Venäjä on parin-kolmen sadan vuoden ajan tuntenut alemmuutta "Eurooppaa" kohtaan, vaikka se pääosin on kuulunut Eurooppaan ja eurooppalaisen kulttuurin piiriin. Tekniikassa Venäjä on jäänyt jälkeen lännestä, vaikka onkin toteuttanut laajaa avaruusohjelmaa ja oli jonkin aikaa 50- ja 60-luvuilla alan kärjessä. Lännen kanssa on käyty sotia, ja Venäjän ja Saksan väliin jäävä alue on pitkät ajat ollut poliittisesti hyvin epävakainen. Lännen sotilaallinen nyrkki Nato on vaikeuttanut Venäjän tilannetta työntymällä sen rajavaltioihin ja perustamalla niihin sotilastukikohtia.
”Maantieteelle me emme voi mitään, ettekä te voi sille mitään. Emme pelkää hyökkäystä Suomen taholta, mutta Englanti tai Saksa voi harjoittaa painostusta pakottaakseen Suomen osallistumaan hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan.” Totesi siis Stalin Juho Kustille lokakuussa 1939.
Ystäviä ei Venäjällä lännessä juuri ole. Asia ei ole aivan uusi, sillä aitovenäläinen filosofi Nikolai Danilevski ilmaisi asian jo vuonna 1869 seuraavin säkein:
Klubilla pohditaan Venäjää Suomen, Lännen ja maantieteen näkökulmista ja nostetaan ylös joitakin tekijöitä, joiden suhteen Venäjän ja Suomen intressit ovat lähes yhtenevät, ja toisia , jotka vetävät maita erilleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoita kommentti tähän tekstiin.