Syyspäivä tasaantuu keskiviikkona 22.9.2021 klo 22.21 Suomen aikaa

Klubi jatkaa ristiretkeään neljän planetaarisen vapaapäivän puolesta. Tässä Markku af Heurlinin syyspäivän tasaus.

Kuva: Hangon Tulliniemessä tasauksen odotuksessa 20.9. Kamerassa Markku af Heurlin.  

Syyspäiväntasaus on tänä vuonna kesiviikkona 22.9 klo 22.21 (19.21 Greenwichin keskiaikaa) eli siinä  60 pituuspiirin itäpuolella  mm. Samarkandissa ja Tashkentissa  Uzbekistanissa se on  23.9. puolen yön jälkeen.

Syyspäivän tasaus voi olla 22., 23. tai 24.9.  Aurinko ylittää taivaanekvaattorin ja tähtitieteellinen syksy alkaa. Tai jos ollaan tarkkoja tähtitieteellinen syksy alkaa, kun  auringon rektaskensio eli kulmaetäisyys kevätpäiväntasauspisteestä (^) on tasan 180 astetta. Nämä eroavat toisistaan joillain sekunneilla, johtuen erinäisistä astraalisista värähtelyistä. Ensi vuonna syyspäintasaus on 23.9.

Eläinradalla Aurinko siirtyy Neitsyeen merkistä Vaa’an merkkiin. Tähtitaivaalla aurinko on vielä Neitsyeen tähdistössä. Saturnus ja Jupiter, jälkimmäinen erittäin kirkkaana, näkyvät eteläisellä tähtitaivaalla puolenyön tietämissä.

Täysikuu  on edellisenä  päivänä 21.9. klo 2.55. Syyspäiväntasauksen vastaisena yönä kuu loistaa vielä lähes täytenä, mutta ei niin kirkkaana kuin tiistain vastaisena yönä.

Keskipäivällä aurinko on päiväntasaajalla zeniitissä eli suorana pään päällä. Taas aivan absurdin tarkkaan  pituuspiirillä 110^o 6’ läntistä pituutta. Paikka on keskisellä Tyynellämerellä runsaat 2000 kilometriä Galapagossaarista länteen. Lähellä sitä on  muuten matalahkossa  (3000 m)  meressä 4020 metrin syvänne. Päiväntasaaja kulkee Galapagossaariin kuuluvan Isabella-saaren halki.

Länsieurooppalaisen kalenterin mukaan on Maurin päivä.   Ortodoksisessa kalenterissa Marttyyripiispa Fokaksen (k. 117) Profeetta Joonan (k. 750 e:Kr) ja Karjalan Pyhän Joona  Jalasjärveläisen muistopäivät (k. n.1600). Fokas oi Sinopen kaupungin piispa, ja hänet  surmattiin kiehuttamalla kuoliaaksi keisari Trajanuksen vainoissa vuonna 117.  (Miellyttävää  luettavaa tämä kirkkohistoria.) Sinopen Kaupunki sijaitsee Mustanmeren rannalla. Fokas sekoitetaan usein toseen samannimiseen, Fokas Puutarhuriin (k. n. 300)

547 - 610 elänyt Fokas oli myös Bysantin keisari  - ja ensimmäinen onnistunut vallananastaja, usurpaattori - vuosina 602 -  610. Viranhoito oli seuraajien palkkaamien historioitsijoiden mukaan styrankimainen ja taitamaton. Elämä päättyi sotilaskapinaan, jota johti Herakleios nuorempi (575 – 641). Tämä hallitsi kolmekymmentä vuotta ja ilmeisen menestyksellisesti. Herakleios luopui roomalaisista arvonimistään ja ensimmäisenä keisarina otti käyttöön arvonimen basileos, kuningas, jota kreikkalaiset ja roomalaiset olivat kammonneet lähes tuhat vuotta. Herakleios valloitti Jerusalemin takaisin kristikunnalle ja palautti pyhän Ristin sinne.

