Poikkeusklubi tostaina 23.4.2015 klo 16.00 Annankadulla: Kasvatusfoorumi

Klubin seuraava istunto järjestetään yhdessä Kriittisen korkeakoulun kanssa poikkeuksellisesti torstaina 23.4. alkaen kello 16.00 Otavan opiston osuuskunnan tiloissa, osoitteessa Annankatu 9 B 11.

Ulla Ahmavaara, Reijo Wilenius ja Eero 23.4.2015. (kuva: JO)

Kasvatuskysymyksiin liittyvä istunto kunnioittaa samalla Kriittisen perustajan, fillosofi Reijo Wileniuksen 85-vuotissyntymäpäivää.

Tilasuudessa alustavat prof. emerita Lea Pulkkinen aiheesta Eheytetty koulupäivä sekä steinerpedagogi Ulla Ahmavaara otsikolla Ajatuksia koulun kehittämisestä. 

Lea Pulkkinen on psykologian emeritaprofessori Jyväskylän yliopistossa, jossa hän väitteli tohtoriksi vuonna 1969.

Lea Pulkkinen

Professuuria Pulkkinen hoiti vuosina 1972 - 2005. Pulkkinen aloitti vuonna 1968 väitöstyöhönsä liittyen poikkeuksellisen pitkäkestoisen Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen, johon valittiin vajaat neljäsataa kansakoulun toisluokkalaista, joiden elämänvaiheita seurataan edelleen Pulkkisen johdolla. Vuosina 1996 - 2001 Lea Pulkkinen toimi akatemiaprofessorina.

Ulla Ahmavaara on Rudolf Steinerin ajatteluun ja kasvatusfilosofiaan perehtynyt steinerpedagogi joka on toiminut Suomen antroposofisessa liitossa, mm sen johtokunnan puheenjohtajana. Ahmavaara on myös opettanut pitkään steinerpedagogiaa Snellman korkeakoulussa.

Tervetuloa

Klubi 8.4.2015 klo 17.00. prof. Anu Valtonen: Nukkumatin matkassa

Vieraaksemme saapuu ke 8.4.2015 klo 17.00. KTT, prof. Anu Valtonen Lapin yliopistosta teemalla Nukkumatin matkassa

Nukkumatti. Emile Mundt, 1894

Valtosen alustus perustuu hänen tutkimusprojektiinsa, jossa tarkastellaan unen ja nukkumisen kulttuureita erilaisissa arkisissa tilanteissa: kotona, töissä ja matkoilla. Se piirtää esiin sosiaalisten, eettisten ja esteettisten merkitysten kirjon, joka uneen ja nukkumiseen liittyy, mutta joka usein jää valveen vallan varjoon.

KTT Anu Valtonen on kulttuuritalouden professori Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Häntä innostaa erityisesti arkisten, valtavirtatutkimuksessa marginalisoitujen teemojen ihmettely.

Hän on taustaltaan liiketaloustieteilijä, joka tarkastelee taloutta ja liiketoimintaa kulttuurintutkimuksellisesta näkökulmasta. Viimeaikaiset tutkimusintressit kiinnittyvät unen ja nukkumisen, kehollisuuden ja aistien tutkimukseen organisaatioiden, matkailun ja kulutuskulttuurin konteksteissa.
.

Ei aprillia ilman elokuvaa! La Figure de la Terre ensi-illassa tänään Vanhalla. Tähtiroolissa tuplatohtorimme Osmo Pekonen!

Ranskalaisen tutkimusmatkailijan Pierre Louis Moreau de Maupertuis'n Lapin-matkasta 1736-1737 on tehty elokuva La Figure de la Terre (Maan muoto). Ohjaaja: Axel Straschnoy. Pääosissa: FT, YTT Osmo Pekonen on Maupertuis. Tekn. tri Johan Stén on Anders Celsius.
http://axel.straschnoy.com/tornea/index.html

Elokuvan ensi-ilta Vanhan Ylioppilastalon Galleriassa tänään 1. huhtikuuta klo 18:30 alkaen. Vapaa pääsy.

Lisävihje samalle päivälle: IHMEELLINEN ÉMILIE - Näkökulmia tieteeseen ja taiteeseen Kaija Saariahon oopperan innoittamana.

http://www.ooppera.fi/ohjelmisto/ihmeellinen_emilie/4399

Huomio! Kevätpäiväntasaus lauantaina 21.3.2015

Pyhä Greus ia Risti tee, ette öö ia peiue tasan iee 

Näin huomioitiin kevätpäiväntasaus Mikael Agricolan  Rucouskirjassa mikäli Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto -kirjaan  on luottaminen.

Auringonpimennystä perjantaina 20.3.

