Hetki lyö. Talvipäivän seisahdus torstaina 21.12.2017 klo 18.28.

Markku af Heurlin on jälleen ystävällisesti laatinut katsauksen talvipäivän seisahdukseen ja siihen sopivasti liittyviin hahmoihin. Samalla toivotamme klubiblogin lukijoille aivan parhainta, kohti valoa kulkevaa joulunaikaa ja mitä onnellisista Uutta Vuotta 2018.

Talvipäivän seisaus on tänä vuonna torstaina 21. joulukuuta kellon lyödessä 18.28.
 

Sumu Köylionjoen yllä 17.12.2017

Koska trooppinen vuosi alkaa kevätpäivän tasauksesta ja seuravaan kevätpäivän tasaukseen on enemmän kuin 365 päivää, tarkemmin 365,2422 päivää, siirtyy talvipäivän seisauksen hetki joka vuosi vajaalla kuudella tunnilla eteenpäin. Muutos korjataan karkausvuosina.

Pohjoisella pallonpuoliskolla päivä on seisauksessa lyhimmillään, Helsingissä vajaat seitsemän tuntia, Oulussa n. 3½ tuntia ja Rovaniemellä noin kaksi tuntia. Utsjoella kaamos on alkanut jo 25.11. ja päättyy 17.1. Helsingin horisontissa aurinko on etelässä noin seitsemän asteen eli siinä vajaan kämmenen leveyden korkeudella. Koko joulukuun pimeä aika on Etelä-Suomessa noin 14 tuntia. Helsingissä aurinko nousee 21.12. kello 9.24 ja laskee kello 15.13.  Sitä edeltävän ja seuraan viikon ajat ovat jokseenkin samat.

Talvipäivän seisauksen jälkeen päivät alkavat pidentyä, ensin hitaammin sitten nopeammin.

Eteläisellä pallonpuoliskolla, tarkemmin sanoen eteläisellä kääntöpiirillä ja sen eteläpuolella aurinko on korkeimmillaan. Zeniitissä se on keskipäivällä eteläisellä, Kauriin kääntöpiirillä eli leveysasteella 23° 26′ 21,48″ eteläistä leveyttä. Eteläisellä napapiirillä ja sen eteläpuolella aurinko paistaa koko vuorokauden ympäri. Etelämanner on lähes kokonaisuudessaan, joitakin niemiä lukuun ottamatta eteläisen napapiirin, Circulus Antarcticus, rajoittaman alueen sisällä.

Taivaanpallolla aurinko siirtyi 18.12 Käärmeenkantajan tähdistöstä (Ophiuchus  Jousimiehen tähdistöön.
Ensin mainittu tähdistö on ekliptikalla eli auringon näennäisellä radalla taivaalla, mutta se ei kuulu Eläinradan (Zodiacus, kreikaksi Ζῳδιακός)) tähdistöihin. Talvipäivän seisauksena Aurinko siirtyy Eläinradalla Jousimiehen merkistä (Sagittarius, f) Kauriin merkkiin (Capricornus, g).

Jousimies

Uusikuu oli maanantaina 18.12. ja kuun ensimmäinen neljännes Tapaninpäivänä. Sitten lainaan suoraan Suomi-Venäjä-Seuran sivuja:

” Muinaiset slaavilaisten esi-isät jo kauan ennen Venäjän valtakunnan muodostumista laskivat vuodenkierron alkavan talvipäivän seisauksesta, jolloin luonto oli kuollut ja maan päällä vallitsi epäjärjestys. Vanhat juhlamenot kuvasivat tätä epäjärjestystä ja kannustivat uuden vuoden alkamiseen, uuden järjestyksen luomiseen. Kun kristillistä joulua alettiin viettää Venäjällä Kristuksen syntymän juhlana, sen kansanomaiset viettotavat yhdistyivät tähän muinaisslaavilaiseen perinteeseen. Joulunvietossa on säilynyt esikristillisistä menoista mm. ennustaminen ja pukeutuminen vieraaseen (usein eläimen) hahmoon.”

