpia sota-aluksia on amerikkalainen USS Zumwalt.
USS Zumwalt
Se ajaisi 35 solmun huippunopeudellaan matkan aiemmin mainitun 2400 kilometrin matkan 38 tunnissa. Vertailun vuoksi: Charles Lindberghin 5800 kilometrin yksinlento Atlantin yli New Orkista Pariisin Le Bourget’n  lentokentälle toukokuussa 1927 vei 33½ tuntia.
Vertiailuna  CSS (Confederate States Ship) Virginia,
joka oli muunnettu USS Merrimackista. Merrimackin ja ruotsalaisen keksijän John Ericssonin kehittämän  uudenlaisen taistelualus Monitorin välinen meritaistelu (Hampton Roadsin tiastelu), johon molemmilta puolilta osallistui muitakin aluksia oli Yhdysvaltain sisällissodan merkittävin. 
Merimack ja Monitor.
Ericssonin kuoltua 1890 hänen  ruumiinsa saattoi kotimaahan kaksi amerikkalaista sotalaivaa suurin juhlallisuuksin. Myös John Ericssonin veli Nils oli ajan etevimpiä insinöörejä. Hän oli rakentamassa sekä Götan. Trollhättanin että Saimaan kanavaa sekä lukuisia rautateitä. Hänet kohotetiin ensin aateliseen ja sitten Kaarle XV:n kruunajaisten yhteydessä 1860 vapaaherralliseen arvoon, nimellä Ericson. Suku sammui miehenpuolelta (svärdsidan) 1929.
Pojat olivat syntyneet Värmlannissa pienellä kaivospaikkakunnalla. Is oli kaivosmies, myöhemmin kaivosvouti. – Heidän maanmiehensä ja osaksi aikalaisensa, samaoin värmlantilainen,  kaivostyöläisenä uransa aloittanut keksijä L.M. Ericsson  (1846 – 1926) ei ollut näille sukua.
Pyhä Mauritius

Pyhä Mauritiuksen  marttyyrikuolema. El Grecon maalaus
22.9. on Maurin tai Moritzin nimipäivä. Roomalaiskatolisessa pyhimyskalenterissa se on Pyhän Mauritiuksen päivä. Mauritius oli alun perin Thebassa syntynyt musta roomalainen soturi ja sotapäällikkö. Mauri tulee kreikasta ja tarkoittaa mustaa. Legendan mukaan keisari Maximianus teloitutti hänet Agaunumissa, nykyisen eteläisen Sveitsin alueella vuonna 290 yhdessä 6600-päisen sotajoukkonsa kanssa. Hän ja koko sotajoukko joko kieltäytyi  taistelemasta uskonveljiään vastaan tai uhraamasta keisarille.
Sankt Moritz, tunnettu hiihtokeskus Itä-Sveitsissä Grisonin kantonissa, on nimetty hänen mukaansa. Talviolympialaiset pidettiin siellä 1928 ja 1948. 

Mustapäiden vaakuna
Pyhä Mauritius oli myös Mustapäiden veljeskunnna suojeluspyhimys. Veljeskunta oli 1300-luvulta lähtien Liivinmaalla toiminut naimattomien kauppiaitten veljesseura ja puolustusliitto. Lennart Meri on elävästi kuvannut tätä seuraa kirjassaan Hopeavalkea.
Päivän Mauri

Maurits van Oranje oli Alankomaiden vapaustaistelun johtajan ja Alankomaiden yhtyneiden maakuntien valtionhoitajan tai käskynhaltijan Wilhem Oranialaisen poika. Tämän kuollessa 1584 Espanja kuninkaan palkkaaman murhaajan luodista vain 19-vuotias hän peri isänsä aseman ja toimi Alankomaiden käskynhaltijana kuolemaansa saakka 1625. Alankomaille  1538 – 1710 kuulunut Mauritius-saari Intian valtameressä on nimetty hänen mukaansa.

Mauritz Oranailainen 1588 maalatussa muotokuvassa

Mauritz (Moritz) Oranialainen oli yksi 1600-luvun suurista sotapäälliköistä. Hän uudisti sotalaitosta, kevensi muskettia ja kehitti espanjalaisen neliön tilalle kevyempiä taistelumuodostelmia. Erityisen etevä hän oli linnoitusten piirittämisessä ja valtaamisessa. 

Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf opiskeli oranialaisen oppeja huolella ja otti niitä käyttöön.
Markku af Heurlin
Kuvalähteenä mm. Wikipedia
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjoita kommentti tähän tekstiin.


- Et sä nyt jo tajua
- Kukahan tässä nyt ei varsinaisesti tajua
Piirros: Juha Olavinen

Pääsiäissaaren viimeinen palmu

Olen usein kysynyt itseltäni: "mitä viimeistä palmupuuta kaatanut pääsiäissaarelainen sanoi?" Sanoiko hän nykyajan metsurin tapaan: "työpaikkoja, ei puita!"? Vai: "teknologia ratkaisee ongelmamme, ei pelkoa, löydämme puulle korvaavan materiaalin"? Vai: "ei ole todisteita siitä, ettei jossakin muualla saarellamme olisi vielä palmuja. Tarvitsemme lisää tutkimusta. Ehdottamanne puunkaatorajoitus on ennenaikainen ja perustuu pelonlietsomiseen"?

- Jared Diamond: Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä? Terra Cognita 2005