TALVIPÄIVÄNSEISAUS ON TÄNÄÄN 21.12.2013 KLO 19.11.

Talvipäivän seisauksena aurinko on eteläisimmässä pisteessään taivaankannella. Eteläisellä pallonpuoliskolla on kesä ja vuoden pisin päivä. Pohjoisella pallonpuoliskolla on taasen vuoden lyhin päivä.

Tänään aurinko on noussut Helsingissä 9:24. ja laskee klo 15:13. Päivän pituus on 5 h 49 min. Keskipäivällä aurinko näkyy noin 7 asteen eli likimäärin  ojennetun kämmenenleveyden korkeudella horisontista.

Pilvisinä päivinä on erittäin hämärää, sillä auringonvalo joutuu kulkemaan  paksun pilvikerroksen läpi. Talven aurinko on muutenkin valju, sillä aurinko on matalalla, ja ilmakehä pidättää huomattavan osan sen säteilystä.

Periaatekuva valon kulusta.

Talvipäivän seisauksen aikaan päivät ovat viikon ajan likimäärin yhtä pitkät. Viikon kuluttua  28.12. mennessä  päivä on pidentynyt seitsemällä minuutilla ja uudenvuoden päivänä 11 minuutilla kuuteen tuntiin.

Utsjoella jatkuu kaamos tammikuun puoliväliin saakka. Napapiirillä, tarkemmin sanoen napapiiristä hieman pohjoiseen Sodankylässä ja Pellossa aurinko ei tänään nouse eikä laske. Kirkkaalla ilmalla on sinertävää valoa, ja  auringonkajo näkyy eteläisellä taivaanrannalla.

Tänä vuonna talvipäivänseisaus on Tuomaanpäivänä, jolloin entisaikaan jouluaika alkoi ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuuti joulun viepi.” Jouluajan päättävä Nuutinpäivä on tammikuun 13 päivänä , ja siitä alkoivat työteliäät härkäviikot, jolloin mm. rakennuspuut käytiin kaatamassa. Hyvä puu täytyy kaataa talvella. Tuomas oli yksi kahdestatoista apostolista.

Apostoli Tuomas

Wikipedia kertoo asiasta näins:  ”Tuomas eli Judas Didymos Tuomas tai Juudas Tuomas oli Uuden Testamentin mukaan yksi Jeesuksen kahdestatoista opetuslapsesta ja apostoleista. Hänen nimensä Tuomas tarkoittaa arameaksi kaksosta (Tau'ma), kuten myös Didymos (Joh. 11:16), joka on kreikkaa. Hänet mainitaan synoptisissa evankeliumeissa ja Apostolien teoissa vain opetuslapsien nimiluetteloissa, mutta Johanneksen evankeliumissa hänet tunnetaan "epäilevänä Tuomaana" joka ei uskonut Jeesuksen ylösnousseen, ennen kuin kosketti tämän haavoja (Joh. 20:24–25).

Tuomaan attribuutti on suorakulma, sillä perimätiedon mukaan hän rakensi kuninkaalle palatsin Intiassa. Hänet esitetään taiteessa usein pohtivassa asennossa, toisinaan keihään kera.

 Apostoli Tuomaan myöhemmistä vaiheista ei Raamatussa sanota mitään, mutta kristittyjen keskuudessa hänestä on vanhoista ajoista saakka kerrottu lukuisia legendoja. Tunnetuimman perimätiedon mukaan hän olisi myöhemmin toiminut ensimmäisenä kristillisenä lähetyssaarnaajana Intiassa, jossa nykyäänkin toimiva kristillinen kirkkokunta, tuomaskristityt, pitää häntä perustajanaan.”

Eniten kristittyjä Intiassa on nykyisessä Keralan osavaltiossa.

St Frank

Huomautettakoon lisäksi, että tämänvuotinen talvipäivänseisauksen päivä on lisäksi Zapatti, eli suurmuusikko Frank Zappan syntymäpäivä. 

