Klubilla keskiviikkona 1.12. klo 17.00. FT Irmeli Hautamäki: AVANTAGARDEN MERKITYS TÄNÄÄN

Mitä taiteen ja tieteen avantgarde on ollut ja mitä se on tänään? 20. vuosisadan alun intellektuaalista liikehdintää on alettu tutkia vasta viime aikoina esim. pohjoismaisen ja eurooppalaisen avantgarden verkostoissa. Esiin on tulossa monia uusia, kiinnostavia asioita.

FT Irmeli Hautamäen väitöskirja Marcel Duchamp. Modernin taideteoksen ja identiteetin ongelma julkaistiin vuonna 1995. Taiteiden tutkimuksen laitoksella Helsingin yliopistossa dosenttina toimivan Hautamäen erityisalana on taiteen filosofia. Vuonna 2003 Irmeli Hautamäki julkaisi teoksen Avantgarden alkuperä. Modernin estetiikka Bauhausista Warholiin. Vuosina 2006-2007 hän toimi vierailevana tutkijana Kalifornian Berkleyn yliopistossa tutkien varhaista eurooppalaista avantgardetaidetta.

Klubilla keskiviikkona 24.11. klo 17.00 Juha Kuisma: MUUAN TULKINTA HEIDEGGERISTA

Keskviikkona 24.11. TTK Juha Kuisma esittää näkökulman Martin Heideggerin (1889 - 1976) filosofiaan. Heidegger oli esillä jo ensimmäisellä Klubilla syyskuussa 2009 VTT Risto Volasen avauspuheenvuorossa. Jo tuolloin Kuisma suhtatui kriittisesti Volasen hänen mielestään kenties liiaan yksioikoiseen tulkintaan Heideggerista. Heideggerin yhteydet natseihin joihin usein viitataan, ovat ymmärrettävästi luoneet synkän varjon hänen ajattelunsa ylle. Heidegger on joka tapauksessa edelleen vaikuttava hahmo filosofian piirissä ja monet hänen asettamansa kysymykset ovat kovin haastavia.

-Tässä alustavasti hieman Heideggerin puhetta kielestä:
http://www.youtube.com/user/PhilosophicalMedia#p/f/3/9_vYz4nQUcs

Klubilla keskiviikkona 17.11. klo 17.00 FM Elli Arivaara: Filosofisen praktiikan haasteet ja mahdollisuudet

FM Elli Arivaara on filosofi ja psykoterapeutti joka pitää filosofista vastaanottoa lääkäriasema Sofianovassa. Arivaara on yksi filosofisen praktiikan kehittäjistä Suomessa ja kouluttaa uusia praktikkoja Kriittisen korkeakoulun yhteydessä. Alustuksessaan Arivaara valottaa filosofisen praktiikan historiaa ja nykytilannetta sekä Pierre Hadotin näkemystä filosofiasta elämän valintana.

-Filosofinen praktiikka on 1980-luvulla syntynyt uusi yritys käyttää filosofisia keskusteluja auttamistyössä ja sen ensimmäinen kehittäjä oli saksalainen Gerd Achenbach. Suomeen praktiikka rantautui 1990-luvun lopussa, jolloin LT Antti Mattila avasi ensimmäisen filosofisen vastaanoton Suomessa. mmäi

Vaihtoehtoklubi Arkadiassa. Keskiviikkona 10.11. klo 18.00 Rax Rinnekankaan dokumentti Le Corbusierin Le Cabanon -mestaritalosta

Keskiviikkona 10.11. Klubi huilaa. Samana päivänä esitetään Arkadia-klubillla Rax Rinnekankan Le Cabanon -dokumentti kokonaisuudessaan, josta viime viikon Klubilla näimme otteita. Suositellaan.
Osoite: ARKADIA Oy International Bookshop | Pohjoinen Hesperiankatu 9.

______________________________________________________________

Tulossa filosofiklubille.