Tänä vuonna tasaus on lauantaina 21.3. , tosin perin varhain elikkä kellonlyömällä 0.45. Tämän ei tule kuitenkaan antaa häiritä juhlahetken asianmukaista huomioimista. 
Tähtitieteellinen yhdistys URSA haluaa täsmentää, että kevätpäiväntasaus on hetki, jolloin Auringon kiekon keskipiste ylittää taivaanpallon ekvaattorin ja siirtyy eteläiseltä pallonpuoliskolta pohjoiselle. Tällöin Auringon sanotaan olevan kevättasauspisteessä ja sen koordinaatit ovat: deklinaatio = 0 astetta ja rektaskensio = 0 tuntia. Tämä selvä.

Klubi ke 18.3. klo 17.00: Juhani Ihanus: Kun Karl Kraus myrkyn lykkäsi.

Keskiviikkona 18.3. vieraaksemme saapuu FT Juhani Ihanus. Ihanus on vastikään kääntänyt valikoiman itävaltalaisen kirjailijan, esseistin ja journalisti Karl Krausin (1874 – 36) aforistiikkaa. Viime vuonna ilmestyi Ihanuksen kääntämänä Karl Krausin Myrkyn käyttöohje -teos. (Into Kustannus)

Karl Kraus. Oskar Kokoschkan maalaus v. 1925

Karl Kraus syntyi vakavaraiseen juutalaisperheeseen Böömissä, mutta jo 3-vuotiaana muutti Wieniin.  Aloitti lakitieteen opinnot Wienin yliopistossa, luki vähän filosofiaa ja saksankielistä kirjalisuuttakin, mutta ei yrityksistä huolimatta oikein menestynyt näyttelijänä. Aloitti toimittajana ja kirjoittajana varhain mistä sitten tuli päätyö. Ajautui riitoihin Theodor Herzlin kanssa juutalaisuuden tiestä ja luopui lopulta uskostaan. Aloitti samana vuonna (1899) julkaista omaa julkaisuaan nimeltä Die Fackel jota toimitti ja jossa julkaisi satiirisia esseitään ja aforismejaan kuolemaansa saakka.

FT Juhani Ihanus toimii psykologian lehtorina Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa. Ihanus on myös kulttuuripsykologian dosentti Helsingin yliopistossa, aate- ja oppihistorian dosentti Oulun yliopistossa ja taidepsykologian dosentti Aalto-yliopistossa. Ihanuksen väitöskirjan otsikko vuodelta 1990 kuului seuraavasti: Kadonneet alkuperät: Edvard Westermarckin sosiopsykologinen ajattelu.

Juhani Ihanus

Juhani Ihanuksen tuotantoon kuuluu sekä kansainvälisiä että kotimaisia julkaisuja (tieteellisiä teoksia ja artikkeleita, tieto- ja oppikirjoja, esseitä ja arvosteluja) psykologian monilta eri alueilta, oppi-, kulttuuri- ja aatehistoriasta, terapiatyöstä, kirjallisuudesta ja kuvataiteista. Hän on julkaissut myös kaunokirjallisia teoksia ja suomennoksia. Esimerkiksi vuonna 2007 hän julkaisi yhdessä Jyrki Pellisen kanssa teoksen Narvan tiellä. Kabbalistisia merkintöjä tai esseekokoelma vuodelta 2010:  Vapauttava kieli. Kirjallisuuden ja taiteen toiseudesta.

Tervetuloa

Leena Krohnin valitsemia aforismeja

Leena Krohn oli vieraanamme keskiviikkona 4.3. aiheesta Mielikuvitus ja singulariteetti.

- Tilaisuudessa Krohn nosti esiin kolme aforismia, joita hän on käyttänyt eri kirjojensa mottoina. Lisäykset J.O.

Katukivien alla on rantahiekkaa

Pariisi 1968

- Katukivien alla on rantahiekkaa.  Tämä lainaus oli vuonna 1977 ilmestyneen saturomaani Ihmisen vaatteissa mottona.
- Aforismin lähde on tuntemattoman tekijän kirjoitus pariisilaistalon seinässä vallankumousvuonna 1968. 
- Aforismi avaa valtavan aikapespektiivin ajassa tapahtuvaan. Ajan suhteellisuus teoria. 

Et ole paikassa, vaan paikka sinussa. 

- Et ole paikassa, vaan paikka sinussa. Leena Krohn käytti tätä romaaninsa Tainaron (1985) mottona.

- Aforismi on Angelus Silesiuksen runoelmasta Der Cherubinische Wandersmann. (suom. Helvi Juvonen). Alunperin tämä aforismi ilmestyi vuonna 1657 Silesiuksen kokoelmassa  Geistreiche Sinn-und-Schlussreime zur göttlichen Beschaulichkeit. Teoksen toinen painos vuodelta 1674 sai uuden nimen: Der Cherubinische Wandersmann. Kyseinen aforismi on teoksen ensimmäisen kirjan runo numero 185.

