Klubi ke 26.2. klo 17.00. FT Seppo Niemelä: Sivistys ja sivistyspedagogiikka.

Keskiviikkona vieraaksemme saapuu FT Seppo Niemelä. Niemelän aihe Sivistys ja sivistyspedagogiikka liikkuu osin samoissa maisemissa kuin edelliset Kant- ja Schiller -istuntomme.

Seppo Niemelä aktivoitui sivistyspolitiikkaan toimiessaan Jyväskylän ylioppilaslehden päätoimittajana 1968 – 1969 ja heti perään Ylioppilaslehden päätoimittajana 1970 – 1971.

Korpilahden Alkio-opiston opetttajana vuosina 1976 - 1982 Seppo Niemelä johdatteli nuorisoa kohti alkiolaista sivistysihannetta. 

Santeri A.

1983 – 1991 Niemelä toimi jälleen päätoimittajana, ensin Lallissa ja sittemmin Suomenmaassa kunnes siirtyi Maaseudun sivistysliiton toiminnanjohtajaksi ja Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön pääsihteeriksi. 2003 – 2006 Niemelä oli kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman ohjelmajohtaja.

Työuran jälkeen Seppo Niemelä väitteli pohjoismaisesta kansansivistystraditiosta. Väitös tarkastelee kansansivistyksen taustoja 1700-luvun valistusajattelusta asti ja selvittää tanskalaisen kansanopiston, ruotsalaisen opintopiirin ja suomalaisen nuorisoseuran traditioita. Huomattavia hahmoja tutkimuksessa ovat mm. Immanuel Kant, Johann Gottfried Herder, N.F.S.Grundtvig ja Santeri Alkio. 

Tervetuloa

Klubi ke 19.2.2014 klo 17.00: FM Pirkko Holmberg: Schillerin Kirjeitä ihmisen esteettisestä kasvatuksesta

Keskiviikkona 19.2. vieraaksemme saapuu FM Pirkko Holmberg Turusta. Istunnon teemana on Friedrich Schiller (1759 - 1805) ja erityisesti hänen klassikkoteoksensa Kirjeitä ihmisen esteettisestä kasvatuksesta (1794).

Teos julkaistiin suomenkielellä viime vuonna Tutkijaliiton toimesta.  Pirkko Holmberg on kääntänyt teoksen ja varustanut sen valaisevalla esipuheella.

- Holmerg on valmistunut maisteriksi Helsingin Yliopistosta estetiikan oppiaineesta vuonna 2011. Lopputyö käsitteli J. W. von Goethen taideteorian luonnonfilosofisia taustoja. Kanditutkielman Holmerg teki Steinerista. Pirkko Holmberg on toiminut huomattavan verkkokulttuurilehti mustekala.info:n päätoimittajana 2011 - 2013.


Schillerin teos oli tarkastelun kohteena Tutkijaliiton istunnossa marraskuussa . Keskustelu jatkui Schillerin teemoista joulukuussa myös Turussa.

Holmbergin teema silloittaa istuntoa mainioon Kant-iltaan, jonka Vesa Oittinen loihti viime kerralla. Valistuksen ja Romantiikan teemat saavat lisävaloa Weimarin suunnalta.

Tervetuloa

5.2.2014, Runebergin päivä

Ruuneperin jengi 1846. J.L. ja Fredrika vasemmalla

Löjtnanten dröjde. "Vår kamp blir hård,
Man forcerar med framgång bron,
Vår förtrupp sviktar i Kauppila gård,
Där den trycks av en hel bataljon,
Armén är bestört, allt går på sin hals;
Vad order ges, vad befalls?"

"Jo, att ni sätter er vackert ned
Och får er kuvert i skick;
Och sen ni fått den, så ät i fred,
Och sen ni ätit, så drick,
Och sen ni druckit, så ät än mer,
Där har ni order, jag ber."

- Yllä Johan Ludvigin runo Vänrikki Stoolin tarinoista. Runon Sandels suomennos on vielä tarkastelun alla.
Valinta MafH.
. . . . . .
Runebergin päivän kunniaksi Iina Armila on valinnut
Fredrikan ajatuksen tulevaisuudesta:

"Minä rakastan uutta aikaa,
tuota nuorta, eteenpäin rientävää.
Jumalan kiitos,
minä voin koko sieluni syvyydestä riemuita siitä,
että maailma edistyy,
ja se edistyy todellakin."

- Kirjeestä Augusta Walleniukselle .

Klubi ke 29.1.2014 klo 17.00: FT Vesa Oittinen: KANT TÄNÄÄN

Keskiviikkona 29.1. vieraaksemme saapuu FT, dosentti Vesa Oittinen aiheella Kant tänään.

