Klubin pääsiäisuutinen: Sammon arvoitus ratkaistu!

Ei sanat salahan joua,
Eikä luottehet lovehen,
Mahti ei mene maan rakohon,
Vaikka mahtajat menevät.

Kuva: Unto Pusa / Sammon taonta

Kalevalan sammolle on monta selitystä. Varhaisimmat sammon selitykset ovat jumalankuva (Elias Lönnrot 1839), talismani (M.A. Castrén 1841), mylly tai huhmar (Jacob Grimm 1845), aurinko (Anton Schiefner 1850), kannellinen aarrearkku (D.E.D. Europaeus 1854), noitarumpu (J.A. Friis 1868), metallikilpi (J.C. Brown 1892), lohikäärmelaiva (K.B. Wiklund 1902) ja maailmanpatsas, huipentuen pohjantähteen, jonka ympäri tähtitaivas kiertää / maailmanpatsasta esittävä kulttipatsas (Uno Holmberg 1918).

Washington: Kalevalasta sormusten herraan

Suomen suurlähetystössä Washingtonissa on avattu näyttely "Mytologia - Kalevalasta Taru sormusten herraan". Näyttely tutustuttaa myyttisten tarinoiden maailmaan, jonka innoittamana myös Taru sormusten herrasta –trilogian kirjoittaja J.R.R. Tolkien loi omia hahmojaan. Näyttelyssä tarina kerrotaan vaikuttavien Kalevala-kuvasuurennosten, valokuvien, taustoittavien videoiden, elokuvien ja rockvideoiden avulla.

Gallén-Kallelan klassisen Sammon ryöstö -maalauksen rinnalle on Washingtonissa nostettu taiteilija Markku Laakson Elvis-Väinämöinen ja valokuvaaja Jouko Lehtolan vaikuttava kuva tatuoidusta Sammon ryöstöstä.

Tulossa klubille: Taloutta, maailmankaikkeutta ja Venäjää

Klubi kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 6.4. klo 17.00, jolloin pääministerin talouspoliittinen neuvonantaja, TTK Juha Kuisma alustaa, otsikko "Tulkinta Suomen taloustilanteesta".

Tähtitieteilijä, FK Seppo Linnaluoto avaa tiistaina 27.4. klo 17.00 aiheena "Johdatus maailmankaikkeuteen".

Aleksanteri-instituutin johtaja, VTT Markku Kivinen tulee Klubille tiistaina 4.5. klo 17.00 ja alustaa teemasta "Venäjä tänään ja huomenna".

Jorma Elovaara: Vesimiehen aika su 28.3.

Radio Suomessa sunnuntaina 28.3.2010 klo 20:04 "Olipa kerran radio" -sarjassa Jorma Elovaaran psykedeelinen ohjelma Vesimiehen aika vuodelta 1970. Pentti Kemppainen on kuvannut Elovaaran legendaarista Vesimiehen aikaa näin:

"Elovaara vei kuulijat salatieteiden hämyyn. Psykedeeliseen musiikkiin taidokkaasti kiedotuissa juonnoissa selviteltiin kuulijalle astraalitason ilmiöitä, kuten kolmiulotteisen ja neliuloitteisen maailman välistä eroa, henkiolentojen kanssa toimeen tulemista, noidanpyörteitä, viisasten kiveä ja siitä lähteviä säteitä tai vaikkapa uponnutta Atlantista."

Ylen Elävä arkisto: Jorma Elovaara Vesimiehen ajassa

Kevätpäivän tasaus 20.3. kello 19.32

Klubi esittää: Kevätpäivän tasauksesta yleinen juhlapäivä.

Maan kansalaisia ja muita olentoja yhdistää vuoden kierrossa neljä erikoista päivää: kevätpäivän tasaus, kesäpäivän seisaus, syyspäivän tasaus sekä talvipäivän seisaus. Klubi esittää, että näistä päivistä tehtäisiin niiden arvolle sopivat yhteiset, maanlaajuiset juhlapäivät. Klubin tähtitieteellisen jaoston esimies Markku af Heurlin selvittää tarkemmin kevätpäivän tasauksen ulottuvuuksia. Kiitämme myös Ursan Seppo Linnaluotoa taustatuesta.

