sunnuntai 20. maaliskuuta 2022

Kevätpäiväntasaus tänään, 20.3.2022

Markku af Heurlin 

KEVÄTPÄIVÄNTASAUKSEN POSTILLA 2022


Kevätpäiväntasaus on tänä vuonna tänään sunnuntaina 20 päivänä maaliskuuta kello 17.33. Suomen (Iät-Euroopan) aikaa ja 15.33 Greenwichin keskiaikaa. Aurinko siirtyy eteläiseltä taivaanpallolta pohjoiselle eli ylittää taivaan ekvaattorin. Kevätpäiväntasauksen tienoilla päivä pitenee nopeimmin pohjoisella pallonpuoliskolla: Helsingissä lähes 40 minuutilla ja Utsjoella yli tunnilla viikossa. Kuluneen kuukauden aikana päivä on pidentynyt Helsingissä 21⁄2 tunnilla ja Utsjoella neljällä tunnilla

Kaikkialla maapallolla päivä on periaatteessa yhtä pitkä eli 12 tuntia. Tai hieman enemmän, Helsingissä 12 minuuttia, koska auringon nousu ja lasku määritellään siitä milloin auringon kehrän yläreuna on ottaen vielä huomioon valon taittuminen ilmakehässä noussut horisontin ylle tai laskenut alle. Tästä päätetiin 70-luvun tähtitieteilijöiden maailmankongressissa

Yliopiston almanakassa se otetiin käyttöön vuonna 1975 almanakassa. Isäni oli professorina päättämässä muutoksen käyttöönotosta ja totesi tekevänsä konsistorissa suuria päätöksiä: päättää, milloin aurinko nousee ja laskee.

Tasauspäivinä kaikkialla maapallolla aurinko nousee idästä ja laskee länteen. Kesällähän Etelä-Suomessa aurinko nousee osapuilleen koillisesta - juhannuksena pohjoiskoillisesta - ja laskee luoteeseen.

Täysikuu oli ollut 18.3. aamulla 9.18 jolloin kuu oli jo laskenut horisontin alle. Kuu oli korkeimmillaan 12.3, jolloin se ei lainkaan laskenut Oulussa eikä Utsjoella horisontin alle. Jos oikein muistan keskustelut Komeetassa niin jo Tampereen korkeudella kuu ei tällöin laske vuorokauteen.

Eläinradalla aurinko siirtyy Kalojen merkistä Oinaan merkkiin. Tähtitaivaalla se on vielä Kalojen tähtikuvossa. Tämä johtuu siitä, että kahden vuosituhannen aikana kevätpäiväntasauspiste on maan pyörimisakselin hitaasta siirtymisestä eli prekessiosta johtuen siirtynyt. Täysi kierros vie 26.000 vuotta,mitä aikaa kutsutaan suureksi vuodeksi tai platoniseksi vuodeksi.

Venus on läntisimmässä elongaatiossa eli kauimpana Auringosta. Se nousee viiden aikaan aamuyöstä, jolloin taivas alkaa jo olla kirkas. Venus laskee hieman ennen kahta iltapäivällä. Hyvällä onnella sen voi nähdä paljain silmin siinä 30 asteen korkeudella, etelätaivaalla aamupäivällä. Tai sitten kiikarin avulla.

Tähdet 2022 vuosikirjasta (Ursa) - Hyvä apuneuvo astraalitasolla liikkuessa.

Huhtikuussa Merkurius on hyvin nähtävillä hieman auringonlaskun jälkeen iltataivaalla 15.4. – 30.-4 välisellä ajalla.

Neptunus, Merkurius ja Jupiter ovat lähellä aurinkoa. Saturnus, Venus ja Mars näkyvät aamutaivaalla.

Kevätpäiväntasauksena aurinko on päiväntasaajalla suorana pään päällä. zeniitissä. Helsingissä se nousee 30 asteen korkeudelle Tämä vastaa sunnilleen korkeutta, kun nosta käden pään korkeudella.