Immanuel

Immanuel Kant (1724 – 1804) on länsimaisen filosofian suurhahmo, jonka ajattelua mullistaneeet teokset ovat haastaneet maailmaa ymmärtämään pyrkiviä sukupolvesta toiseen. 2013 maassamme näki päivänvalon kaksi Kantin ajatteluun ja merkitykseen pureutuvaa teosta. Alkuvuodesta ilmestyi Vesa Oittisen toimittamana teos Immanuel Kantin filosofia (Gaudeamus 2013) ja syksyllä suuri Kant-klassikko Puhtaan järjen kritiikki (Gaudeamus 2013).

Vesa Oittinen työskentelee tutkimusjohtajana Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa. Omana erityisalanaan hänellä on Itä-Euroopan ja Venäjän aate- ja oppihistoria. Vesa on myös filosofian dosentti Tampereen yliopistossa.    Nuoruusvuosistaan alkaen Oittinen on harrastanut perusteellisesti Karl Marxia on tätänykyä samaisen herran nimikkoseuran puheenjohtaja. 

Hyvin nuorena Vesa oli mukana myös kotimaisen u-sarjakuvan pioneerivaiheessa hämmästyttävällä teoksellaan Aku Ankka ja Nietzsche (Kirjayhtymä 1968)

Vuonna 1994 valmistuneen väitöskirjan otsikkona on Spinozistische Dialektik. Die Spinoza-Lektüre des französischen Strukturalismus und Poststrukturalismus.

 

Vesa Oittinen on tehnyt laajan tutkimustoimintansa ohella  suurtyön lukuisien klassikko-käännöstensä ja niihin laatimiensa oppineiden johdantojen kautta.

Novalis

Näistä teoksista esimerkkeinä mainittakoon Friedrich Engels: Kristinuskon alkuperä (Kansankulttuuri 1979), Ludwig Feuerbach: Uskonnon olemuksesta (Otava 1980), Novalis: Fragmentteja (Otava 1984), Benedictus Spinoza: Etiikka (Gaudeamus 1994), Immanuel Kant: Prolegomena (Gaudeamus 1997).

Markku af Heurlin: Geometrisiä ja mittausopillisia harjoituksia mielen virkistykseksi kaamoksen keskellä

Markku af Heurlin on ystävällisesti laatinut klubilaisille mielen virkistykseksi ylioppilaskoetehtävien tiimoilta muutamia geometrisiä harjoituksia  parempia hiihtokelejä odotellessa. 

 ἀγεωμέτρητος μηδεὶς εἰσίτω

”Älköön kukaan geometriaa taitamaton astuko sisään.”
 Kirjoitus Platonin Akatemian ovella.

Viime kevään ylioppilastutkinnosa oli muutamia kivoja geometrian tehtäviä, jotka periaatteessa pystyy ratkaisemaan aivan peruskoulun tiedoilla, kun vähän käytää hoksottimiaan. Geometria on siinä suhteessa mukava, että siinä selviää aika pitkälle piirtämällä ja mielikuvia käyttämällä. Lukiossa oli vielä minun kouluaikanani matematiikasta kaksi erillistä arvosanaa, toinen Albebrasta ja laskuopista, toinen Geometriasta ja mitttausopista. Jälkimmäisestä taisin saada päättötodistuksessa vain kahdeksikon.

Geometria yhdessä pienten lukujen aritmetiiikan harjoitusten kanssa antaa taitoa mieltää ja muodostaa oma perusteltu mielipide vaikkapa katsellesamme havaintokuvia ehdotetusta Kruunuvuoren sillasta tai muista kaupunkisuunnitelmista. Julkaistuissa kuvissa kun aina vain aurinko paistaa kuin Pjongjanissa.

Vastaus  tarkoittaa ongelman ratkaisemiseen käytettyä prosessia, ei siis yksinomaan mahdollista kysyttyä lukuarvoa, esim. annetun kolmion tarkkaa pinta-alaa. Matematiikan tehtävän vastaus on aina essee, vaikka ratkaisu esitetäänkin käyttäen hyväksi merkintöjen ja  kaavojen antamaa pikakirjoitusta.  Ratkaisuja voi olla useita, vaikka saatu lukuarvo olisikin yksikäsitteinen.

Klubi 8.1.2014 klo 17.00. Taiteilija Carolus Enckell: Värin luominen - väri kuvana

Klubin talvikausi aloittaa poikkeuksellisesti jo 8.1.2014 jolloin saamme perehtyä taiteilija Carolus Enckellin johdatuksella aiheeseen Värin luominen - väri kuvana. 

