Juhana Blomstedt In Memoriam

Taiteilija, professori Yrjö Juhana Blomstedt kuoli 4. elokuuta 72 vuoden ikäisenä vaikean ja pitkäaikaisen sairauden murtamana.


Blomstedt oli syntynyt 1937. Hänen isänsä oli arkkitehti Aulis Blomstedt ja äiti keraamikko Heidi Sibelius - Jean Sibeliuksen tytär. Juhana Blomstedt kuului suomalaisten modernistien toiseen sukupolveen yhdessä mm. Tor Arnen ja Paul Osipowin kanssa ja oli heistä se, joka vietti ja työskenteli pisimpään ulkomailla. Blomstedt opiskeli Suomen taideakatemiassa vuosina 1957-61. Sam Vanni, joka oli yksi hänen opettajistaan, vaikutti ratkaisevasti Blomstedtin taidenäkemykseen.
Vanni toimi myös porttina Blomstedtin varhaiseen kiinnostukseen Kandinskyä, Kleetä sekä Vasarelyä kohtaan.

Syyspäivän tasaus torstaina 23.9.

SYYSPÄIVÄN TASAUKSESTA


Syyspäivän tasauksena aurinko siirtyy pohjoiselta tähtitaivaalta eteläiselle. Päivä ja yö ovat yhtä pitkät, ja aurinko nousee idästä ja laskee länteen kaikkialla maapallolla. Tämän jälkeen yö on meillä nyt päivää pidempi ja päivä lyhenee nopeimmin, viidellä minuutilla vuorokaudessa.

Syyspäivän tasaus on tänä vuonna 23.9. klo 6.09, ja silloin aurinko myös siirtyy Neitsyen merkistä Vaa’an merkkiin. Syyspäivän tasaus on vuosittain 22. tai 23.9.

Klubilla keskiviikkona 15.9. toimittaja Peter Lodenius: Islanti uusliberalismin laboratoriona

Ny Tid -lehden toimittajana sekä päätoimittajana vuosikymmeniä toiminut Peter Lodenius on yksi maamme merkittävistä tutkivista journalisteista. Lodenius on selvittänyt perustellisesti mm. Balkanin alueen monimutkaista tilannetta sekä Turkin asemaa ja merkitystä. Kesähelteillä Lodenius vietti aikaa Islannissa perehtyen maata ravistelevan pankkikriisin syihin ja seurauksiin. Peter on julkaissut alustavia tuloksia selvitystyöstään Ny Tid -lehden palstoilla. Klubilla Lodenius valaisee niin Islannin pankkikriisiä kuin sen yhteyttä uusliberalistiseen talousnäkemykseen. Aloitamme keskiviikkona normaalisti kello 17.00.

Peterin Islanti-analyysin laajempi versio löytyy Voima-lehden numerosta 9/2010 eli täältä:
http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2010/numero-9/alullepanijat-pankkimiehet-nurkanvaltaajajat-veivat-tuhkatkin-pesasta

Klubin avaus keskiviikkona 8.9. kello 16.00 Elinkeinoelämän valtuuskunnan uusi johtaja Matti Apunen: RATIONAALINEN OPTIMISMI

Syksyn klubikausi aloitetaan keskiviikkona 8.9. Klubipäivä on nyt täten keskiviikko.
Vieraaksemme saapuu EVAn uusi, elokuussa aloittanut johtaja Matti Apunen joka halua puhua rationaalisesta optimismista. Aloitamme poikkeuksellisesti kello 16.00 tasan.

Matti Apunen siirtyi nykyiseen tehtäväänsä Tampereen valtamedian Aamulehden vastaavan päätoimittajan paikalta. Apunen toimi aiemmin myös lehden kultturitoimittajana erikoisalanaan elokuva. Aiheeseen liittyen Apunen julkaisi 1989 yhdessä Matti Wuoren sekä Helena Yläsen kanssa kirjan Krzysztof Kieślowskista. 1997-98 Matti Apunen oli Image-lehden päätoimittajana. Täytti 20.8 50v.