Amazonin sademetsässä

Amazonrivermap.svg

Aivan tarkkaan aurinko on zeniitissä pisteessä ekvaattorilla läntisellä pituusasteella 5315’.

Paikka Brasiliassa Amazonin sademetsässä. Rio Paru -joesta n.40 km itään ja Rio Jari - joesta länteen n 100 itään. Lähin asutus on n. 50 km etelään Arere-niminen paikka. Muuten alue on sademetsää.

Alue on kartan mukana 200- 500 metrin korkeudella meren pinnasta . Suomessa tällä korkeudella ovat vain Koillismaa ja Pohjois-Lappi.

Tästä vajaat 300 km itään on Amazon-joen suulla oleva noin puolen miljoonaa asukaan kaupunki Macapá. Kaupunki oli perustettu 1758, ja kuusi vuotta myöhemmin aloitettiin linnoituksen rakentaminen. Tämä vei 18 vuotta. Kaupungilla on kyseenalainen kunnia olla maailman 50 väkivaltaisimman kaupungin joukossa.

Espanjalaiset olivat löytäneet paikan 1544 ja antaneet sille nimeksi Uusi Andalusia.


Panama-koski Rio Parussa (Wikipedia)

Rio Jari ja Rio paru ovat Amazonin vasemman- tai pohjoispuoleisia sivujokia. Amazonin mittakaavassa pieniä: pituudet 790 km ja 710 km, virtaamat1500 m3/s, ja 1000 m3/s. Vuonna 1937 syntyneen amerikkalaisen nykysäveltäjän Philipp Morris Glassin tunnetuimpia teoksia on sarja Águas da Amazôia (1993 – 1999), jonka yksi osa on nimeltään Rio Paru

https://www.youtube.com/watch?v=3UiP6TbQ2po&list=PLSnett87SsXXQ51P2RZtuyQ6cg KpMTpXZ&index=7

Amazonin pituus on lähes 7000 km, valuma-alue 7 miljoonaa nelikilometriä , eli kaksi kertaa Misissippi-Missourin valuma-alue ja suunnilleen yhtä suuri Yhdysvaltain koko pinta- ala, jos lasketaan pois Alaska. Amazonin pääuoma on jokseenkin kokonaan päiväntasaajan eteläpuolella, mutta sen suu juuri pohjoisella pallonpuoliskolla.

Keskivirtaama on 200.000 m3/s ja suurin noin 340.000 m3/s. Sadekautena joen korkeus voi nousta jopa 9 metriä, ja tulva-alue peittää yli Suomen pinta-alan kokoisen alueen. Televisio-ohjelman mukaan ilmavirtausten mukana Amazonin alueen yläpuolella kulkee vielä merkittävämpi näkymätön virta, joka tuo sateita alueelle.

Amazonas on hyvin alavaa. Alueen keskellä oleva suurkaupunki Manaus on 92 metrin korkeudella merestä. Kun matkaa rannikolle on yli tuhat kilometriä, niin virta laske alle 10 cm kilometrillä eli promillen kymmenesosan.

Amazonin alkulähteet ovat Perussa. Casquire-joki yhdistää pohjoisessa Venezuelan läpi kulkevan Orinoco- joen ja Amazonin muodostaen maailman suurimman bifurkaation. Tässä tapauksessa se tarkoittaa vedenjakajan ylitystä. Vesijaon järvi Padasjoella ja Lummenne Kuhmoisissa laskevat sekä Kymi- että Kokemäenjoen vesistöön.

Vertailua Koto-Suomeen (ml. Suur-Suomi)

Kemijoen pituus on noin 550 km ja virtaama 660 m3/s. Viena Kemijoen, jonka latvat ovat osaksi Suomen puolella, pituus on 191 km ja virtaama puolet Kemijoen virtaamasta. Olen monta vuotta sitten ylittänyt sen matkalla Murmanskista Petroskoihin. Joen suu, Vienan Kemi on Oulun ja Solovetskin luuostarisaaren leveyspiirillä. Solovetskista totesi Venäjän patriarkka kerran suurlähettiläs René Nybergille raskaasti, että se on Venäjän Golgata.