Suomen kolmas piispa oli Tuomas tai Thomas mahdollisesti lisänimeltään Anglicus eli englantilainen. Kertomusten mukaan hän oli mukana ja mahdollisesti myös johtamassa kalparitareiden ristiretkeä Novgorodia vastaan, jonka pohjalta Eino-Juhani Rautavaara sävelsi  kolmannen  oopperansa Thomas(1985). Ristiritarit lyötiin Nevajoen taistelussa 1240, ja venäläisiä johtanut Novgorodin ruhtinas Aleksanteri sai lisänimen Nevski, Nevalainen. Ortodoksisessa kirkossa hänet tunnetaan ja mainitaan usein liturgiassa Pyhänä Aleksanteri Nevalaisena. Piispa Tuomas haki 1245 paavilta eron piispanvirasta kertoen syyksi ”Saatanan yllytyksestä” väärentäneensä paavin sinetin ja aiheuttaneensa miehen kuoleman. Rautavaaran oopperassa hän sokaisutti ja surmautti saksalaisen kauppiaan, joka oli huomannut väärennöksen. Kolme viimeistä vuottaan Tuomas eli Visbyn dominikaaniluostarissa katumuksessa ja hartaudessa.

Akvinolainen

Keskiajan filosofia tuntee kaksi suurta Tuomasta, filosofi ja skolastikko Tuomas Akvinolaisen (1225 – 1274)  ja mystikko Tuomas Kempiläisen (1380 - 1471). Edellisen pääteokset olivat:

     - Summa theologiae (Teologian summa), kahdeksan 500 sivuista nidettä, osaksi suomennettu.

-       - Summa contra gentiles (Summa pakanoita vastaan) Tätä pidetään hänen filosofisimpana teoksenaan, mm tietoteorian kysymyksissä.

-       - Compendium theologiae (Teologia pähkinänkuoressa)  noin kolmisensataa lyhyttä kappaletta teemasta.
Akvinolaisen oppiin perustuvaa Uustomismia pidetään katolisen kirkon puolivirallisena filosofiana.

Tuomas Kempiläinen syntyi Kempenin kylässä noin 65 km Kölnistä luoteeseen ja kuoli augustiinolaisluostarissa Zwollen lähellä nykyisissä Alankomaissa. Hänen tunnetuin teoksensa ja yksi kristikunnan luetuimpia hartauskirjoja on Kristuksen seuraamisesta (De imitatione Christi). Virallisen, myöhemmin virheelliseksi osoittautuneen ilmoituksen mukaan paavi Johannes Paavali I:llä  (Ioannes Paulus I), ”hymyilevällä paavilla” oli tämä kirja kädessään, kun hänet aamulla 28.9. 1978 löydettiin sydänkohtaukseen menehtyneenä, vain 34 päivän paaviuden jälkeen

Kolmas kerta toden sanoo?

Suurinkvisiittori Tuomas

Kolmas Tuomas, Tomás de Torquemada oli merkittävä hallintomies. Ja taas annan Wikipedian puhua puolestani: ”(lat. Thomas de Turrecremata, 1420 – 1498 ) oli  espanjalainen dominikaanimunkki ja Espanjan inkvisition ensimmäinen suurinkvisiittori kunigan Ferdinand Katolisen alaisuudessa. Nykyisin Torquemada on kiistelty hahmo Espanjan ja katolisen kirkon   historiasta, ja hänen nimensä on liitetty julmuuteen ja fanatismiin uskon palveluksessa. Kronikoitsija Sebastián de Olmedo kirjoitti hänestä: "kerettiläisten vasara, Espanjan valo, maansa pelastaja, kunnia veljeskunnalleen". "

Sukunimi Turrecremata tarkoittaa palanutta tornia.