Vuonna 1974 perustetu Elinkeinoelämän Valtuuskunta on ollut merkittävä tekijä maamme kulissien takaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja suunnanmäärityksessä. Erityisesti Max Jakobsonin kaudella 70- ja 80-luvuilla EVAlla oli vahvasti sormensa ajan hermolla. Järjestö on toiminut johtavien suomalaisten yritysten ja rahoituslaitosten tiiviinä vuorovaiktusverkostona. Valtuuskunnan toimeliaisuus hiipui 90-luvun lopussa. Kun fundamentaalivasemmiston uhka oli torjuttu, Suomi saatettu rahaliiton ja EU:n jäseneksi hiljeni EVAkin. Vuoden 2001 terrori kuitenkin herätti Elinkeinoelämän Valtuuskunnan uuteen aikaan ja toimintaa alkoi taasen viritä. Matti Apusen edeltäjänä EVAn johtajana toimi Risto E. J. Penttilä.
-Lisätietoja EVAsta: http://www.eva.fi/eva/

MATTI APUNEN KLUBILLA:

Omaa aikaamme luonnehtii ikävä atmosfääri, pitkä trendi jota voisimme nimittää rakenteelliseksi pessimismiksi. Asiat menevät johdonmukaisesti huonompaan suuntaan. Tilanne eskaloituu, pian se ei ole kenenkään hallittavissa. Tällainen ilmapiiri on ollut vallalla ainakin 20-30 vuotta, monien asioiden kohdalla pidempäänkin.

Mutta jos näin todella olisi asioiden laita, tulisi meidän nähdä runsaasti rappion merkkejä ympärillämme. Jos näin olisi, pitäisi elämänlaatumme olla merkittävästi heikentynyt. Onko näin? Itse asiassa edes lähivuosina kokemamme syvimmän laman aikana elintasomme ei ole juurikaan hetkahtanut.

Kari Palonen: PARLAMENTARISMI OBJEKTIIVISUUDEN IDEAALITYYPPINÄ

-vapaasti uudelleen muotoiltu versio filosofiklubin seminaarissa 22.5. 2010 pidetystä esityksestä


Viimeistään akateemisista peruskursseista lähtien meidät on totutettu ajattelemaan, että tiede on objektiivista jos mikä, ja politiikka ei sitä ainakaan ole eikä voikaan olla. Tähän eroon vedottaessa siteerataan usein Max Weberiä, hänen kahta Münchenissä ylioppilaille pitämää esitelmäänsä Wissenschaft als Beruf (pidetty syksyllä 1917) ja Politik als Beruf (pidetty tammikuussa 1919), jotka Weber julkaisi erikseen mutta samanaikaisesti kesällä 1919. Nämä esitelmät on nyt myös julkaistu suomeksi nimellä Tiede ja politiikka (Tampere: Vastapaino; saksaksi ne löytyvät yhdessä niteetä Max-Weber-Studienausgabe 1/17, Tübingen: Mohr 1994).

Tässä esityksessä kyseenalaistan molemmat nämä ”totuudet”. Max Weberiä hieman toisin lukien ja eri teksteihin huomion kiinnittäen väitän, että hän näkee myös vahvoja yhtäläisyyksiä tieteen ja politiikan välillä. Toisin sanoen tiedettä inhimillisenä toimintana ja käytäntönä lukien sitä voi käsitellä keskeneräisenä politiikkana, jossa ei tarvitse samalla tavalla ”liata käsiään” kuin muussa politiikassa, mutta jossa tutkijan operaatiot ja niille asetettavat kriteerit ovat suurelta osalta samoja kuin poliitikon. Eikä kukaan muu kuin juuri Max Weber ole tulkinnut ”objektiivisuuden” käsitettä uudelleen siten, että sen malliesimerkiksi tulee parlamentaarinen politiikka.

Haavisto kysyi: missä, millä ja miksi?

Sähköklubin poliittisten asioiden v.t. tarkastaja norkoili hyvässä seurassa tiistaina 29.6. Bulevardin kulmilla Helsingissä, kun hän haistoi palaneen käryä Sinebrychoffin taidemuseon kohdilla. Pekanpäivänä sisäpihalla sijaitsevaan ravitsemustilaan olikin vaivihkaa kokoontunut rymittymä avaamaan kampanjaa päivänsankari Haaviston nostamiseksi Tarja Halosen seuraajaksi vuoden 2012 presidentinvaaleissa. Ensimmäisiä vaunuja oltiin näköjään kiinnittämässä uuteen veturiin. No, mikäs siinä, tuumi tarkastaja ja totesi, että aurinkoisen illansuun voisi tämän ydinvoimamurheen keskellä käyttää huonomminkin.