-Keskiviikkona 17.11. Elli Arivaara: Filosofisesta praktiikasta
-Keskiviikkona 24.11. Juha Kuisma: Heidegger
-Keskiviikkona 1.12. Irmeli Hautamäki: Avantgarde
-Maanantaina 6.12. Kansallissalissa Klubin ja Kriittisen korkeakoulun itsenäisyyspäivän juhla. Ohjelma kohta.
-Keskiviikkona 15.12. Hannu Halinen: Suomen arktisesta strategiasta

Klubilla keskiviikkona 3.11. klo 17.00 Taiteilija Rax Rinnekangas: MAAILMAN VIISI MESTARITALOA

Valokuvaaja, kirjailija sekä elokuvaohjaaja Rax Rinnekangas (s.1954) on tehnyt vuosikausia juuri valmistuvaa suurta arkkitehtuuriin liittyvää dokumenttielokuvien sarjaa. Sarjassa hän esittelee modernismin merkittävimpiä yksityistaloja. Näiksi modernin arkkitehtuurin helmiksi Rinnekangas on valinnut seuraavat kohteet: 1) Melnikovin Talo (Konstantin Melnikov), Venäjä. 2) Villa Mairea (Alvar Aalto), Suomi. 3) Koshino Talo (Tadao Ando), Japani. 4) Casa Estudio (Luis Barragán), Meksiko. 5) Le Cabanon (Le Corbusier), Ranska.

Suomessa sarja esitetään ensi kerran tulevana kesänä. Alustuksessaan Rinnekangas kertoo sarjan synnystä ja suhteestaan arkkitehtuuriin. Näemme myös otteita dokumenteista.

Klubilla ke 27.10. klo 17.00. Juha Olavinen: MITÄ ON AJATTELU?

Juha Olavinen teki gradunsa Max Stirneristä. Filosofisen tutkiskelun piiriin häntä johdattelivat alun perin mm. Veikko Leväaho ja Reijo Wilenius ja myöhemmin Lauri Mehtonen ja Matti Juntunen. Heidän jyväskyläläisessä piirissään vaikutusta välittivät myös Eero Ojanen, Juha Kuisma sekä Toivo Salonen. Max Stirnerin ohella huomion kohteena on ollut mm. Krishnamurtin filosofia sekä ajattelun ilmiö ja vaikutus. Erilaisia klubihommia on kertynyt 70-luvun alun anarkistiklubilta 90-luvun Aurora-klubille ja tänne asti. Lehtialalla Olavinen on vuodesta -73 alkaen kokeillut kaikkea niin kirjoittajana, lukijana, toimittajana, kustantajana, latojana, piirtäjänä, reproajana, taittajana, filmintekijänä, peistaajana, painolevyn valmistajana, painajana, jälkikäsittelijänä, postittajana sekä jakajana.

Tri Ele Alenius: Maailmankehityksen suuri käänne

Tohtori Ele Aleniuksen alustus Klubilla 6.10.2010.

Näkemykseni taustat:

Sosialistinen ajatteluni ja poliittinen toimintani Suomessa 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin
- Suomessa rakennettiin hyvinvointivaltiota
- vallitsi kansainvälinen kylmä sota
- kummallakin puolella, idässä ja lännessä noudatettiin periaattta: jos et ole meidän puolellamme, olet meitä vastaan
- jouduin käymään jatkuvaa kamppailua NKP:n kanssa omien näkemysteni puolesta

Ajatteluni, jossa sosialismi ja demokratia kuuluvat yhteen, oli jatkuvasti Neuvostoliton ankaran kritiikin kohtena. Kärjistyneimmät tilanteet koin

-1965, jolloin kieltäydyin SKDL:n uutena pääsihteerinä noudattamasta heidän ohjeitaan
-1968, jolloin NL:n suurlähettiläs esitti minulle virallisen uhkauksen toimenpiteistä minua vastaan sen vuoksi, että olin julkisesti tuominnut Tsekkoslovakian miehityksen
-1975, jolloin Moskovan radio ilmoitti uutisissaan NL:n tuomitsevan minun ajatteluni

Nämä kokemukset ovat yhtenä tekijänä siihen, että olen pyrkinyt selvittämään mahdollisimman syvältä ainakin itselleni sen, mitkä tekijät määräävät ihmiskunnan aikaansaaman maailmankehityksen suuret linjat. Näin on syntynyt näkemykseni siitä, että elämme paraikaa maailmankehityksen uutta suurta käännettä.