Tässä vaiheessa lukija huomaa, että sopiva teeman lopetus  onkin tuomaskuona eli tuomasfosfaatti . Se on  teräksenvalmistuksen  sivutuote, joka soveltuu erinomaisesti fosforilannoitteeksi. Nimensä tuomaskuona on saanut Thomas-Gilchrist -prosessista, jolla happamia malmilaatuja konvertoidaan teräkseksi. Serkusten Thomas ja Gilchrist  Englannissa kehittämä prosessi, jolla terästä voitiin tuottaa aikaisempaa paljon halvemmalla, on alle 140 vuotta vanha.  
                                                                 Markku af Heurlin

Klubilaisia syyskauden päätöksessä Ateneumissa 3 päivää ennen seisausta

                                                                                    

Seisahduksen odotus

Kuva: Oskar I von Puuppola

Poikkeusklubi Ateneumissa ke.18.12. klo 17.00: Järven lumo -näyttely

- Klubin syyskauden päätös toteutetaan poikkeusklubina ke 18.12. klo 17.00 alkaen Ateneumissa. Tutustumme Tuusulunajärven taiteilijayhteisöstä kertovaan näyttelyyn Järven lumo.

Jean Sibelius, Taitelijayhteisön ankkuri

Näyttelykäynti on toinen osa Klubin taidehistoriallisessa ekskursiossa 1900-luvun taiteeseen. Ensimmäinen osa toteutettiin 27.11. Perttu Rastaan ja Irmeli Hautamäen erinomaisin johdatuksin Kiasman Erkki Kurenniemi -näyttelyyn. Ateneumissa oppaana vastaava museolehtori Anja Olavinen.
- YTT Risto Volanen laati ystävällisesti Tuusulanjärven taiteilijayhteisön aatemaailmaan johdattelevan tekstin, joka on tässä alempana ohessa.
Näyttelyyn saapuvat saavat Volasen katsauksen myös paperilla. Näyttelykäyntiä varten varattava 8 euroa rymälippuun. Tervetuloa.

YTT Risto Volanen: NUORI SUOMI KOHTAA EUROOPAN - kohti uuden sukupolven kulttuurireformia

Suomalaisten ja Euroopan ensimmäinen suuri kohtaaminen vuonna 1155 ei perimätiedon mukaan ollut aivan kitkaton. Piispa Henrikin maahantulo oli osa aikansa kirkko- ja suurpoliittista kamppailua. Kahakoiden jälkeen Suomen kuuluminen läntisen Euroopan kulttuuriin ja yhteisöön ratkesi Pähkinäsaaressa 1323 ja jäi lopulliseksi.

Pähkinäsaaren rauhan jälkeen rajalinjaa on koeteltu idän suuntaan pari kertaa vuosisadassa, mutta kulttuurimme ja yhteiskuntamme on rakentunut jännitekentässä, jonka muodostavat läntiset virtaukset ja aallot sekä allamme oleva lännen ja idän mannerlaattojen saumakohdan liikahdukset.

Jokaisen suomalaisen sukupolven ja Euroopan kohtaaminen on ollut luova – ja usein tuskallinen – suhteenotto oman ajan maantieteeseen, politiikkaan ja kulttuuriin. Haasteiden kohtaamisen ja niihin vastaamisen malli alkoi kehittyä toteutua pian ensimmäisen suuren kohtaamisen jälkeen 1100 -luvulla.

1400-luvun alkuvuosiin mennessä runsaat sata nuorukaista oli lähetetty kalevalaisen eräkulttuurin keskeltä ajan johtavaan yliopistoon Pariisiin. Heistä kolme kohosi yliopiston rehtoriksi, ensimmäisenä Johannes Petri vuonna 1336. Kotiin Pariisin maisterit toivat Platonin aikalaisen Isokrateen kehittämän ja Ciceron uudistaman humanistisen seitsemän taiteen osaamisen, tomistisen teologian ja siihen liittyneen Aristoteleen tuntemuksen.

Mandela, itsenäisyys

Nelson Mandela (1918 - 2013) lähti lopullisesti ja liittyi kolmantena Mahatma Gandhin sekä Martin Luther Kingin ohella niiden merkittävien 1900-luvun politiikkojen ja valtiomiesten joukkoon jotka ovat näyttäneet tietä toisenlaiseen lähetymistapaan.

Itsenäisyyspäivänä 6.12. Helsinki on oudon hiljainen. Tampere juhlii. 