20.10.2009 Enckell  puhui Klubilla taiteen henkisyydestä.
- Värillisen kuvan Caroluksesta anno dazumal teki Antero Kare.

Maurice Merleau-Pontyn matkassa kohti uutta vuotta 2014!

Maurice Merleau-Ponty: Filosofisia kirjoituksia

toimittaneet Miika Luoto ja Tarja Roinila

Kustannusosakeyhtiö Nemo 2012

Filosofi ja tutkija Miika Luodon ja suomentaja-esseisti Tarja Roinilan toimittama teos ranskalaisen filosofi Maurice Merleau-Pontyn Filosofisista kirjoituksista avaa fenomenologisen ajattelun  maailmaa. Teos koostuu Merleau-Pontyn kirjoituksista, jotka on ranskaksi julkaistu vv. 1953-2001. Ne käsittelevät kieltä, havaintotodellisuutta ja filosofista ilmiömaailmaa.

Tarja Roinila käsittelee filosofisen teoksen kääntämistyön vaikeutta johdantotekstissään `Kielen oppimisen ihme`. Tavoitteeksi hän asettaa: ” saada vakiintunut kieli sanomaan jotain uutta ja työstää kieltä niin, ettei se ole teoksen jäljiltä aivan entisensä.” Ja edelleen: ” tärkeä sana avautuu käännöksessä uusiin suuntiin, kun avainsanojen välinen viittausverkosto rakentuu jossain määrin uudenlaiseksi (s.56).” Filosofisten tekstien keskeneräisyyden oivaltamisessa hän tavoittaa fenomenologisen ajattelun ytimen. Teksti haastaa lukijan jatkamaan ajatteluprosessia.

Maurice

Teksteissään kuvataiteesta Merleau-Ponty tutkii havainnon muodostumisen vaiheita. Merleau-Pontyn analyysi havainnon rakentumisesta on viiltävän tarkkaa. Hän pureutuu visuaaliseen kokemukseen matemaattisen analyyttisesti. Erityisen analyysin kohteeksi hän ottaa Cezannen taiteen tarkastellen tämän taitoa valon ilmentäjänä.

Artikkeleissaan kielen olemuksesta Merleau-Ponty painottaa kieltä merkitysten välisenä suhdeverkostona. ”Merkki tarkoittaa jotain vain sikäli kuin se piirtyy esiin muita merkkejä vasten.” Näin ollen ” Puhe toimii puheen taustaa vasten ja on aina vain poimu puhumisen valtavassa kankaassa (s. 263)”. Kritiikkiä Merleau-Pontylta saa osakseen Jean-Paul Sartren ja Simone de Beauvoiren äärimmäisyyteen viety eksistentialismi  teksteissä `Romaani ja metafysiikka` sekä `Epäsuora kieli ja hiljaisuuden äänet`. Kirjoituksessa `Kielen fenomenologiasta` Merleau-Ponty syventyy Husserlin fenomenologiseen kielifilosofiaan kiteyttäen sen seuraavaan ajatukseen: ” se kertakaikkisesti juurruttaa ajattelun opettavan spontaaniuden järjestykseen, jota psykologismi tai historismi sen enempää kuin dogmaattinen metafysiikka  ei voi tavoittaa ( s. 380)”. Lopuksi Merleau-Ponty tarkastelee filosofian ja sosiologian rajapintaa.

Nykyajan virtuaalitodellisuuden valloittamaan maailmaan fenomenologia tuo kiinnostavan perspektiivin. Ajankohtainen teema on, miten virtuaalimaailma muokkaa havaintotodellisuuttamme.

Merleau-Pontyn mukaan ”Kokemustemme pohja muodostuu ruumiillisesta tietoisuudesta, joka on anonyymiä ja esipersoonallista; se ei perustu siihen, että `minä ajattelen` vaan siihen, että `minä kykenen`(s. 19) ”. Virtuaalimaailman ja reaalimaailman välittämät kokemukset luovat merkitystodellisuutta, johon oppimisprosessit kiinnittyvät. Miten virtuaalinen oppimisympäristö muokkaa havaintotodellisuuttamme? Luoko virtuaalitodellisuus uudenlaisen ruumiillisen kokemuksen eksistenssin?

Mielestäni kirja on taitavasti kirjoitettu tehden oikeutta Merleau-Pontyn ajattelun moniulotteisuudelle. Kieli pyrkii välttämään filosofista erityissanastoa avautuen täten filosofian harrastajallekin. Ennen kaikkea teos ansiokkaasti rohkaisee lukijaa filosofiseen pohdintaan.

Iina Armila
musiikin- ja liikunnanopetukseen erikoistunut kasvatustieteenmaisteri, luokanopettaja