Vuoden teema - Nikolaus

Katolinen kirkko tuntee kaksi Pyhää Nikolausta. Ensimmäinen ja tärkein on Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä (kreik. Νικόλαος ὁ Θαυματουργός, Nikólaos ho Thaumaturgós) eli Pyhä Nikolaus (kreik. Ἅγιος Νικόλαος, Hágios Nikólaos; lat. Sanctus Nicolaus tai Nicolaus Mysrensis). Myran piispa, pyhimys sekä katolisessa että ortodoksisessa kirkossa Myra eli nykyiseltä nimeltään Demre  sijaitsee Vähässä Aasiassa, Lounais-Turkissa nykyisen Antalyan maakunnassa Välimeren rannikolla.

 Nikolaus syntyi n 270 varakkaaseen perheeseen Patarassa, samoin nykyisessä  Lounais-Turkissa Välimeren rannikolla ja kuoli 6. joulukuuta, mutta kuolinvuodesta on epäselvyyttä (342- 345, jopa 365). Hänen ollessaan n. 14-vuotias hänen vanhempansa kuolivat ruttoon. Nuori peri suuren omaisuuden ja sen avulla teki paljon hyvä töitä ja antoi runsaasti lahjoja köyhille, usein nimettömänä.

Ikoni Egyptistä, 13. vuosisata

Diocletianuksen toimenpaneminen viimeisten kristittyjen vainojen aikaan Nikolaus lähti maanpakoon kahdeksaksi vuodeksi, mutta keisari Konstantinuksen tultua valtaan hän saattoi palata takaisin ja mm. osallistui Nikean kirkolliskokoukseen vuona 325.

Idän kirkossa – kirkkohan oli yhtenäinen vuoteen 1054 saakka -  Pyhä Nikolaus oli 800-luvulla Neitsyt Marian rinnalla rakastetuimpia pyhimyksiä. Palvonta levisi länteen  samoin 9. vuosisadalla. Nikolauksen luut siirrettiin Myrasta Etelä-Italiaan Barin kaupunkiin vuonna 1087 turvaan muslimivalloittajilta.

Pyhimyksen luilla uskottiin ja uskotaan edelleenkin olevan ihmeitätekeviä, parantavia vaikutuksia. Eikä asiaa pidä vähätellä. Osallistuin opettajatoverieni yhteismatkalla Venetsiaan toukokuussa 1998 Padovassa Padovan Pyhän Antoniuksen kunniaksi pidettyyn messuun. Vierustoverini, selvästi pahasti ahdistunut mies todella epätoivolla kosketi käsillään pyhimyksen sarkofagia, uskoi ja toivoi Antoniuksen auttavan häntä tuskastaan. Muistan myös samalta käynniltä, miten käydessäni Padovan yliopiston kappelissa muuan nuori noviisineito palavasti rukoili. Siinä oli vahvaa tunnetta.

Pyhä Nikolaos on KokoKreikan ja Kreikan laivaston sekä monien kaupunkien, mm. Napolin sekä merenkävijöiden, kalastajien, asianajajien, apteekkarien, oikeusmurhien uhrien ja lapsien suojeluspyhimys.  Anteliaisuutensa takia hänestä on tullut joulupukin esikuva. 

Ranskaksi joulupukki on Père Noël ja englanniksi Father Christmas. Yhdysvalloissa Santa Claus, lähinnä ilmeisesti hollantilaisten siirtolaisten vaikutuksesta. New  York  oli alun perin Uusi Amsterdam -  britit antoivat tarjouksen. josta ei voinut kieltäytyä. Hollantilaisperäinen väestö muodostaa merkittävän osan maan asujaimistosta. Heistä on tullut ainakin kolme maan presidenttiä, Martin Van Buren (presidenttinä 1837 – 1841) ja Rooselveltit.