Markku af Heurlin: Tasauksesta

Minua ovat aina lapsuudesta alkaen viehättäneet ilmaukset kevätpäivän tasaus, kesäpäivän seisaus, syyspäivän tasaus sekä talvipäivän seisaus.

Kevätpäivän tasauksena aurinko siirtyy eteläiseltä taivaanpallolta pohjoiselle eli ylittää taivaan ekvaattorin. Aikoinaan, n. 2000 vuotta sitten, aurinko siirtyi kevätpäivän tasauksena eläinradalla Kalojen tähtikuviosta Oinaan tähtikuvioon. Tätä jaottelua käytämme edelleen eläinradan huoneissa.

Tutkija, tohtori Sam Inkinen: Nykyaikoja etsimässä - Havaintoja Zeitgeist-virtauksista

Tutkija, tohtori Sam Inkinen: Nykyaikoja etsimässä. Havaintoja Zeitgeist-virtauksista, ajan hengestä ja hengettömyydestä.

Sam Inkinen on tohtoriksi väitellyt media- ja kulttuuritutkija, kirjailija sekä semiootikko. Inkisen intohimon erityisinä kohteina ovat aikalaisdiagnoosi, kulttuurihistoria sekä tulevaisuuden hahmottaminen.

Inkisen väitöskirja Teknokokemus ja Zeitgeist. Digitaalisen mediakulttuurin yhteisöjä, utopioita ja avantgarde-virtauksia (2000), keskittyi uuden mediateknologian, informaatioyhteiskunnan ja digitaalisen kulttuurin ilmiökentän tarkasteluun.

Tutkija Isa Merikallio: Onhan verkossakin elämää?

Tutkija, toimitusjohtaja Isa Merikallio: Onko verkossa elämää - miten maailman valloittanut sähköinen vuorovaikutus vaikuttaa ihmiseen?

Isa Merikallio on opiskellut oikeustiedettä ja psykologiaa Helsingin yliopistossa. Vuodesta 1995 lähtien hän on toiminut tutkijana sekä liikkeenjohdon konsulttina erityisalanaan ihmisen käyttäytymisen ja valintojen tiedostamattomat motiivit ja mielikuvat. Merikallio on myös konsultointiyritys Redera Oy:n sekä valmennusyritys Ironwisen vetäjä.

Ohjaaja Nasima Razmyar: Naisten asema Afganistanissa

Nasima Razmyar on perehtynyt ja tehnyt työtä maahanmuuttajanaisten kanssa. Aiemmin hän toimi heidän kohtaamansa väkivaltaproblematiikan parissa. Tällä hetkellä Nasima Razmyar työskentelee Monika-Naiset liitossa MoniNaisten talohankkeessa, jonka tarkoituksena on auttaa maahanmuuttajanaisten kotoutumista Suomeen. Avauksessaan Nasima Razmyar tarkastelee myös uskonnon asemaa, tasa-arvokysymyksiä sekä naisten koulutusmahdollisuuksia Afganistanissa.

Linkkejä:
Nasima Razmyar valittiin Vuoden pakolaisnaiseksi 8.3.2010
Nasima Razmyarin haastattelu YLE:ssä 14.11.2009
UNIFEM Naisten ja tyttöjen asema Afganistanissa
Global Finland Afganistanin naisista
Guardian-lehden esittely kansanedustaja Malalai Joyasta
Eduskunnan keskustelu Afganistanin tilanteesta 18.2.2010
Naistoimittajien koulutushanke Afganistanissa

Lehtori Mervi Kannelniemi: Hilda Huntuvuoren ihmeellinen elämä

Englannin kielen lehtori Mervi Kannelniemi toimii parhaillaan viransijaisena vuonna 1894 perustetussa Päivölän kansanopistossa. Täällä Kannelniemi tutustui omana aikanaan yli 50 vuotta opiston johtokunnassa vaikuttaneeseen Hilda Huntuvuoreen. Huntuvuori oli syntynyt 1887 ja hän valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1910. Opettajantoimensa ohella Huntuvuori oli intohimoinen historian harrastaja sekä tutkija. Suomen esihistoriaan liittyvät väitöskirjan esityöt kuitenkin tuhoutuivat Huntuvuoren koulun tulipalossa Sääksmäellä ja työ jäi kesken. Vai jäikö? Mervi Kannelniemen alustavat tutkimukset Huntuvuoren elämänvaiheisiin nostavat esiin monia avoimia kysymyksiä.