- Klubilla 4.12.  VTT, dosentti Markku Wilenius pohti tulevaisuuden ja itsenäisyyden kysymyksiä ja valotti esitystään 1800-luvun poikkeuksellisen opiskelijakolmikon kautta. Julkaisemme ohessa dosentti Wileniuksen aihetta sivuavan tekstin, joka on julkaistu alunperin Markku Wileniuksen blogissa 6.12.2013.
. . . .

Itsenäisyytemme paaluttajat: Lönnrot, Runeberg ja Snellman

Nyt itsenäisyyspäivänä on syytä muistella hetki niitä aikoja, jolloin Suomen itsenäisyys oli vain kaukainen haave. Menkäämme ajassa lähes 200 vuotta taaksepäin. Elias Lönnrot, J.L. Runeberg ja J.V. Snellman kirjoittautuivat kaikki sisään Turun Akatemiaan syksyllä 1822.

Runeberg, Lönnrot ja Snellman Turus

Tämä merkillinen kolmikko löysi nopeasti toisensa. Kun Turun palon jälkeen yliopisto siirrettiin Turusta Helsinkiin, alkoi kiivas kansallisen identiteetin etsintä. Lauantaiseura perustettiin ja nuoret intomieliset visionäärit ryhtyivät rakentamaan unelmaa nimeltä Suomi. Lähtökohdat olivat perin heikot: Suomen historia ja kulttuuri nähtiin lähinnä osana Ruotsin historiaa. Suomen kielellä ei ollut mitään virallista asemaa ja siitä puuttui lähes tyystin valistuksen tuottama käsitteistö. Lisäksi puuttuivat kansallisen identiteetin kannalta ratkaisevat elementit: raha ja säännöllisesti kokoontuvat valtiopäivät.

Kolmikko kohtasi ankaraa vastustusta. Vaikka kaikki kolme olivat akateemisesti jo nuorella iällä poikkeuksellisen ansioituneita ja opiskelijat ja kolleegat heitä arvostivat, yliopisto ja valtiojohto hyljeksi heitä. He kaikki joutuivat lähtemään Helsingistä lopulta evakkoon saadakseen leipänsä ansaittua. Snellman Kuopioon, Runeberg Porvooseen ja Lönnrot Kajaaniin.

Eljas Lönnrot oli aikansa todellinen radikaali. Vaikka hän itse kuului sivistyneistöön hän kavahti yhteiskuntaluokkien välisiä eroja ja ylipäänsä kaikenlaisia hierarkioita. Hänen runonkeruumatkansa onnistuivat juuri siksi niin hyvin koska hän osasi helposti asettua juttusille kansanihmisten kanssa. Hän löysi paitsi kalevalaisen runouden niin myös kansan sivistyksen. Hän oli suomalaisen tasa-arvoajattelun todellinen edelläkävijä.

Runebergin kyky luoda selkeä kansallinen identiteetti Vänrikki Stoolin hahmossa perustui hänen kokemuksiinsa. Tämä Pietarsaaresta kotoisin oleva tuleva kansallisrunoilija joutui Turun akatemian aikoihin ottamaan rahatonna pestin Saarijärveltä kotiopettajana. Tämä antoi hänelle mahdollisuuden tutustua siihen asti hänelle täysin vieraaseen suomalaiseen kulttuuriin. Runoilijan herkkydellä hän rekisteröi sisäsuomalaisten ihmisten mielenlaadun, jonka hän sitten nosti esiin Vänrikki Stoolin tarinassa.

Snellman halusi luoda filosofisen oppijärjestelmän mutta siihen hänelle ei koskaan suotu tilaisuutta. Jouduttuaan lähtemään yläalkeiskoulun rehtoriksi Kuopioon 1843 hän ryhtyi tarmokkaasti ajamaan suomalaisen koululaitoksen asiaa. Kun poliittiset tuulet muuttuivat seuraavan vuosikymmenen puolenvälin jälkeen tsaarin vaihduttua, alkoi Snellmanin elämässä uusi kausi. Hänestä sukeutui lopulta valtiomies, joka ratkaisevasti edisti valtiollisten ja kulttuuristen instituutioiden syntyä Suomeen.

