Im Memoriam
maanantai 28. lokakuuta 2019
Reijo Wilenius on lähtenyt
Im Memoriam
Reijo Wilenius
22.4.1930 - 26.10.2019
Kuva Juha Olavinen (23.4.2015)
Reijo Wilenius oli 1900-luvun jälkipuoliskon suuria
suomalaisia kulttuurivaikuttajia, jonka avarakatseinen, ihmisyyttä ja ihmisen
henkistä kehitystä puolustavat näkemykset saivat paljon huomiota ja jättivät
syvän jäljen monien tietoisuuteen.
Wilenus opiskeli filosofiaa muun muassa Erik Ahlmanin sekä Georg Henrik von
Wrightin johdolla Helsingin yliopistossa ja perusti jo 1957
kahden muun henkilön kanssa Katsaus -lehden, josta kehittyi merkittävä,
monipuolinen kulttuurijulkaisu. Vuonna 1963 hän väitteli tohtoriksi Fransisco Suarezin
sosiaalifilosofiasta, ja hänessä heräsi jo varhain mielenkiinto Rudolf
Steinerin hengentieteellistä ajattelua
kohtaan.
Kasvatuksen, koulutuksen ja ihmisen yleisen henkisen kasvun
teemat näkyivät hänen tuotannossaan 1960-luvulta alkaen. Heti alusta hänen kirjoittamistaan leimasi
selkeys, iskevyys ja ymmärrettävyys. Wileniuksen varhaisia, huomiota
herättäneitä teoksia olivat muun muassa Marx ennen Marxia (1966), Filosofia ja
politiikka (1967) sekä Nuorison kapina ja aikamme suunnanmuutos (1969).
Reijo Wilenius itse kertoo eräässä artikkelissaan 1960-luvun ilmapiiristä, jossa hän hedelmällisellä tavalla kohtasi
tuon ajan yhteiskunnallisesti aktiivisen nuorison:
http://kriittinenkorkeakoulu.fi/…/ihmis-ja-maailmankuvan-m…/
Tämä kohtaaminen synnytti
myös Kriittisen korkeakoulun, josta Wilenius artikkelissaan kertoo.
Wilenius toimi 1960-luvulla filosofian opettajana Helsingin
yliopistossa, mutta akateemisen päätyönsä hän teki Jyväskylän yliopiston
filosofian professorina 1973-1992. Hän teki aiemmin marginaalissa olleesta
filosofiasta suositun oppiaineen ja teki Jyväskylästä mannermaisittain,
fenomenologiaan ja hermeneutiikkaan painottuneen filosofian keskuspaikan
Suomessa 1970-luvulla. Vuonna 1975
ilmestynyt Kasvatuksen ehdot -teos oli eräs hänen merkittävimpiä yksittäisiä
teoksiaan.
1970-luvulla Wilenius harrasti paljon J.V. Snellmanin
filosofiaa ja julkaisi Snellmanin linja – henkisen kasvun filosofia -teoksen,
joka on edelleen ehkä syvällisin Snellmanin hengenfilosofiasta, tietoisuuden,
itsetietoisuuden ja persoonallisuuden teemoista julkaistu tutkimus. 1970-lukuun
kuului voimakas yliopistolla toteutetun tutkinnonuudistuksen kritiikki, joka kumpusi
paljolti snellmanilaisen sivistysyliopiston ideasta
Vuonna 1980 Wilenius oli keskeisenä henkilönä perustamassa
Snellman-korkeakoulua, josta kehittyi antroposofisen hengentieteen kannalta
keskeinen opinahjo Suomessa. 80-luvulla Wilenius toimi myös Suomi tulevaisuudessa -seminaarisarjan puheenjohtajana. Seminaarisarjan taustalla olivat kaikki tuonaikaiset puolueemme sekä suuri joukko kansalaisjärjestöjä ympäristöliikkeistä Elinkeinoelämän valtuuskuntaan saakka.
Suomalaisen kulttuurin perusteiden tarkastelu
jatkui 1986 julkaistussa Kolme näkijää ja kokijaa -teoksessa, jossa Wilenius
esittää tarkan ja oivaltavan analyysin 1800-luvun suomalaisesta
suurmieskolmikosta.
Wilenius toimi Kriittisen korkeakoulun johtokunnan
puheenjohtajana vuodet sekä uudelleen 1999-2002. Eläköidyttyään yliopistolta
hän jatkoi edelleen aktiivista opetustyötään Snellman -korkeakoulussa lähes
viime vuosiin saakka, ja samoin jatkui kirjallinen työ. Vuonna 1999 ilmestynyt
teos Mitä on ihminen? kokoaa yhteen hänen koko toimintaansa leimanneita
ihmisyyden ja inhimillisen kasvun teemoja.
Ihmisyyden puolustaminen yhdistyi hänellä syvään
tietoisuuteen aikamme keskeisistä ongelmista, ekologisesta kriisistä sekä sodan
uhasta.
Oppilaat, työtoverit ja muut muistavat Reijon kannustavan ja
innostavan hyväntahtoisuuden ja hänen leppoisan huumorinsa. Hän katseli asioita
ja ihmisiä tarkoin ja näki kaikessa ja kaikissa ihmisyyden hyvän kipinän.
Eero Ojanen, Kriittinen korkeakoulu, tj.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

- Et sä nyt jo tajua
- Kukahan tässä nyt ei varsinaisesti tajua
Piirros: Juha Olavinen
Pääsiäissaaren viimeinen palmu
Olen usein kysynyt itseltäni: "mitä viimeistä palmupuuta kaatanut pääsiäissaarelainen sanoi?" Sanoiko hän nykyajan metsurin tapaan: "työpaikkoja, ei puita!"? Vai: "teknologia ratkaisee ongelmamme, ei pelkoa, löydämme puulle korvaavan materiaalin"? Vai: "ei ole todisteita siitä, ettei jossakin muualla saarellamme olisi vielä palmuja. Tarvitsemme lisää tutkimusta. Ehdottamanne puunkaatorajoitus on ennenaikainen ja perustuu pelonlietsomiseen"?
- Jared Diamond: Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä? Terra Cognita 2005
- Jared Diamond: Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä? Terra Cognita 2005
Auf Wiedersehen und gute Reise..Du sagtest,dass Du Dich einsam fühlst..da war es wohl an der Zeit..hab Dank Du hast viel für unser Aufwachen getan Katharina
VastaaPoista