Klubilla keskiviikkona 13.10. klo 17.00: J.O.Mallander: PENTTI KASKIPURON TAITEESTA

Syyskuussa edesmennyt Mestari K - taiteilijaprofessori, taidegraafikko Pentti Kaskipuro (1930-2010) - oli taiteilijakuntamme arvostetuimpia jäseniä sekä Primus inter pares graafikkojemme joukossa. Kaskipuro kaiversi pysyvän jäljen suomalaiseen taidekenttään ja koulutti seuraavan graafikkosukupolven etevimpiä edustajia.

Taiteilija, avantgardisti J. O. Mallander on yli neljänkymmenen vuoden ajan toiminut maamme taide- ja kulttuurielämän kentässä - lehtimiehenä, käsitetaiteen pioneerina, taiteilijaryhmä Elonkorjaajien kokoavana voimana, galleristina sekä idän uskonnollisfilosofisten virtausten tuntijana. Hän on seurannut läheltä Pentti Kaskipuron ikiaikaiseen käsityöläisperäiseen työskentelytapaan nojannutta taiteentekemistä.

Kohti avaruutta - Sputnik matkaan 4.10.1957.

Sputnikin lähtöpäivä aloittaa samalla kansainvälisen avaruusviikon. Voit tutustua avaruuteen tarkemmin vaikkapa tähtitieteellinen yhdistys Ursan sivuilta: http://www.ursa.fi

Klubilla keskiviikkona 6.10. klo 17.00 ......... Ele Alenius: Maailman kehityksen suuri käänne

Valtiotieteen tohtori Ele Alenius opiskeli alunperin kansantaloustiedettä ja väitteli vuonna 1958. 50-luvun ilmapiirissä vasemmistolainen Alenius joutui suoranaiseen virkakieltoon ja näin yliopistoura jäi haaveeksi. 1960-luvulla Alenius ryhtyi SKDL:n pääsihteeriksi ja muutama vuosi myöhemmin liiton puheenjohtajaksi. 1966 Alenius valittiin kansanedustajaksi ja hänestä tuli uuden hallituksen II valtiovarainministeri. Ministerin hommissa Alenius toimi vuoteen 1970 ja eduskunnan jäsenenä vuoteen 1977 saakka. Kansanedustajauraa seurasi vielä pitkä pesti Suomen pankin johtokunnan jäsenenä.

1970-luvulla jakautuneen vasemmiston neuvostovetoiselta suunnalta kohdistettiin Aleniukseen jatkuvia moitteita kun tämä ei tyytynyt annettuihin selityksiin vaan koetti kehittää kotimaista ja demokraatista muotoa sosialismille. Erityisen kitkerinä muisteltiin SKDL:n Aleniuksen johdolla tekemää vastalausetta Neuvostoliiton ja liittouman joukkojen suorittamaa Tsekkoslovakian miehitystä vastaan

Ele Alenius on yhteiskunnallisen toimintansa ohella omistanut osan elämästään taiteelle ja hän toimikin pitkään, viisikymmenluvun lopulta alkaen parikymmentä vuotta sukuyhtiön, taideliike Artegrafican toimitusjohtajana. Eläkkeellä ollessaan Ele Alenius on tarkkaillut huolellisesti ympärillään tapahtuvia muutoksia ja on aktiivisti osallistunut yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Klubialustuksessaan - Maailman kehityksen suuri käänne - Alenius käsittelee ensi vuoden alussa Likeltä ilmestyvän samannimisen teoksensa aihepiiriä; niitä aikaamme osuneita ja osuvia mullistuksia jotka ovat muovanneet ja tulevat vastedeskin muovaamaan elämäämme.

Ele Aleniuksen edellinen kirja, Editan vuonna 2005 julkaisema Planetarismi maailmankehityksen rationaalisena perustana käsitteli osin samoja teemoja kuin tuleva kirja ja klubialustus.

Juhana Blomstedt In Memoriam

Taiteilija, professori Yrjö Juhana Blomstedt kuoli 4. elokuuta 72 vuoden ikäisenä vaikean ja pitkäaikaisen sairauden murtamana.