Tämä kolmikko loi edellytykset Suomen itsenäisyydelle. Heidän tulevaisuudenuskossaan, määrätietoisuudessaan ja tarmokkuudessaan on meillä paljon opittavaa.

Lähes mahdottomista olosuhteista lähtien he loivat meille mahdollisuuden viettää itsenäisyyspäivää.

Helsinki 6.12.2013 klo 16.05

Heidän työnsä viitoittaa myös tietä tulevaisuuteen. Heidän viestinsä meille voisi kuulua: haasteet ovat voitettavissa ja ongelmat ratkaistavissa, jos vain muistamme mikä on arvokasta. Snellmanin sanoin: ”Pienellä kansalla ei ole mitään kohtaloita, joiden ylle se ei pysty kohoamaan itsessään kehittämällä itseään”.

Olkaamme heille kiitollisia siitä, että he omalla työllään osoittivat tämän mahdolliseksi.

Klubilla ke 4.12. klo 17.00: VTT Markku Wilenius: Tulevaisuuden ajattelu. Kuinka saada ote maailmasta jota ei ole.

VTT, dosentti  Markku Wilenius on tulevaisuudentutkija,  joka on  erikoistunut talouden pitkiin aaltoihin. Hän on työskennellyt pitkään Turun kauppakorkeakoulun  tulevaisuuden tutkimuksen  professorina ja sen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtajana. 

Hän on toiminut myös maailman suurimman vahinkovakuutusyrityksen, saksalainen Allianzin ylimmässä johdossa vastaten heidän strategisesta tutkimuksesta. Markku Wilenius luennoi ja konsultoi strategisesta ennakoinnista ympäri maailmaa.

Wilenius on kirjoittanut runsaasti tulevaisuudentutkimuksesta ja valaissut erityisesti venäläisen taloustieteilijän Nikolai Kondratjeffin (1892-1938) teoriaa talouden pitkän aikavälin suhdannevaihteluista eli Kondratjeffin aalloista. Tästä hyvänä esimerkkinä viime vuonna ilmestynyt teos SURFING THE SIXTH WAVE - Exploring the next 40 years of global change. 

Poikkeusklubi Kiasmassa 27.11. klo 17.00: Perehdymme näyttelyyn Erkki Kurenniemi - kohti vuotta 2048.

Klubi tekee poikkeuksen ja menee keskiviikkona 27.11. klo 17.00  Nykytaiteen museo Kiasmaan (Mannerheiminaukio 2) perehtyäkseen Erkki Kurenniemen näyttelyyn Kohti vuotta 2048.

Näyttelyyn johdattelee sitä luomassa ollut erikoissuunnittelija Perttu Rastas. Poikkeusklubin aikataulu on myös tavanomaisesta poikkeava joten on syytä tulla ajoissa. Aloitamme heti kello 17.00,

Näyttelykäynti on ensimmäinen osa kaksivaiheisessa selvityksessä aikamme taiteesta suomalaisten tekijöiden kautta. Toinen osa toteutetaan syyskauden päätöksenä Ateneumissa 11.12., jossa on esillä Järven lumo -näyttely. Näyttely esittelee Tuusulanjärven taiteilijayhteisön (mm. Sibelius, Aho, Järnefelt ja Halonen) elämää ja tekoja.

Erkki Kurenniemi (s.1941) on suomalaisen nykytaiteen. avantgarden, elektronimusiikin ja virtuaalielämän pioneeri, joka oli mukana jo 1963 toteutetussa maamme ensimmäisessä Happeningissä Helsingissä (Helsinki Street Piece). Musiikin, taiteen ja tietokoneiden lisäksi Kurenniemi on myös perusteellisesti pohtinut uuden tietotekniikan mahdollistaman todellisuuden ontologisia ja tietoteoreettisia kysymyksiä. Klubiblogissa on julkaistu aiemmin Kurenniemen tutkielma hitaudesta: http://filosofiklubi.blogspot.fi/2011/08/erkki-kurenniemi-h-i-t-u-s.html

