Klubi ke 20.11.2019 klo 18.00:Osmo Pekonen ja Johan Stén: VALON AIKA: valistus ja sen pohjoinen ulottuvuus

Keskiviikkona 20.11. siirrymme Valistuksen maailmaan. Lähtökohtana on alustajiemme äskettäin julkaisema teos Valon aika.

FT, YTT Osmo Pekonen ja FT, tekn.tri Johan Stén esittelevät yhteisessä kirjassaan Valon aika (Art House 2019) valistuksen vuosisataa eli 1700-lukua noin kahdenkymmenen henkilökohtalon kautta. Tarkasteltavat henkilöt ovat enimmäkseen luonnontieteilijöitä, joiden aikaansaannokset toisinaan sivuutetaan valistuksen yhteiskunnallista ja poliittista jälkivaikutusta arvioitaessa. Valistuksen tärkein keskus akatemioineen, salonkeineen ja kahviloineen oli epäilemättä Pariisi. Pekonen ja Stén tarkastelevat erityisesti ranskankielistä valistusta ja sen "pohjoista ulottuvuutta" eli valistusaatteiden leviämistä Berliiniin, Pietariin, Upsalaan ja vähän Turkuunkin. Ranskan ja Ruotsin läheinen poliittinen suhde ja Kustaa III:n halu olla yksi vuosisatansa "valistuneista yksinvaltiaista" edesauttoivat pohjoisen valistuksen syntyä. Pohjolan valistus oli kuitenkin omaleimainen, sillä se ei saanut kirkon tai monarkian vastaista luonnetta, vaan nämä instituutiot ovat säilyneet Ruotsissa varsin vahvoina nykypäiviin saakka.

Valistajat asianmukaisissa asuissaan

Monet Pohjolan valistuksen tärkeistä hahmoista itse asiassa olivat pappeja - tai pappien poikia. Onpa ruotsalainen oppihistorioitsija Tore Frängsmyr jopa esittänyt teesin, jonka mukaan Ruotsissa ei varsinaista valistusta ollutkaan. Mitä Suomeen tulee, lienee 1800-luvun saksalainen Bildung ollut kulttuurillisena mallina tärkeämpi kuin 1700-luvun ranskalainen Lumières. Tämä näkyy siinäkin, että ranskalaisista valistusfilosofeista on kirjoitettu suomeksi suhteellisen vähän.