Blomstedt oli syntynyt 1937. Hänen isänsä oli arkkitehti Aulis Blomstedt ja äiti keraamikko Heidi Sibelius - Jean Sibeliuksen tytär. Juhana Blomstedt kuului suomalaisten modernistien toiseen sukupolveen yhdessä mm. Tor Arnen ja Paul Osipowin kanssa ja oli heistä se, joka vietti ja työskenteli pisimpään ulkomailla. Blomstedt opiskeli Suomen taideakatemiassa vuosina 1957-61. Sam Vanni, joka oli yksi hänen opettajistaan, vaikutti ratkaisevasti Blomstedtin taidenäkemykseen.
Vanni toimi myös porttina Blomstedtin varhaiseen kiinnostukseen Kandinskyä, Kleetä sekä Vasarelyä kohtaan.

Syyspäivän tasaus torstaina 23.9.

SYYSPÄIVÄN TASAUKSESTA


Syyspäivän tasauksena aurinko siirtyy pohjoiselta tähtitaivaalta eteläiselle. Päivä ja yö ovat yhtä pitkät, ja aurinko nousee idästä ja laskee länteen kaikkialla maapallolla. Tämän jälkeen yö on meillä nyt päivää pidempi ja päivä lyhenee nopeimmin, viidellä minuutilla vuorokaudessa.

Syyspäivän tasaus on tänä vuonna 23.9. klo 6.09, ja silloin aurinko myös siirtyy Neitsyen merkistä Vaa’an merkkiin. Syyspäivän tasaus on vuosittain 22. tai 23.9.

Klubilla keskiviikkona 15.9. toimittaja Peter Lodenius: Islanti uusliberalismin laboratoriona

Ny Tid -lehden toimittajana sekä päätoimittajana vuosikymmeniä toiminut Peter Lodenius on yksi maamme merkittävistä tutkivista journalisteista. Lodenius on selvittänyt perustellisesti mm. Balkanin alueen monimutkaista tilannetta sekä Turkin asemaa ja merkitystä. Kesähelteillä Lodenius vietti aikaa Islannissa perehtyen maata ravistelevan pankkikriisin syihin ja seurauksiin. Peter on julkaissut alustavia tuloksia selvitystyöstään Ny Tid -lehden palstoilla. Klubilla Lodenius valaisee niin Islannin pankkikriisiä kuin sen yhteyttä uusliberalistiseen talousnäkemykseen. Aloitamme keskiviikkona normaalisti kello 17.00.

Peterin Islanti-analyysin laajempi versio löytyy Voima-lehden numerosta 9/2010 eli täältä:
http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2010/numero-9/alullepanijat-pankkimiehet-nurkanvaltaajajat-veivat-tuhkatkin-pesasta

Klubin avaus keskiviikkona 8.9. kello 16.00 Elinkeinoelämän valtuuskunnan uusi johtaja Matti Apunen: RATIONAALINEN OPTIMISMI

Syksyn klubikausi aloitetaan keskiviikkona 8.9. Klubipäivä on nyt täten keskiviikko.
Vieraaksemme saapuu EVAn uusi, elokuussa aloittanut johtaja Matti Apunen joka halua puhua rationaalisesta optimismista. Aloitamme poikkeuksellisesti kello 16.00 tasan.

Matti Apunen siirtyi nykyiseen tehtäväänsä Tampereen valtamedian Aamulehden vastaavan päätoimittajan paikalta. Apunen toimi aiemmin myös lehden kultturitoimittajana erikoisalanaan elokuva. Aiheeseen liittyen Apunen julkaisi 1989 yhdessä Matti Wuoren sekä Helena Yläsen kanssa kirjan Krzysztof Kieślowskista. 1997-98 Matti Apunen oli Image-lehden päätoimittajana. Täytti 20.8 50v.