Pekka Haavisto kävi paikalla toteamassa tilanteen. Lyhyessä puheenvuorossaan hän sanoi painokkaasti, että jos tällaiseen hommaan ryhdytään, on vakavasti paneuduttava ainakin kolmeen maamme tulevaisuutta koskettavaan suureen kysymykseen: missä maailmassa me elämme, millä me tulemme toimeen, ja miksi tähän ryhdytään.

Mitkä tekijät, maat ja maanosat muotoilevat maailmanlaajuista elinympäristöämme? Aasian ja Afrikan asemien ja vaikutusvallan muutokset asettavat suuren haasteen ja muovaavat sitä pelikenttää, jossa Suomikin toimii. On myös turha kuvitella, että EU voisi ratkaista suuret kysymykset puolestamme.

Toiseksi on kysyttävä, millä Suomi tulee toimeen. Taloudelliseen toimintaan on saatava uusia ideoita ja yritysmuotoja. Haavisto viittasi myös taannoiseen vierailuun SITRAssa, jossa esiin nousi mielenkiintoinen kysymys: onko Nokia jonkin muotoutumassa olevan uuden ilmausta vai sittenkin teollisuusyhteiskunnan viimeisiä hönkäyksiä?

Kolmanneksi on kysyttävä, miksi. Mitkä ovat ne syvät kulttuuriset arvot, joiden puolesta haluamme toimia - miksi tähän toimeen ryhdymme.

Puheenvuoron jälkeen veturin pannuhuoneessa riitti monenlaista hiilenheittäjää, kun kampanja aloitti höyryn nostattamisen paikallaolijoiden lappaessa osuuksiaan juuri avattuun uuniin.

Tarkastaja pohti asiaa Kantin jos toisenkin valossa. Lienee kohtuullista, että Klubilla on joukossaan edes yksi ehdokas myös tulevissa presidentinvaaleissa, tuumi tarkastaja lopuksi.

Kesäpäivän seisauksesta yms.

Valitettavasti astrofysikaalisen osastomme koko johtokunta on kadonnut lomailemaan johonkin. Haluamme kuitenkin muistuttaa juhannuksen viettoon valmistautuvia huomioimaan tarkasti hetken 21.6.2010. kellonaika on tarkistettava. AF osasto tarkentaa asian tuotapikaa.

Ps. Toisin kuin luulisi, blogin vahdit seuraavat liikennekuriakin kaikkialla. 20.6. kello 8.45 paikallista aikaa Kaliforniassa, Ojaiin kaupungissa on havaittu tavanomaisen joustovaran yli mennyt tapaus. Osoitteessa 1302 East Avenue vaaleansininen Chevrolet ajoi tarkkailijamme ohitse lainelaudat sijoitettuna poikittain siten, jotta kummaltakin sivulta ikkunoista ulos sojotti metrin verran em. lautoja. Ei auta selitykset nyt laisinkaan. Joten ollaanpa varuillaan kaiken aikaa, tarkkailijamme saattavat poltella piippuaan milloin tuollakin.


Tarkennus seisovaan kesäpäivään

Kesäpäivänseisaus: 21. kesäkuuta kello 14.28.

Tuolloin Aurinko on 23 astetta taivaanekvaattorin pohjoispuolella ja korkeimmillaan. Etelä-Suomessa se nousee 54 asteen ja Utsjoellakin 44 asteen korkeudelle horisontista.

Samana päivänä Aurinko siirtyy eläinradalla Härän kuviosta Kaksosiin, sillä kesäpäivän seisauspiste on näiden tähdistöjen rajamailla.

Horoskoopin mukaan Aurinko siirtyy Kravun merkkiin kesäpäivän seisauksena. Tästä syystä pohjoista kääntöpiiriä kutsutaan Kravun kääntöpiiriksi. Varttuneemmat lukijat muistanevat amerikkalaisen kirjailijan Henry Millerin kohutun romaanin Kravun kääntöpiiri.