Kultaa, timantteja, orkideoja.

Neljä vuotta sitten kesällä matkalla Kuopio tanssii ja soi- festivaaleille poimin divarin ilmaishyllyltä amerikkalaisen kauppiaan ja tutkimusmatkailijan William La Varren kirjan Kultaa, timantteja, orkideoja: kauppamatkustajan ja tutkimusretkeilijän elämyksiä Etelä- Amerikan tuntemattomilla seuduilla. (Otava 1939)Jätin kirjan majapaikkaani seuraavan luettavaksi, joten joudun tyytymään muistiini.

Kiehtova kirja. Varre teki tämän matkansa 1930-luvn alkupuolella. Jos oikein muistan ́, hän aloitti matkansa Georgetownista silloisesta Brittiläisestä Guianasta kulkien ylöspäin eli

etelään Essequibo- jokea. Joen potuus on runsaat 1000 kilometriä. Intiaaneja hän oli palkannut oppaiksi ja työvoimaksi.

Matkalla hän huomasi intiaanien käyttävän timanteista tehtyä raspeja, joita he eivät pitäneet kovin arvokkaina. Joen latvaoilta löytyi suuri timanttilaakso. Varre paalutti sen nimiinsä, mutta huomasi sitten Brasilian ilmavoimien koneen lentävän lähellä. Alue oli kiistelty.

Lopulta hän kuuli intiaaneilta etelään laskevasta joesta. Hän oli siis saavuttanut vedenjakajan, ja laski sitten Amazon-joen sivujokea alaspäin.

Valtiattaren vaatimuksesta mukana pidetyt muotilehdet olivat suuri ilo, kun he pääsivät ensimmäiseen eurooppalaiseen asutukseen, pieneen kaupunkipahaseen joen varrella. Kaupungin pieni sosieteetti saattoi siis pukeutua uusimman pariisilaismuodin mukaan.

Varre oli syntynyt 1898 Richmondissa, Virginiassa ja opiskeli Columbian ja Harvardin yliopistoissa. Hän teki monia tutkimusmatkoja Etelä-Amerikkaan ja lopuksi 1940-luvulta lähtien työskenteli Yhdysvaltojen kauppa – ja ulkoministeriöiden palveluksessa.

Englanninkielisestä alkuteoksesta Gold, Diamonds and Orchids kirjan oli suomentanut K. M. Wallenius Lapin kenraali ja kirjailija (1893 – 1984). Wallenius kompromettoitui Ståhlbergin kyydityksessä, joutui eroamaan armeijasta, ryhtyi Lapuan liikkeen pääsihteeriksi ja osallistui Mäntsälän kapinaan. Ennen sotia hän työskenteli Petsamossa Liinahamarissa Ragnar Nordströmin palveluksessa. Hänen tunnetuimpiin kuuluva teoksena on Pohjoisen Jäämeren elämää kuvaava Miesten meri. (Otava 1952)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjoita kommentti tähän tekstiin.


- Et sä nyt jo tajua
- Kukahan tässä nyt ei varsinaisesti tajua
Piirros: Juha Olavinen

Pääsiäissaaren viimeinen palmu

Olen usein kysynyt itseltäni: "mitä viimeistä palmupuuta kaatanut pääsiäissaarelainen sanoi?" Sanoiko hän nykyajan metsurin tapaan: "työpaikkoja, ei puita!"? Vai: "teknologia ratkaisee ongelmamme, ei pelkoa, löydämme puulle korvaavan materiaalin"? Vai: "ei ole todisteita siitä, ettei jossakin muualla saarellamme olisi vielä palmuja. Tarvitsemme lisää tutkimusta. Ehdottamanne puunkaatorajoitus on ennenaikainen ja perustuu pelonlietsomiseen"?

- Jared Diamond: Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä? Terra Cognita 2005