Vuonna 1974 perustetu Elinkeinoelämän Valtuuskunta on ollut merkittävä tekijä maamme kulissien takaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja suunnanmäärityksessä. Erityisesti Max Jakobsonin kaudella 70- ja 80-luvuilla EVAlla oli vahvasti sormensa ajan hermolla. Järjestö on toiminut johtavien suomalaisten yritysten ja rahoituslaitosten tiiviinä vuorovaiktusverkostona. Valtuuskunnan toimeliaisuus hiipui 90-luvun lopussa. Kun fundamentaalivasemmiston uhka oli torjuttu, Suomi saatettu rahaliiton ja EU:n jäseneksi hiljeni EVAkin. Vuoden 2001 terrori kuitenkin herätti Elinkeinoelämän Valtuuskunnan uuteen aikaan ja toimintaa alkoi taasen viritä. Matti Apusen edeltäjänä EVAn johtajana toimi Risto E. J. Penttilä.
-Lisätietoja EVAsta: http://www.eva.fi/eva/

MATTI APUNEN KLUBILLA:

Omaa aikaamme luonnehtii ikävä atmosfääri, pitkä trendi jota voisimme nimittää rakenteelliseksi pessimismiksi. Asiat menevät johdonmukaisesti huonompaan suuntaan. Tilanne eskaloituu, pian se ei ole kenenkään hallittavissa. Tällainen ilmapiiri on ollut vallalla ainakin 20-30 vuotta, monien asioiden kohdalla pidempäänkin.

Mutta jos näin todella olisi asioiden laita, tulisi meidän nähdä runsaasti rappion merkkejä ympärillämme. Jos näin olisi, pitäisi elämänlaatumme olla merkittävästi heikentynyt. Onko näin? Itse asiassa edes lähivuosina kokemamme syvimmän laman aikana elintasomme ei ole juurikaan hetkahtanut.

Kari Palonen: PARLAMENTARISMI OBJEKTIIVISUUDEN IDEAALITYYPPINÄ

-vapaasti uudelleen muotoiltu versio filosofiklubin seminaarissa 22.5. 2010 pidetystä esityksestä


Viimeistään akateemisista peruskursseista lähtien meidät on totutettu ajattelemaan, että tiede on objektiivista jos mikä, ja politiikka ei sitä ainakaan ole eikä voikaan olla. Tähän eroon vedottaessa siteerataan usein Max Weberiä, hänen kahta Münchenissä ylioppilaille pitämää esitelmäänsä Wissenschaft als Beruf (pidetty syksyllä 1917) ja Politik als Beruf (pidetty tammikuussa 1919), jotka Weber julkaisi erikseen mutta samanaikaisesti kesällä 1919. Nämä esitelmät on nyt myös julkaistu suomeksi nimellä Tiede ja politiikka (Tampere: Vastapaino; saksaksi ne löytyvät yhdessä niteetä Max-Weber-Studienausgabe 1/17, Tübingen: Mohr 1994).

Tässä esityksessä kyseenalaistan molemmat nämä ”totuudet”. Max Weberiä hieman toisin lukien ja eri teksteihin huomion kiinnittäen väitän, että hän näkee myös vahvoja yhtäläisyyksiä tieteen ja politiikan välillä. Toisin sanoen tiedettä inhimillisenä toimintana ja käytäntönä lukien sitä voi käsitellä keskeneräisenä politiikkana, jossa ei tarvitse samalla tavalla ”liata käsiään” kuin muussa politiikassa, mutta jossa tutkijan operaatiot ja niille asetettavat kriteerit ovat suurelta osalta samoja kuin poliitikon. Eikä kukaan muu kuin juuri Max Weber ole tulkinnut ”objektiivisuuden” käsitettä uudelleen siten, että sen malliesimerkiksi tulee parlamentaarinen politiikka.

Haavisto kysyi: missä, millä ja miksi?

Sähköklubin poliittisten asioiden v.t. tarkastaja norkoili hyvässä seurassa tiistaina 29.6. Bulevardin kulmilla Helsingissä, kun hän haistoi palaneen käryä Sinebrychoffin taidemuseon kohdilla. Pekanpäivänä sisäpihalla sijaitsevaan ravitsemustilaan olikin vaivihkaa kokoontunut rymittymä avaamaan kampanjaa päivänsankari Haaviston nostamiseksi Tarja Halosen seuraajaksi vuoden 2012 presidentinvaaleissa. Ensimmäisiä vaunuja oltiin näköjään kiinnittämässä uuteen veturiin. No, mikäs siinä, tuumi tarkastaja ja totesi, että aurinkoisen illansuun voisi tämän ydinvoimamurheen keskellä käyttää huonomminkin.