21.6. Aurinko aivan kuin seisahtuu hetkeksi taivaalla ja alkaa sitten laskea siirtyäkseen syyspäivän tasauksena - n.21. syyskuuta - eteläiselle pallonpuoliskolle. Kesäpäivän seisauksena pohjoisella pallonpuoliskolla päivä on pisimmillään ja yö lyhyimmillään. Aurinko on Helsingissä viisi ja Oulussa kaksi tuntia horisontin alapuolella. Pohjoisella napapiirillä Aurinko ei laske vaan käy taivaanrannassa pohjoisessa horisontissa.

(21.6. - M. af Heurlin)

Klubin 1. perinteinen kevätsymposium

Klubin jo perinteeksi muodostunut 1. kevätsymposium pidettiin 22.5. Aino Ackten huvilan upeissa maisemissa hyvän sään aikana Laajasalossa.

Lapin filosofi Toivo Salonen käsitteli avauksessaan "Aikamme filosofia ja järjen käytännöllisyys" aihettaan tavalla, joka viritti kiihkeän keskustelun, jonka lomassa mm. Christer Pursiainen ihmetteli, haikallaanko tässä todellakin mennyttä aikaa, jossa professorit opastavat kuulijoitaan ilmiselvästi juovuksissa!

Aterioinnin jälkeen pianisti Minna Pöllänen vaivutti kuulijakunnan kevyeen transsiin Bach-, Chopin- ja Debussy -tulkinnoilaan ulkoa kantautuvien mustarastaiden liverrysten säestyksellä. Lopuksi akatemiaprofessori Kari Palonen kehotti kuulijoita erinomaisessa alustuksessaan perehtymään hieman tarkemmin demokratian ja parlamentarismin syvyyksiin. Kiistattomana Weber-auktoriteettina Palonen myös komensi kuulijakuntaa hylkäämään Frankfurtin koulukunnan avuttomat Weber-tulkinnat. Lisää tarinaa symposiumista tulossa.

Klubi jättäytyy nyt kesätauolle ja jatkaa matkaansa syyskuussa. Klubipäivä keskiviikko.

Haluamme kuitenkin muistuttaa, että Sähköklubi valvoo koko ajan! Joten ollaanpa sivistyneesti siellä maailmassa.

Klubin pyöräilyjaos testaa: Hakamäentien uusi pyörätie

Klubin pyöräilyjaos on huolissaan polkupyöräilijöiden turvallisuudesta ja etenemismahdollisuuksista kaupunkiliikenteessä. Jaos kävi testaamassa Hakamäentien uuden pyörätien Helsingissä Käpylän ja Haagan välissä antaakseen arvionsa Tiehallinnon ja Destian kyvystä ottaa huomioon nykypyöräilijän tarpeet.

Klubi yhtyy mm. Kaupunkifillari-blogissa esitettyyn arvioon, että Hakamäentien pyörätien alikulkuja edeltävät mutkat ja kiemurat ovat turhan jyrkkiä, ja näkyvyys alikulkuihin ja risteämiin tullessa joskus heikko. Autoilla mennään siis Hakamäentietä suoraan, mutta polkupyörille on tehty monenmoista kiemuraa, joista osa vaarallisen jyrkkiä.

Klubi kehottaakin pyöräilijöitä pitämään kiinni oikeuksistaan liikennesuunnittelussa esimerkiksi liittymällä Helsingin polkupyöräilijöihin HePoon, joka puheenjohtajansa Petri Sipilän johdolla on tarmokkaasti ajanut pyöräilijöiden asemaa jo liikennesuunnittelusta alkaen.

Saatana saapui eduskuntaan?

Eduskunnan Kreikka-keskustelussa 12.5.2010 käytettiin yhteensä 122 puheenvuoroa, joihin voi tutustua täältä.  Klubin puheenvuorovalinta on tällä kertaa kansanedustaja Ilkka Kantolan puheenvuoro, joka suurelta osin käsitteli pahuuden historiaa, ja kuuluu varmasti mielenkiintoisimpiin eduskunnassa käytettyihin teologisiin puheenvuoroihin. Ohessa keskeiset sitaatit, koko puheenvuoron voi lukea täältä.

"Arvoisa rouva puhemies! Saatanan mukaan vetäminen tähän keskusteluun on kiinnostava maailmankatsomuksellinen veto, jonka juuret ovat 2 500 vuoden takana.