Alankomaissa ja Belgiassa Pyhän Nikolauksen (Simnterklaas hollanniksi) päivänä lapsille annetaan lahjoja, Hollannissa 5.12. ja Belgiassa 6.12. Siinä kaksikymmentä vuotta siten Belgian kruununperillinen kihlautui 6.12. Päivälehden pilapiirtäjä sai aiheen kuvata hänen Nikolauksen päivän lahjaansa: lahjapaketista sukeutui ulos kaunis neito.

Hollanisisa Pyhää Nikolausta seuraa päivän juhlakulkueissa hänen paashinsa Zwarte Piet eli Musta Pekka ([ˈzʋɑrtə ˈpit]; englanniksi: Black Pete tai Black Peter, luxemborgiksi: Schwaarze Péiter, Indonesiassa, Alankomaiden entisessä siirtomaassa: Pit Hitamthe) Hän on mauri ja  pukeutunut renessanssipukuun. Nikolauksella on punainen puku ja hiippa. 

Kun lasten kasvatuksessa aikaisemmin oltiin ankarampia, Zwarte Pietillä oli mukanaan risuja, joilla hän rankaisi tottelemattomia lapsia. Peloteltiin vielä, että Musta Pekka voisi viedä tuhman lapsen mukanaan. (Baijerissa peloteltiin hakkapeliitoilla.)

Vielä sotien jälkeenkin saattoi Joulupukki Suomessakin tuoda mukanaan risuja. Ragni Malmsten kertoi tästä radiohaastattelussa, vaikka ei pukki vitsaansa käyttänyt vaan toi lahjoja. Siitä on luovuttu.

Alankomaiden Yhdistyneet Mielensäpahoittajat ovat vaatineet Zwarte Pietin poistamista juhlakulkueista kolonialistis-rasistisena jäänteenä. Voi sen niinkin tulkita, mutta renessanssin aikana mauripalvelija oli, kuten muistaakseni Loppiaisaatossa, varakkaan aatelisen statussymboli. Musta Pekka on tietenkin vakavamman ja hyväntahtoisen Nikolauksen rinnalla hauska, ilkikurinen ja kepposteleva hahmo.

Nikolaukset paaveina

Toinen pyhimykseksi kohotettu Nikolaus oli 105. paavi, Nikolaus I Suuri. Hän syntyi n. vuonna 800 Roomassa vaatimattomiin oloihin, mutta pääsi myöhemmin palvelukseen paavilliseen Lateraanipalatsiin paavi Benedictus III:n läheiseksi neuvonantajaksi. Nikolaus nimitettiin paaviksi hänen jälkeensä 24.4. 858. Hän kuoli 13. marraskuuta vuonna 867. 13.11. on ollut kanonisoinnin jälkeen hänen juhlapäivänsä.

Paavina Nikolaus oli tarmokas ja lähetti lähetyssaarnaajia Bulgariaan. Amiensissa syntynyt Hampurin-Bremenin piispa Asngar (Ansgarius, 801-865 Bremen) oli lähtenyt saarnaamaan kristinuskoa viikingeille ensin Tanskaan (826 - 827) ja myöhemmin Birkaan (831). Pian Ansgarin kuoleman jälkeen Nikolaus kanonisoi hänet. Pyhästä Ansgarista tuli myöhemmin Tanskan ja Skandinavian suojeluspyhimys.

Nikolaus I:stä pidetään ensimmäisenä paavina, joka asetti paavinvallan  keisarinvallan yläpuolelle. (kts .esim. https://fr.wikipedia.org/wiki/Nicolas_Ier_(pape)

Muita Nikolaus-paaveja oli neljäs. Viimeisin, Nikolaus V (Tommaso Parentucelli, 1397 – 1455) hallitsi paavinistuinta 6.3.1447 - 24.3. 1455 välisenä aikana. Hän oli ensimmäinen merkittävä humanistipaavi, joka sekä kohensi Rooman rakennuksia ja vedenjakelua, että keräsi arvokkaan klassisien käsikirjoitusten ja käännösten kokoelman. oppineiden yhteiseksi hyväksi. Tämä oli alkuna Vatikaanin kirjastolle.  Biblioteca Apostolica Vaticanalle.  