Fokas oli myös 900-luvulla vaikuttanut mahtava Bysantin sotilas- ja virkamiessuku. Ainakin yksi valananastaja kuului siihen.

Athanassios Spyridon Fokas (Αθανάσιος Σπυρίδων Φωκάς, * 30. kesäkuuta 1952  Kefalonia) on kreikkalainen erityisesti epälineaarisiin osittaisdifferentiaaliyhtälöihin  perehtynyt matemaatikko.  Vuodesta 2002 lähtien hän on ollut Cambridgen yliopiston epälineaaristen matemaattisten tieteitten professori ja tehnyt työtä leukemian tutkimuksesta relativistiseen painovoimateoriaan. Hänelle on . 2009 myönnetty Guggenheim Fellowship-palkinto.

Klubin avaaja, matematiikan professori Olavi Nevanlinna on tutustunut Fokakseen Cambridgessä.

23.9. ortodoksisen kirkon mukaan tapahtui P. Johannes Kastajan sikiäminen. Päivän Pyhät ovat Ksantippa Ja Polyksena, apostolien oppilaat .Molemmat kuolivat 100-luvulla

Ksantipan muistamme lähinnä  Sokrateen äksynä puolisona. Sokrateen  kerrotaan todenneen: ”Menkää  ihmeessä naimisiin. Jos osutte saamaan hyvän vaimon., teistä tulee onnellisia. Jos huonon, niin filosofi, mikä sekin on vallan mainio asia.”.

23.9. on yksi Johanneksen ja Juhanin  nimipäivistä ortodoksisessa kalenterissa. Suomalaisessa kalenterissa Minjan, Miisan ja Mielikin päivä

24.9.  Ortodoksisessa kirkossa  muistetaan ensimmäistä naismarttyyria Apostolien vertaista Teklaa. sekä pappismarttyyri Juvenali Alaskalaista ( k. 1796) ja Pyhittäjä Siluan Athosvuorelaista (k. 1938). Ortodoksisessa  Kalenterissa Telan ja Silvon päivät.  Suomalaisessa kalenterissa Alvarin  ja Aunon päivä.

Päivän ruokaohje:

”Kaikki sienet ovat syötäviä, mutta jotkut vain kerran.” 

Päivän mietelause:

”Aina ja kaikissa suhteissa on turvauduttava fysiikan, psykologian ja dialektiikan lakeihin.”

 - Marcus Aurelius: Itsetutkiskeluja 

60 vuotta sitten:

http://www.ristovolanen.fi/118302917 

50 vuotta sitten: 

Vihreitten ehdotus kannabiksen laillistamisesta on saanut juuri haukut vastaansa. Palautan mieleen erään puheenvuoron  asiasta vuodelta 1971 kun kannabiksen kriminalisointi oli esillä.  Muistinvarainen lainaus, asiasisällön pitäisi olla oikein:

”Minä olen nyt kuunnellut asiasta esitettyjä näkökohtia ja kovasti miettinyt sitä. Eihän se kannabis mikään välttämättömyys eikä hyvä asia ole. Muta ei niin kauhean pahakaan. Toimitaan kuten alkoholin kanssa. Tehdään siitä valtion monopoli, niin hyöty tästä inhimillisestä heikkoudesta tulee koko yhteiskunnan hyväksi.”

Kuka tämä huumekulttuurin edistäjä  oikein oli? Suomen Sosialidemokraatin arkkitannerilainen paikoitsija Simppa eli Simo Juntunen.

En ole huomannut, että asia olisi 50 vuodessa muuttunut. Kannabis ei ole vaaraton, ja joillekin se on erittäin vaarallinen, kuten alkoholikin.  Toisaalta suuri enemmistö käyttäjistä käytätä ainetta täysin hallitusti ja ilman sanottavia haittavaikutuksia. 

Markku af Heurlin