Silesius - 1657

- Angelus Silesius, alunperin  vuonna 1624 Silesiassa luterilaiseen perheseen syntynyt Johann Scheffler. Teologisten ja lääketieteellisten saavutusteensa ohessa tuli kosketuksiin Jakob Böhmen ideoihin mikä johti hankaluuksiin ja lopulta protestanttisesta uskosta luopumiseen katolisuuden eduksi. Vaihtoi nimensä Angelus Silesiukseksi. Suurista runoelmistaan historiaan jäänyt Silesius kuoli 1677. Tässä vielä koko runo 185 suhteellisen alkuperäisesssä asussaan: 

         Der Orth iſt ſelbſt in dir.

 Nicht du biſt in dem Orth/ der Orth der iſt in dir!
Wirfſtu jhn auß/ ſo ſteht die Ewigkeit ſchon hier.

        
Maailmassa on vain yksi ihminen ja hänen nimensä on kaikki ihmiset. 

  - Tämä kolmas aforismi oli mottona Leena Krohnin kirjassa Pereat Mundus vuodelta 1998. Se on vapaa käännös Carl Sandburgin runosta, joka kuuluu: "There is only one man in the world and his name is All Men. There is only one woman in the world and her name is All Women. There is only one child in the world and the child's name is All Children."

Cerl Sandburg

- Carl Sandburg (1878 - 1967) oli yhdysvaltalainen suuri runoilija, toimittaja sekä kolminkertainen  Pulizer-voittaja. (1919, 1940 ja 1951).  Sanburgin runo sisältyi esipuheeseen, jonka Sanburg kirjoitti vuoden 1955 kunnianhimoisesta The Family of Man valokuvanäyttelystä tehtyyn kirjaan.

Klubi ke 4.3.2015 klo 17.00. Leena Krohn: Mielikuvitus ja singulariteetti

Keskiviikkona 4.3. vieraaksemme saapuu kirjailija Leena Krohn. Alustuksessaan Krohn pohtii mielikuvituksen merkitystä inhimillisessä olemassaolossa sekä teknologista singulariteettia, hypoteettista asiaintilaa, jossa kehittämämme teknologia ja tekoäly saavutavat sellaisen kompleksisuuden tason, joka ylittää ihmisen mahdollisuuden hallita luomustaan - päättäen näin ihmisen ajan.

Krohn julkaisi ensimmäisen kirjansa Vihreä vallankumous vuonna 1970. Teos oli lapsille suunnattu ympäristökysymyksiä valaiseva teos, jonka toisena keskeisenä tekijänä ja teoksen kuvittajana oli Leena Krohnin sisar Inari. Vihreän vallankumouksen jälkeen Krohn on julkaissut

Nyt jo ladunvarressa! Kuva: Tipi

kolmekymmentä kirjaa. Vuonna 1992 hänelle myönnettiin kirjallisuuden Finlandia-palkinto teoksestaan Matemaattisia olioita ja jaettuja unia.

Klubialustuksen teemat ovat vahvasti läsnä myös Krohnin 2013 julkaisemassa teoksessa Hotel Sapiens. Maaliskuussa 2015 ilmestyy Leena Krohnin seuraava teos, Erehdys. 

Tervetuloa.

Klubi 18.2.2015 klo 17.00. VTM Mikael Böök: Informaatiovalta, kirjastovalta.

Keskiviikkona 18.2. saamme vieraaksemme VTM Mikael Böökin, jonka aiheena on Informaatiovalta, kirjastovalta?

Tulisiko kirjastojen valloittaa maailma? Vai pitäisikö kirjastojen rajoittua maailmanvalloittajien auttamiseen? Löytyykö vastaus kirjastosta? Ehei, toteaa Böök, vastausta täytyy etsiä muualta. Mistä? Klubialustuksessaan Mikael johdattelee etsiviä kuulijoita oikeaan suuntaan! 

VTM Mikael Böök on varhainen nettipioneeri, joka julkaisi 1989 tietoverkkojen kehitystä pohtineen teoksen Verkonkutoja – kirja modernista postista. Hän oli myös yksi keskeisistä hahmoista Kaapelisolmu-kirjastopisteen taustalla. Kaapelisolmu tarjosi asiakkailleen pääsyn Internetiin vuonna 1994, ilmeisesti ensimmäisenä kirjastona Suomessa. Toiminnastaan Internet-palvelujen edistämiseksi hänelle myönnettiin tiedonjulkistamisen valtionpalkinto vuonna 1996. Böök on  pohtinut myös nettirahan - bitcoinin - mahdollisuuksia ja erityisesti julkisen kirjastolaitoksen ja internetin kehittämistä valtiomahdiksi lakiasäätävän, toimeenpanevan ja tuomitsevan valtiomahdin rinnalle.

Tervetuloa