Kurenniemen pohdintoja 1979 Aurassa

Tässä Kiasman Kurenniemi-infoa:  http://www.kiasma.fi/ohjelmisto/erkki-kurenniemi

Kurenniemeen liittyen Kiasmassa on esillä myös  Mika Taanilan (s. 1965) Aikakoneita-näyttely. Lyhytelokuvia, videoita ja installaatioita tehnyt Taanila on ohjannut myös Kiasmassa esilläolevan lyhytelokuvan Kurenniemestä: Tulevaisuus ei ole entisensä. 

Museokäynnistä johtuen on varauduttava 8 euron maksuun. 

 ......
- Perttu Rastas johdatteli klubiväen varmoin ottein näyttelyn taustaan ja syntyyn. Näyttelyssä Irmeli Hautamäki valotti Kurenniemen asemaa nykytaiteen ja avantgarden kentässä ja sen eturivissä. Tässä Irmeli Hautamäen huomioita Kurenniemen näyttelystä. 

Klubi ke 13.11.2013 klo 17.00. Lintumies Karno Mikkola: Rajattomat linnut - kenen linnut? Muuttolintujen ihmeellisistä kyvyistä.

Keskiviikkona 13.11. vieraaksemme saapuu pitkän linjan lintumies, suurbongari ja rengastaja Karno Mikkola. Mikkola on aloittanut aktiivisen lintuharrastuksen jo vuonna 1953 ja on ehtinyt rengastaa retkillään jo runsaat 40.000 lintua.

Lintumiesten salaiseen paratiisiin Ahvenanmaan Lågskärin lintuasemalle Mikkola on sijoittanut toistaiseksi yli neljä vuotta elämästään. Siviiliammatiltaan Mikkola on isännöitsijä.  

Pertti Seppälä: Kiinan uskonnot

Pertti Seppälän oheinen teksti liikkuu samalla aaltopituudella kuin hänen kommenttinsa Tapio Tammisen alustukseen viime kesäkuussa pitämässämme uskonnollis-filosofisessa symposiumissa kulttuurikeskus Sofiassa. (JO)

....

Kiinan uskonnot tarjoavat uskontotieteilijälle erityisen kiinnostavan tutkimusalueen, sillä lähes kaikki mahdolliset erilaiset uskontomuodot ovat läsnä Kiinassa. Jolleivät juuri tällä hetkellä, niin ainakin historiallisessa katsannossa.

Kaksi englantilaistunutta kiinalaissyntyistä uskontotieteilijää, Xinzhong Yao ja Yanxia Zhao, ovat kirjoittaneet kiinnostavan kirjan Kiinan uskonnoista. Tarkkaan ottaen ”Kiinan uskonnosta”, yksikössä. Vuonna 2010 julkaistun kirjan nimi on Chinese Religion, A Contextual Approach eli Kiinan uskonto, kontekstuaalinen lähestymistapa. Toisin sanoen kirjoittajat pyrkivät tarkastelemaan kiinalaista uskontokenttää historiallisissa ja kulttuurisissa puitteissa. Uskonto kulttuurisena ilmiönä.

Klubi 30.10.2013 klo 17.00. Ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski: Mustavalkoinen maailma

Heikki Aittokoski, 42, on Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja ja tietokirjailija. Hänen kolmas kirjansa Narrien laiva. Matka pieleen menneessä maailmassa ilmestyi syyskuussa.