Pekka Haavisto kävi paikalla toteamassa tilanteen. Lyhyessä puheenvuorossaan hän sanoi painokkaasti, että jos tällaiseen hommaan ryhdytään, on vakavasti paneuduttava ainakin kolmeen maamme tulevaisuutta koskettavaan suureen kysymykseen: missä maailmassa me elämme, millä me tulemme toimeen, ja miksi tähän ryhdytään.

Mitkä tekijät, maat ja maanosat muotoilevat maailmanlaajuista elinympäristöämme? Aasian ja Afrikan asemien ja vaikutusvallan muutokset asettavat suuren haasteen ja muovaavat sitä pelikenttää, jossa Suomikin toimii. On myös turha kuvitella, että EU voisi ratkaista suuret kysymykset puolestamme.

Toiseksi on kysyttävä, millä Suomi tulee toimeen. Taloudelliseen toimintaan on saatava uusia ideoita ja yritysmuotoja. Haavisto viittasi myös taannoiseen vierailuun SITRAssa, jossa esiin nousi mielenkiintoinen kysymys: onko Nokia jonkin muotoutumassa olevan uuden ilmausta vai sittenkin teollisuusyhteiskunnan viimeisiä hönkäyksiä?

Kolmanneksi on kysyttävä, miksi. Mitkä ovat ne syvät kulttuuriset arvot, joiden puolesta haluamme toimia - miksi tähän toimeen ryhdymme.

Puheenvuoron jälkeen veturin pannuhuoneessa riitti monenlaista hiilenheittäjää, kun kampanja aloitti höyryn nostattamisen paikallaolijoiden lappaessa osuuksiaan juuri avattuun uuniin.

Tarkastaja pohti asiaa Kantin jos toisenkin valossa. Lienee kohtuullista, että Klubilla on joukossaan edes yksi ehdokas myös tulevissa presidentinvaaleissa, tuumi tarkastaja lopuksi.

Kesäpäivän seisauksesta yms.

Valitettavasti astrofysikaalisen osastomme koko johtokunta on kadonnut lomailemaan johonkin. Haluamme kuitenkin muistuttaa juhannuksen viettoon valmistautuvia huomioimaan tarkasti hetken 21.6.2010. kellonaika on tarkistettava. AF osasto tarkentaa asian tuotapikaa.

Ps. Toisin kuin luulisi, blogin vahdit seuraavat liikennekuriakin kaikkialla. 20.6. kello 8.45 paikallista aikaa Kaliforniassa, Ojaiin kaupungissa on havaittu tavanomaisen joustovaran yli mennyt tapaus. Osoitteessa 1302 East Avenue vaaleansininen Chevrolet ajoi tarkkailijamme ohitse lainelaudat sijoitettuna poikittain siten, jotta kummaltakin sivulta ikkunoista ulos sojotti metrin verran em. lautoja. Ei auta selitykset nyt laisinkaan. Joten ollaanpa varuillaan kaiken aikaa, tarkkailijamme saattavat poltella piippuaan milloin tuollakin.


Tarkennus seisovaan kesäpäivään

Kesäpäivänseisaus: 21. kesäkuuta kello 14.28.

Tuolloin Aurinko on 23 astetta taivaanekvaattorin pohjoispuolella ja korkeimmillaan. Etelä-Suomessa se nousee 54 asteen ja Utsjoellakin 44 asteen korkeudelle horisontista.

Samana päivänä Aurinko siirtyy eläinradalla Härän kuviosta Kaksosiin, sillä kesäpäivän seisauspiste on näiden tähdistöjen rajamailla.

Horoskoopin mukaan Aurinko siirtyy Kravun merkkiin kesäpäivän seisauksena. Tästä syystä pohjoista kääntöpiiriä kutsutaan Kravun kääntöpiiriksi. Varttuneemmat lukijat muistanevat amerikkalaisen kirjailijan Henry Millerin kohutun romaanin Kravun kääntöpiiri.