Ikävämpi puoli oli hänen vuonna 1452 Portugalin kuninkaalle Alfonso V:lle kirjoittamansa bulla Dum Diversas, jossa hän valtuutti kuninkaan alistamaan saraseenit ja pakanat orjuuteen. Tämä antoi oikeutuksen Portugalin orjakaupalle Länsi-Afrikassa. Toisilla sanoilla: lisäsi työvoiman tarjontaa ja liikkuvuutta.

Cusanus

Nikolaus Cusanus – äärettömän avaruuden löytäjä

Nicolaus Cusanus oli 1400-luvun ehkä merkittävin katolinen ajattelija, filosofi, tähtitieteilijä ja mystikko. Myös hallintomies ja elämänsä loppuvaiheessa kardinaali.  Hän esitti ehkä ensimmäisenä ajatuksen äärettömästä avaruudesta, muista asutuista maailmoista ja maan liikkumisesta täydellisellä ympyräradalla.  Tämä ei perustunut tähtitieteelliseen tietoon, vaan omakohtaiseen ajatteluun, joka sattui osumaan paljon kohdalleen. Hänen ajattelunsa tasoitti yhä etenevää maailmankuvan avartumista. Muihin uskontokuntiin hän suhtautui tietyllä suvaitsevaisuudella, ja jotkut pitävät Cusanusta panteistinä.

Maailma oli sadassa vuodessa muuttunut. Paavi Johannes XXII tuomitsi Mestari Eckhartin (1260 – 1348), dominikaanimunkin ja keskiajan ehkä tärkeimmän mystikon ajatukset. Vuonna 1328 Eckhart määrättiin saapumaan paavin silloiseen hallintokaupunkiin Vainonikin inkvisitiotuomioistuimen eteen kerettiläisyydestä syytettynä. Eckhart kuoli ennen varsinaista oikeuskäsittelyä, jossa langettavasta tuomiosta olisi seurannut kuolemanrangaistus.

Cusanukseen liitetään psykoanalyytikko Carl Jungin mielellään käyttämä, varhaisemmalta keskiajalta periytyvä vertaus: ”Jumala on ympyrä, jonka keskipiste on kaikkialla ja kehä äärettömyydessä".

Cusanus oli monipuolinen ajattelija. jonka työtä en tässä edes yritä kuvailla. Hän tutkii myös fysiikkaa ja matematiikkaa sekä laati tutkielman ympyrän neliöimisestä. Tehtävähän on mahdoton suorittaa harpilla ja viivoittimella, mutta muilla apukeinoilla mahdollinen.

Cusanus, Kuesilainen ( alun perin Nikolaus Krebs, saksaksi Nikolaus von Kues) syntyi 1401 Kuesin kaupungissa Moselin varrella, nykyisessä Rheinland-Pfalzin osavaltiossa Saksassa. Isä oli kohtalaisen varakas kauppias, ja kotitalo vielä tallella. Cusanuksella oli lukuisia kirkollisia tehtäviä diplomaattina ja kirkollisia virkoja. Hän toimi paavin avustajana kaiken ajattelutyönsä ohella. 1448 paavi Nikolaus V nimitti hänet kardinaaliksi ja 1450 n Etelä-Tirolissa silloin Itävallassa, nykyisin Italiassa sijaitsevan Brixtenin hiippakunnan (italiaksi Diocesi di Bolzano-Bressanone) ruhtinaspiipaksi.  Yksi hiippakunnan piispoista oli Konrad von Klingenberg (1322 -24). Vekkuli nimi jäi mieleen.  Cusanus kuoli Todissa, Umbriasa Keski-Italiassa 11.8. 1464.

Vajaata yhdeksää vuotta myöhemmin Preussissa, nykyisessä Puolassa Thornin kaupungissa syntyi Nikolaus Kopernikus. (1473 – 1543), tuleva Frauenburgin (Fromborkin) tuomiokirkon kaniikki. Häneen palaan myöhemmin.

Markku af Heurlin