Maailmassa on perustavanlaatuisia vikoja, ja niistä yksi on oma tarpeemme nähdä maailma mustavalkoisena. Sitä maailma ei kuitenkaan ole. Puhuttiin sitten Syyrian sisällissodasta, Nicaragualle annetusta kehitysavusta, Bangladeshin vaatetuotannosta tai Suomen ulkopolitiikasta – jaloine pyrkimyksineen –, tosielämässä joudutaan nopeasti moraalisiin hetteikköihin, joista ei ole helppoja ulospääsyjä. Maailma on varsin raadollinen, ja olisi turvallista vajota kyynisyyteen. Kyynisyys on kuitenkin hedelmätöntä, ja siksi kaivataan realistista idealismia. 
..........
Aittokosken kirjan inspiraation lähteenä on toiminut Strasbourgissa syntyneen Sebastian Brantin  (1457—1521) vuonna 1494 Baselissa  julkaisema satiirinen kirja Daß Narrenschyff ad Narragoniam – kuvaus narrien kansoittamasta laivasta matkalla kohti narrien paratiisia, Narragoniaa. Teos koostuu tasapuolisesti eri ammattien ja yhteiskuntaluokkien ikiaikaisten  heikkouksien runomuotoisista ja pisteliäistä kuvauksista ja kuvauksiin liittyvistä Albrecht Dûrerin puupiirroksista. Kirja oli menestys ja sen aikansa kirkollista menoa arvostellut eetos loi myös pohjaa saksalaisen reformaation synnylle.  

Baselissa Brant suoritti lainopin tohtorin tutkinnon ja muutti kaupungin liityttyä Sveitsin valaliittoon v. 1500 takaisin Strasbourgiin, jossa hän nousi  kaupunginkirjuriksi. Keisari Maximilian I nimitti sittemmin Brantin neuvosmiehekseen ja pfalzkreiviksi.

Klubi 16.10.2013 klo 17.00. Tutkimusprofessori Antti Hautamäki: Kilpailemmeko innovaatioilla vai laihduttamalla?

FT Antti Hautamäki on Jyväskylän yliopiston Agora Centerin johtaja ja tutkimusprofessori tutkimusalueenaan innovaatiotoiminta ja erityisesti palveluinnovaatiot. Hän on myös teoreettisen filosofian dosentti Helsingin yliopistossa. Vuosina 1996 – 2008 Hautamäki työskenteli Sitrassa tutkimus- ja ohjelmajohtajana.

Hautamäen laajan kirjallisen tuotannon uusimpia tuloksia ovat mm. Sustainable innovation (Sitra 2010) ja yhdessä Kaisa Oksasen kanssa kirjoitetut Tulevaisuuden kulttuuriosaajat (Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 2011) sekä Suuntana innovaatiokeskittymä (Jyväskylän yliopisto 2012).
Antti Hautamäki on myös kehitellyt uudenlaista innovaatiokäsitystä, jota hän kutsuu kestäväksi innovaatioksi.   

Linkissä Hautamäen esitys Kenellä on valta innovaatiotaloudessa? Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarista elokuussa 2013: http://www.youtube.com/watch?v=h3kYxrqQPbE

Tervetuloa.

Valistuksen nimissä! Arkadia-klubille lauantaina 5.10. klo 16.00. Denis Diderot`n syntymästä tasan 300 vuotta.

Lauantaina 5.10 järjestetään Arkadia-klubilla valistusajattelija ja Ensyklopedisti  Denis Diderot`n syntymäpäivän (5.10.1713) juhlistamiseksi symposium  Kone, luonto ja valistuksen paradoksit.  Asiaa valottavat  Jan Blomstedt, Timo Kaitaro, Teemu Ikonen sekä Pekka Hongisto.

Arkadia sijaitsee osoitteessa Nervanderinkatu 11, Helsinki. Ohessa kuva valistusajan klubimeiningistä. Käsi pystyssä tietysti Voltaire. Pystykäden oikealla puolella Denis Diderot.

Klubi 2.10.2013 klo 17.00: FT Virpi Lehtinen: Sotilasruumiillisuuden muotoja sotilaan hahmoa ja identiteettiä käsittelevässä diskurssissa

FT Virpi Lehtinen tarkastelee alustuksessaan sotilasruumiillisuutta ruumiinfenomenologian näkökulmasta. Lehtinen myös pohtii, miksi aihe ei ole keskeinen keskustelun ja tutkimuksen kohde. Toisaalta sotilasruumiillisuus on kuitenkin löydettävissä marginaalisena tai implisiittisenä sotilaan hahmoa ja identiteettiä käsittelevässä diskurssissa.