Toimittaja Erkki Hiltunen: Mielikuva, kieli ja kuva

Tutkija ja toimittaja Erkki Hiltunen on vuosia perehtynyt ja selvittänyt kielen ja ajattelun rakenteita.

Hiltunen on ollut mukana norjalaisen tutkijan ja psykologin Frode J.Strömnesin työryhmässä, jossa on tarkasteltu indoeurooppalaisen ja suomalaisugrilaisen kielitaustan vaikutuksia maailmankuvaan ja ajattelun tapaan. Omassa maasamme elämän- ja tuotannon tapamme ovat peräisin pääosin indoeurooppalaisesta maailmasta. Varhaislapsuudessa omaksumamme ei-indoeurooppalainen kielemme synnyttää mielenkiintoisen jännitteen kohdatessaan koulu-, opiskelu- ja työelämäämme hallitsevan toisen perinteen.

--

Linkkejä:
Pasi Heikura: Ajattelurakennelmat kielten takana
Jaan Kaplinski: Toisina Euroopassa
Juhani Pallasmaa: Huomioita kodin fenomenologiasta

FT Vesa Niskanen: Sumea logiikka - uusi näkökulma päättelyyn ja mallinnukseen

"Kun me tarkastelemme niin sanotun todellisuuden ilmiöitä, pyrimme kuvailemaan, ymmärtämään ja selittämään niitä etsimällä ilmiöille ominaisia säännönmukaisuuksia, perusrakenteita ja toimintaperiaatteita."

(Vesa A.Niskanen: Sumea logiikka - kirkasta älyä ja mallinnusta. WSOY 2003, s.6)

Runoilija Risto Ahti: Mistä tulen, missä olen, minne menen

Totuus ei ole salaisuus, se on aivan ihmisen vieressä, pilkkapuheen takana. Jokainen viisaus saa hullun nimen, siinä salaisuuksien salaisuus, tässä seinä, jonka läpi et näe, tässä kieli, jota et hulluksi tulematta opi. / Suutele julkisesti, unohda maailma! / Nosta pääsi ylös, yksinäisyys huimaa, pidä selkäsi suorassa, avaa lihasi, revi käärinliinasi!

(Risto Ahti: Puutarhajuhlat vanhassa piispan huvilassa, WSOY 2008, s. 36)

VTT Erkki Tuomioja: Voidaanko maailma pelastaa?

- Historioitsijan näkökulma maailman tilaan ja tulevaisuuteen -

"The Future is here with us today"

VTT, kansanedustaja Erkki Tuomioja, s. 1946, on yksi maamme pitkäaikaisimmista ja merkittävimmistä poliittisista toimijoista. Tuomioja oli jo 1963 mukana perustamassa Helsingin Teinien Yhteiskunnallista Seuraa, joka avasi tietä Teiniliiton politisoitumiselle ja koko 60-luvun radikalismille. Erkki Tuomioja on myös pitkän linjan Sadankomitealainen. Ydin-lehden päätoimittajana hän toimi 1977-1991.

YTL Eero Ojanen: Henki, sivistys, ylitajunta

Eero Ojanen, s.1954, valmistui yhteiskuntatieteiden lisensiaatiksi Jyväskylän yliopistosta ja on vuodesta 1984 toiminut vapaana kirjoittajana, toimittajana sekä kirjallisuuden ja filosofian opettajana. Vuonna 1974 ilmestyneestä nuorisoromaanista lähtien hän on julkaissut kolmisenkymmentä kirjaa, joista suurin osa käsittele omaperäisellä tavalla filosofisia kysymyksiä. Samassa hengessä Ojanen on tehnyt YLE:n Radioteatterille kuunnelmia vuodesta 1993 alkaen.

Kansanedustaja Pekka Haavisto: Onko Afrikan kriiseihin ratkaisua?

Kansanedustaja ja ulkoministerin erityisedustaja Afrikan kriiseissä Pekka Haavisto alusti klubilla tiistaina 8.12. klo 18.00 Afrikan sarven kriiseistä ja niiden ratkaisuyrityksistä. Haavisto on toiminut EU:n erityisedustajana Sudanissa 2005-2007, ja YK:n neuvonantajatehtävissä Afrikan sarven alueella.

