Alustava huomio. JO
Syyspäivän tasauksena aurinko,
tarkemmin sanoen auringon keskipiste siirtyy pohjoiselta taivaanpallon
puoliskolta eteläiselle. Tänä päivänä periaatteessa kaikkialla maapallolla
päivä ja yö eli aika auringonnoususta sen laskuun ja laskusta nousuun ovat yhtä
pitkiä eli tasan 12 tuntia
Ei tosin aivan tarkkaan. 70-luvun
alussa kansainvälisellä sopimuksella siirryttiin järjestelmään, jossa auringon
nousu ja määriteltiin sen yläreunan nousuksi todellisen eikä tähtitieteellisen
horisontin mukaan. Otettiin siis huomioon myös ilmakehän aiheuttama valon
taittuminen. Se tekee noin 35 kaariminuuttia, ja Helsingin korkeudella (n.
60º10’) yhdessä auringon kehrän läpimitan puolikkaan (15’) vähentää nousuaikaa
vajaat 2 minuuttia. Tämän kuulin keväällä 1978 avomerilaivurin eli
tähtitieteellisen merenkulun kurssilla opettajalta Stig Westerlundilta. Hyvä
opettaja ja kiintoisa henkilö.
Koska Helsingin yliopisto julkaisi
virallista almanakkaa, uuden määritelmän käyttöönotosta piti päättää yliopiston
suuressa konsistorissa. Isäni, kansantaloustieteen professori totesi tekevänsä
suuria päätöksiä: Hän määräsi milloin aurinko nousee ja laskee. Uusi määritelmä
otettiin käyttöön Helsingin yliopiston almanakassa vuodesta 1975.
Universaaliaikaa (UTC, Coordinated
Universal Time.) ) eli käytännössä Greenwichin keskiaika (GMT, Greenwich
Mean Time) syyspäivän tasaus on tänä vuonna 22.9. klo 20.02. ,
Suomessa siis kolme tuntia myöhemmällä kellonlyömällä, koska kesäaika huomioon
ottaen aika on kolme tuntia edellä universaaliaikaa.
Syyspäivän tasaus on aina 22. tai
23.9. Huomaamme että se on siirtynyt viime vuodesta (22.9. klo 14.12) vajaat
kuusi tuntia eteenpäin. Karkausvuosina vajaan vuorokauden ero ero tasoitetaan;
seuraavan kerran siis vuonna 2020.
Päiväntasaajalla aurinko paistaa
syyspäivän tasauksena suoraan zeniitistä eli taivaanpallon korkeimmasta
pisteestä. (vastakkainen piste on nadiiri, molemmat ilmaisut arabeilta).
Aivan tarkkaan ottaen näin on paikassa, jossa keskipäivä on juuri
syyspäivän tasauksen hetkellä, Tämä on piste 0ºS 120º20’ W. joka on
keskellä itäistä Tyyntämerta, jokseenkin 4400 kilometriä Ecuadorista ja 3200
kilometriä tälle kuuluvista Galapagos-saarilta ja länteen tai Ranskalle
kuuluvilta Marquesas-saarilta runsaat 2400 kilometriä
pohjoiskoilliseen.
Sen enempää ajattelematta kuvittelin
ensin paikan löytyvän jostain Andeilta. Tarkasteltuani karttaa opin taas sen
seikan, että Etelä-Amerikka on Pohjois-Amerikasta kaakkoon, ja että Ecuador ja
Yhdysvaltain itärannikko ovat samalla aikavyöhykkeellä. eli UTC + 5
Suomessa ja osaksi
espanjankielisissä maissa (estadounidense, estadunidensem,
americano, norteamericano) Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain (vielä
kansakoulussa käytetty maan nimi) kansalaista ei saa sanoa
amerikkalaiseksi vaan yhdysvaltalaiseksi. Nimitys on kömpelö ja unohtaa, että
latinalaisesta Amerikasta löytyy ainakin kahdet, nimittäin Meksikon ja
Brasilian Yhdysvallat.
Pienii hahraretki merisodankäynnin
maailmaan:
Tämän hetken uudenaikaisimpia ja nopeimpia
sota-aluksia on amerikkalainen USS Zumwalt.
|
USS Zumwalt |
Se ajaisi 35 solmun
huippunopeudellaan matkan aiemmin mainitun 2400 kilometrin matkan 38 tunnissa.