Kapteeni, sotatieteen tohtori Jarno Limnéll: Suomen uhkakuvat ja kriisinhallintapolitiikka

Tohtori Jarno Limnéll, 36, on huomattavassa, viime syksynä ilmestyneessä väitöskirjassaan Suomen uhkakuvapolitiikka 2000-luvun alussa nostanut esiin turvallisuus- ja uhkapuheiden taustalla vaikuttavia julkilausumattomia tekijöitä, jotka liittyvät enemmän taisteluun rajallisista resursseista kuin konkreettisiin turvallisuusuhkiin.

VTT Markku Kivinen: Venäjä tänään ja huomenna

Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimukseen keskittyvän Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen on väitellyt sosiologiasta 1989. Ennen nykyistä virkaansa Kivinen on ollut tutkijana niin Neuvostoliitossa kuin Suomen Akatemiassakin, sosiologian professorina Lapin yliopistossa sekä vierailevana professorina Michiganissa, Yhdysvalloissa. Venäjää koskevia tutkimuksia ja kirjallisuutta Kivinen on julkaissut 80-luvulta alkaen. Vuonna 2002 ilmestyi hänen englanninkielinen teoksensa Progress and Chaos (Kikimora Publications, 2002), sosiologinen analyysi, jossa nykyistä Venäjää tarkastellaan vallan, luokkasuhteiden ja kulttuuristen rakenteiden näkökulmista.

FK Seppo Linnaluoto: Johdatus maailmankaikkeuteen

Seppo Linnaluodolla, s. 1948 Helsingissä, on monipuolinen kokemus tähtitieteestä. Hän on harrastanut sitä lukioikäisestä alkaen ja aloitti havaintojen teon Helsingin Pajamäen tähtitornissa. Tultuaan ylioppilaaksi 1967 Linnaluoto aloitti opintonsa Helsingin yliopiston tähtitieteen laitoksella. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1980 toimien opintojensa ohella muun muassa observaattorina, assistenttina, laboratorioinsinöörinä ja tuntiopettajana.

Timo Aarniala im memoriam

6.7.1945 - 12.3.2010

Timo Aarnialaa pidetään taiteilijana, joka loi ja viitoitti erityisesti suomalaista underground-estetiikkaa. Tämäkin on varmasti totta. Keräilyharvinaisuus "Salaisuuden varjo - seikkailuja ja ihmiskohtaloita" syntyi vuonna 1969 (Ultra-tuote). Se ammensi amerikkalaisesta populaarikulttuurista, erityisesti sarjakuvista, science fictionista, elokuvasta ja kohutapahtumista ja sotki ne hervottomalla tavalla sekaisin paljastaen todellisuutta paremmin kuin se itse.

TTK Juha Kuisma: Tulkinta Suomen taloustilanteesta

Pääministerin talouspoliittinen neuvonantaja Juha Kuisma, 55, opiskeli filosofiaa ja kansantaloustiedettä Jyväskylän yliopistossa. Juurensa Kuismalla on nuorsuomalaisessa fennomaniassa, sen alkiolaisessa muunnoksessa.

Opiskeluaikoinaan Jyväskylässä hän oli aktivisti yliopiston uutta luovassa filosofisessa ja poliittisessa toiminnassa. Kuisma oli myös mukana 1979 perustetun Genesis-lehden piirissä. Hän oli yksi harvoista perinteisen puoluetaustan omaavista nuorista tutkijoista, jotka tarttuivat varhain uusien liikkeiden ja esivihreiden asettamaan haasteeseen. Esimerkkeinä Uuden Ajan Aura -lehdessä (1976-82) ilmestyneet Miksi ekologi ei ala analysoida urbaania alitajuntaansa (5/79), Uskon lähde tiedon valossa (3-4/81) sekä Maisema (2/82).

Klubin pääsiäisuutinen: Sammon arvoitus ratkaistu!

Ei sanat salahan joua,
Eikä luottehet lovehen,
Mahti ei mene maan rakohon,
Vaikka mahtajat menevät.