21.6. Aurinko aivan kuin seisahtuu hetkeksi taivaalla ja alkaa sitten laskea siirtyäkseen syyspäivän tasauksena - n.21. syyskuuta - eteläiselle pallonpuoliskolle. Kesäpäivän seisauksena pohjoisella pallonpuoliskolla päivä on pisimmillään ja yö lyhyimmillään. Aurinko on Helsingissä viisi ja Oulussa kaksi tuntia horisontin alapuolella. Pohjoisella napapiirillä Aurinko ei laske vaan käy taivaanrannassa pohjoisessa horisontissa.

(21.6. - M. af Heurlin)

Klubin 1. perinteinen kevätsymposium

Klubin jo perinteeksi muodostunut 1. kevätsymposium pidettiin 22.5. Aino Ackten huvilan upeissa maisemissa hyvän sään aikana Laajasalossa.

Lapin filosofi Toivo Salonen käsitteli avauksessaan "Aikamme filosofia ja järjen käytännöllisyys" aihettaan tavalla, joka viritti kiihkeän keskustelun, jonka lomassa mm. Christer Pursiainen ihmetteli, haikallaanko tässä todellakin mennyttä aikaa, jossa professorit opastavat kuulijoitaan ilmiselvästi juovuksissa!

Aterioinnin jälkeen pianisti Minna Pöllänen vaivutti kuulijakunnan kevyeen transsiin Bach-, Chopin- ja Debussy -tulkinnoilaan ulkoa kantautuvien mustarastaiden liverrysten säestyksellä. Lopuksi akatemiaprofessori Kari Palonen kehotti kuulijoita erinomaisessa alustuksessaan perehtymään hieman tarkemmin demokratian ja parlamentarismin syvyyksiin. Kiistattomana Weber-auktoriteettina Palonen myös komensi kuulijakuntaa hylkäämään Frankfurtin koulukunnan avuttomat Weber-tulkinnat. Lisää tarinaa symposiumista tulossa.

Klubi jättäytyy nyt kesätauolle ja jatkaa matkaansa syyskuussa. Klubipäivä keskiviikko.

Haluamme kuitenkin muistuttaa, että Sähköklubi valvoo koko ajan! Joten ollaanpa sivistyneesti siellä maailmassa.

Klubin pyöräilyjaos testaa: Hakamäentien uusi pyörätie

Klubin pyöräilyjaos on huolissaan polkupyöräilijöiden turvallisuudesta ja etenemismahdollisuuksista kaupunkiliikenteessä. Jaos kävi testaamassa Hakamäentien uuden pyörätien Helsingissä Käpylän ja Haagan välissä antaakseen arvionsa Tiehallinnon ja Destian kyvystä ottaa huomioon nykypyöräilijän tarpeet.

Klubi yhtyy mm. Kaupunkifillari-blogissa esitettyyn arvioon, että Hakamäentien pyörätien alikulkuja edeltävät mutkat ja kiemurat ovat turhan jyrkkiä, ja näkyvyys alikulkuihin ja risteämiin tullessa joskus heikko. Autoilla mennään siis Hakamäentietä suoraan, mutta polkupyörille on tehty monenmoista kiemuraa, joista osa vaarallisen jyrkkiä.

Klubi kehottaakin pyöräilijöitä pitämään kiinni oikeuksistaan liikennesuunnittelussa esimerkiksi liittymällä Helsingin polkupyöräilijöihin HePoon, joka puheenjohtajansa Petri Sipilän johdolla on tarmokkaasti ajanut pyöräilijöiden asemaa jo liikennesuunnittelusta alkaen.

Saatana saapui eduskuntaan?

Eduskunnan Kreikka-keskustelussa 12.5.2010 käytettiin yhteensä 122 puheenvuoroa, joihin voi tutustua täältä.  Klubin puheenvuorovalinta on tällä kertaa kansanedustaja Ilkka Kantolan puheenvuoro, joka suurelta osin käsitteli pahuuden historiaa, ja kuuluu varmasti mielenkiintoisimpiin eduskunnassa käytettyihin teologisiin puheenvuoroihin. Ohessa keskeiset sitaatit, koko puheenvuoron voi lukea täältä.

"Arvoisa rouva puhemies! Saatanan mukaan vetäminen tähän keskusteluun on kiinnostava maailmankatsomuksellinen veto, jonka juuret ovat 2 500 vuoden takana.