Vertailun vuoksi: Charles Lindberghin 5800 kilometrin yksinlento Atlantin yli
New Orkista Pariisin Le Bourget’n lentokentälle toukokuussa 1927 vei 33½
tuntia.
Vertiailuna CSS (Confederate
States Ship) Virginia,
joka oli muunnettu USS Merrimackista. Merrimackin ja
ruotsalaisen keksijän John Ericssonin kehittämän uudenlaisen taistelualus
Monitorin välinen meritaistelu (Hampton Roadsin tiastelu), johon molemmilta
puolilta osallistui muitakin aluksia oli Yhdysvaltain sisällissodan
merkittävin.
Merimack ja Monitor.
Ericssonin kuoltua 1890 hänen
ruumiinsa saattoi kotimaahan kaksi amerikkalaista sotalaivaa suurin
juhlallisuuksin. Myös John Ericssonin veli Nils oli ajan etevimpiä insinöörejä.
Hän oli rakentamassa sekä Götan. Trollhättanin että Saimaan kanavaa sekä
lukuisia rautateitä. Hänet kohotetiin ensin aateliseen ja sitten Kaarle XV:n
kruunajaisten yhteydessä 1860 vapaaherralliseen arvoon, nimellä Ericson. Suku
sammui miehenpuolelta (svärdsidan) 1929.
Pojat olivat syntyneet Värmlannissa
pienellä kaivospaikkakunnalla. Is oli kaivosmies, myöhemmin kaivosvouti. –
Heidän maanmiehensä ja osaksi aikalaisensa, samaoin värmlantilainen,
kaivostyöläisenä uransa aloittanut keksijä L.M. Ericsson (1846 – 1926) ei
ollut näille sukua.
Pyhä Mauritius
Pyhä Mauritiuksen
marttyyrikuolema. El Grecon maalaus
22.9. on Maurin tai Moritzin
nimipäivä. Roomalaiskatolisessa pyhimyskalenterissa se on Pyhän Mauritiuksen
päivä. Mauritius oli alun perin Thebassa syntynyt musta roomalainen soturi ja
sotapäällikkö. Mauri tulee kreikasta ja tarkoittaa mustaa. Legendan mukaan
keisari Maximianus teloitutti hänet Agaunumissa, nykyisen eteläisen Sveitsin
alueella vuonna 290 yhdessä 6600-päisen
sotajoukkonsa kanssa. Hän ja koko sotajoukko joko kieltäytyi
taistelemasta uskonveljiään vastaan tai uhraamasta keisarille.
Sankt Moritz, tunnettu hiihtokeskus
Itä-Sveitsissä Grisonin kantonissa, on nimetty hänen mukaansa.
Talviolympialaiset pidettiin siellä 1928 ja 1948.
Mustapäiden vaakuna
Pyhä Mauritius oli myös Mustapäiden
veljeskunnna suojeluspyhimys. Veljeskunta oli 1300-luvulta lähtien Liivinmaalla
toiminut naimattomien kauppiaitten veljesseura ja puolustusliitto. Lennart Meri
on elävästi kuvannut tätä seuraa kirjassaan Hopeavalkea.
Päivän
Mauri
Maurits van Oranje oli Alankomaiden vapaustaistelun johtajan ja Alankomaiden
yhtyneiden maakuntien valtionhoitajan tai käskynhaltijan
Wilhem Oranialaisen poika. Tämän kuollessa 1584 Espanja kuninkaan palkkaaman
murhaajan luodista vain 19-vuotias hän peri isänsä aseman ja toimi Alankomaiden
käskynhaltijana kuolemaansa saakka 1625. Alankomaille 1538 – 1710
kuulunut Mauritius-saari Intian valtameressä on nimetty hänen mukaansa.
Mauritz Oranailainen 1588 maalatussa
muotokuvassa
Mauritz (Moritz) Oranialainen oli yksi 1600-luvun suurista
sotapäälliköistä. Hän uudisti sotalaitosta, kevensi muskettia ja kehitti
espanjalaisen neliön tilalle kevyempiä taistelumuodostelmia. Erityisen etevä
hän oli linnoitusten piirittämisessä ja valtaamisessa.
Ruotsin
kuningas Kustaa II Adolf opiskeli oranialaisen oppeja huolella ja otti niitä
käyttöön.
Markku af Heurlin
Kuvalähteenä mm. Wikipedia
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoita kommentti tähän tekstiin.