Kuva: Haavisto Mogadishussa huhtikuussa 2009

Sudan ja Darfur

Ensimmäiseksi on hyvä muistaa mittakaava: Darfurin maakunta länsi-Sudanissa on noin Ranskan kokoinen alue, tai Teksasin kokoinen, kuten amerikkalaiset sen sanovat. Toiseksi on hyvä muistaa kulttuuri: furien, zaghawien ja monien arabiheimojen kulttuuri alueella on vanhaa. Jabel Marran vuoristossa, keski-Darfurissa tapaamani fur-heimon naiset olivat pukeutuneet värikkäisiin, perinteisiin kansallispukuihinsa.

Poikkeusklubi Ateneumin Picasso-näyttelyssä

Perjantaina 4.12. pidimme poikkeuksellisesti klubin Ateneumissa, jossa oli esillä harvinainen kokoelma Pariisin Musée National Picasson aarteita. Näyttelyyn klubilaiset johdatti Anja Olavinen, joka toimii Ateneumin vastaavana museolehtorina.

***

Anja: Ateneumin näyttelyssä on erityistä se, että esillä olevat parisen sataa työtä ovat peräisin Picasson omasta kokoelmasta. Ne ovat teoksia, jotka Picasso halusi pitää eri syistä itsellään - siksi että ne edustivat taiteilijan näkemyksen mukaan merkittävää vaihetta hänen tuotannossaan, tai myös siksi, että teokset olivat hänelle tärkeitä henkilökohtaisista syistä.

Veikko Leväaho -teemaklubi

Veikko Leväaho -teemaklubilla VTK Juha Olavinen alusti lyhyesti klubihistoriasta, Veikko Leväahon aatetaustasta sekä A-klubista. Lisäksi esitettiin Jaana Kokon elokuussa 2008 kuvaama lyhytelokuva "The Anarch", jonka hän tallensi muutamia kuukausia ennen Leväahon poismenoa.

VTT Christer Pursiainen: Trotskilainen Neuvostoliitto

Christer Pursiainen toimii Itämeren valtioiden neuvoston pysyvän kansainvälisen sihteeristön vanhempana neuvonantajana Tukholmassa. Aiemmin hän on toiminut mm. vanhempana tutkijana Nordregio – Nordic Centre for Spatial Development -tutkimuslaitoksessa, pääasiantuntijana Euroopan komission Moskovassa sijaitsevassa Russian-European Centre for Economic Policy –instituutissa, vt. johtajana Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa sekä erikoistutkijana Ulkopoliittisessa instituutissa. Pursiainen on myös Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kansainvälisten suhteiden dosentti. Pursiainen on julkaissut satakunta yhteiskuntatieteellistä julkaisua eri aiheista ja eri kielillä, mm. kirjan ”Venäjän idea, utopia ja missio” (Gaudeamus 1999). Parhaillaan hän valmistelee kokonaisesitystä Trotskin elämästä ja ajattelusta, jonka on määrä valmistua vuoden 2010 loppuun mennessä.

TT Jyri Komulainen: Luterilaisen Suomen loppu?

Tiistaina 3.11. kello 17.15 on TT Jyri Komulaisen avaus:

Luterilaisen Suomen loppu? Uskontotieteilijä FT Jyri Komulainen avaa otsikolla Luterilaisuuden loppu Suomessa? Esitys tuo esiin maailmanuskontojen muutossuuntia ja pohdintaa maailmanlaajuisesti pikkuruisen luterilaisuuden selviytymismahdollisuuksista uusien paineiden ristiaallokossa.

Taitelija Carolus Enckell: Taiteen henkisyydestä

Carolus Enckell on yksi eturivin suomalaisen modernin kuvataiteen tekijöitä. Taidekoulutuksensa hän on saanut Vapaassa Taidekoulussa Unto Pusan, Sam Vannin sekä Tor Arnen oppilaana. Kirjoittajana Enckell on vaikuttanut mm. Taide-lehden päätoimittajana (1984-1990). Enckell on toiminut myös vuosikausia opettajana ja Vapaan Taidekoulun rehtorina (1987-1995) sekä vt. proffana Tukholman Kuninkaallisessa Taideakatemiassa (1996-1997). Hänen erityisen kiinnostuksensa kohteena on modernismin historia ja sen eri ilmiöt. Porin taidemuseo on julkaissut Enckellin kirjoituksia vuonna 2006 nimellä Taiteen kielet.