Virpi Lehtinen on väitellyt teoreettisen filosofian alalta vuonna 2010. Väitöskirjaan perustuva kirjakäsikirjoitus Luce Irigaray’s Phenomenology of Feminine Being on parhaillaan tuotannossa (http://www.sunypress.edu/p-5860-luce-irigarays-phenomenology-of.aspx). Lehtinen toimii post doc –tutkijana Helsingin yliopistossa. Tutkimuksen aihe on maskuliinisen subjektin rakentuminen sodan ja konfliktin näkökulmasta.  Lehtinen tutkii maskuliinista subjektia ruumiinfenomenologisen filosofian keinoin ja ruumiillisuuden, affektiivisuuden ja henkisyyden teemojen kautta.

Lisää tulossa.

Syyspäivän tasaus tänään sunnuntaina 22. syyskuuta 23.44

Kertausta:  Ekvaattori ja Ekliptika leikkaavat toisensa taivaanpallolla kahdessa pisteessä. Ensimmäinen näistä on edellä mainittu kevättasauspiste. Toinen on tähän nähden päinvastaisella

suunnalla sijaitseva syystasauspiste jossa Aurinko ekliptikaa pitkin kulkiessaan syksyllä näyttää siirtyvän taivaanpallon pohjoispuolelta sen eteläpuolelle. (Tähtiharrastaja Vesa Petäys) 

Täydentäviä tietoja täältä.

 

Klubilla ke 25.9.2013 klo 17.00: FT Pekka Mäkelä: Käyttöinnovaatiot ja eheyttävä kulutus.

Kesällä Jyväskylässä väitellyt FT Pekka Mäkelä on taloussosiologian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan Johdatus eheyttävään kulutukseen tutkinut tuotannon, kulutuksen ja hyvinvoinnin suhdetta uudella tavalla. 

Hyödykkeiden tuotannossa keskeinen tavoite on parantaa tuottavuutta. Tämän seurauksena tuotantovälineiden käyttöaste pyritään maksimoimaan. Sen sijaan hyödykkeiden eli kulutusvälineiden käyttöaste laskee.

Huomiota tulisi siirtää tuotannon lisäämisestä tuotteiden tehokkaampaan käyttöön. Tämä johtaisi kulutuskäytäntöjen muutoksiin ja yllättäen kulutuksen nousemisen talouden keskiöön.  Tuotantosuhteiden sijasta painopistealueeksi tulisivat ihmisten väliset kulutussuhteet ja (tavaroiden) käyttösuhteet.

* * * * 

Pekka Mäkelä (s. 1946) valmistui liikuntakasvatuksen kandidaatiksi 1968 ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi 1974 Jyväskylän yliopistosta. Mäkelä on työskennellyt pitkään kustannusalalla, ensin 1974 – 84 Gummeruksella ja sitten omassa Atena Kustanus Oy:ssä vuoteen 2005. Tämän jälkeen Mäkelä on toiminut vapaana toimittajana ja tutkijana.

Klubin syyskauden avaus ke 11.9. klo 17.00 : Akatemiaprofessori Elina Vuola: KANSANUSKON MARIA

Neitsyt Marian kansanomainen kunnioitus elää eri kulttuureissa ja kirkoissa voimakkaana virallisen opetuksen rinnalla ja keskellä.
Kansanuskon Mariassa tulee näkyviin myös esikristillisiä piirteitä erityisesti Latinalaisessa Amerikassa.

Akatemiaprofessori Elina Vuola väitteli 1997 teologisesta etiikasta ja uskonnonfilosofiasta. Väitös käsitteli vapautuksen teologian ja feministi- teologian metodologisia yhteneväisyyksiä

ja eroja. Akatemiaprofessorina (2013 - 2017) Vuolan tutkimussuunnitelma liittyy ruumiillisuuteen, sukupuoleen sekä uskonnolliseen identiteettiin.

Elina Vuola on myös kansalaisjärjestöaktiivi ja toimii Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan puheenjohtajana 2012 - 2013.