Kuva: Unto Pusa / Sammon taonta

Kalevalan sammolle on monta selitystä. Varhaisimmat sammon selitykset ovat jumalankuva (Elias Lönnrot 1839), talismani (M.A. Castrén 1841), mylly tai huhmar (Jacob Grimm 1845), aurinko (Anton Schiefner 1850), kannellinen aarrearkku (D.E.D. Europaeus 1854), noitarumpu (J.A. Friis 1868), metallikilpi (J.C. Brown 1892), lohikäärmelaiva (K.B. Wiklund 1902) ja maailmanpatsas, huipentuen pohjantähteen, jonka ympäri tähtitaivas kiertää / maailmanpatsasta esittävä kulttipatsas (Uno Holmberg 1918).

Washington: Kalevalasta sormusten herraan

Suomen suurlähetystössä Washingtonissa on avattu näyttely "Mytologia - Kalevalasta Taru sormusten herraan". Näyttely tutustuttaa myyttisten tarinoiden maailmaan, jonka innoittamana myös Taru sormusten herrasta –trilogian kirjoittaja J.R.R. Tolkien loi omia hahmojaan. Näyttelyssä tarina kerrotaan vaikuttavien Kalevala-kuvasuurennosten, valokuvien, taustoittavien videoiden, elokuvien ja rockvideoiden avulla.

Gallén-Kallelan klassisen Sammon ryöstö -maalauksen rinnalle on Washingtonissa nostettu taiteilija Markku Laakson Elvis-Väinämöinen ja valokuvaaja Jouko Lehtolan vaikuttava kuva tatuoidusta Sammon ryöstöstä.

Tulossa klubille: Taloutta, maailmankaikkeutta ja Venäjää

Klubi kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 6.4. klo 17.00, jolloin pääministerin talouspoliittinen neuvonantaja, TTK Juha Kuisma alustaa, otsikko "Tulkinta Suomen taloustilanteesta".

Tähtitieteilijä, FK Seppo Linnaluoto avaa tiistaina 27.4. klo 17.00 aiheena "Johdatus maailmankaikkeuteen".

Aleksanteri-instituutin johtaja, VTT Markku Kivinen tulee Klubille tiistaina 4.5. klo 17.00 ja alustaa teemasta "Venäjä tänään ja huomenna".

Jorma Elovaara: Vesimiehen aika su 28.3.

Radio Suomessa sunnuntaina 28.3.2010 klo 20:04 "Olipa kerran radio" -sarjassa Jorma Elovaaran psykedeelinen ohjelma Vesimiehen aika vuodelta 1970. Pentti Kemppainen on kuvannut Elovaaran legendaarista Vesimiehen aikaa näin:

"Elovaara vei kuulijat salatieteiden hämyyn. Psykedeeliseen musiikkiin taidokkaasti kiedotuissa juonnoissa selviteltiin kuulijalle astraalitason ilmiöitä, kuten kolmiulotteisen ja neliuloitteisen maailman välistä eroa, henkiolentojen kanssa toimeen tulemista, noidanpyörteitä, viisasten kiveä ja siitä lähteviä säteitä tai vaikkapa uponnutta Atlantista."

Ylen Elävä arkisto: Jorma Elovaara Vesimiehen ajassa

Kevätpäivän tasaus 20.3. kello 19.32

Klubi esittää: Kevätpäivän tasauksesta yleinen juhlapäivä.

Maan kansalaisia ja muita olentoja yhdistää vuoden kierrossa neljä erikoista päivää: kevätpäivän tasaus, kesäpäivän seisaus, syyspäivän tasaus sekä talvipäivän seisaus. Klubi esittää, että näistä päivistä tehtäisiin niiden arvolle sopivat yhteiset, maanlaajuiset juhlapäivät. Klubin tähtitieteellisen jaoston esimies Markku af Heurlin selvittää tarkemmin kevätpäivän tasauksen ulottuvuuksia. Kiitämme myös Ursan Seppo Linnaluotoa taustatuesta.

Markku af Heurlin: Tasauksesta

Minua ovat aina lapsuudesta alkaen viehättäneet ilmaukset kevätpäivän tasaus, kesäpäivän seisaus, syyspäivän tasaus sekä talvipäivän seisaus.

Kevätpäivän tasauksena aurinko siirtyy eteläiseltä taivaanpallolta pohjoiselle eli ylittää taivaan ekvaattorin. Aikoinaan, n. 2000 vuotta sitten, aurinko siirtyi kevätpäivän tasauksena eläinradalla Kalojen tähtikuviosta Oinaan tähtikuvioon. Tätä jaottelua käytämme edelleen eläinradan huoneissa.