LAURI RAUHALA 100 vuotta 13.9.2014

Lauri Rauhala. Kuva Heikki Vuorila

Syksyn klubikausi aloittaa keskiviikkona 10.9. uudessa tilassa Lauri Rauhalan merkeissä.

Kesäpäivänseisaus 21.6.2014

Kesäpäivänseisauksen juhlintaa

Juhannus Helsingissä 2014
Kuva: Otto Olavinen

Wikipedia:

Kesäpäivänseisauksena eli ”mittumaarina” (ruotsin sanasta midsommar ’keskikesä’) on Pohjoismaissa juhlittu keskikesän juhlaa. Lähelle kesäpäivän seisausta Suomessa osuu nykyinen keskikesän juhlapäivä juhannus. Vuodesta 1955 alkaen juhannusta on vietetty kesäkuun 20.–26. päivän välille sattuvana lauantaina.

Nykyisin kesäpäivänseisaus houkuttelee esimerkiksi Ison-Britannian Stonehengeen vuosittain jopa tuhansia juhlijoita odottamaan auringonnousua ja vuoden pisintä päivää. Kesäpäivänseisaus on ainoa aika vuodesta, jolloin yleisö päästetään kulkemaan Stonehengen kivien keskellä.

Kesäpäivänseisauksena on myös kansainvälinen ateistien solidaarisuuspäivä.

Tapio Tamminen: Intiaan uusi hallitus - syttyvätkö kirjaroviot?

Syttyvätkö kirjaroviot Modin hallitsemassa Intiassa?

Narendra Modi ylpeilee mielellään rinnan ympärysmitallaan, joka on kuulemma 142 senttiä. Hindunationalistit ovat hokeneet jo parikymmentä vuotta, että ruipelohindujen aika on ohi. Nyt ihaillaan maskuliinista voimaa.

Kovanlinjan miehenä tunnettu Modi vannoi viime maanantaina (26.5.) virkavalansa BJP-puolueen murskavoiton jälkeen Intian 15. pääministerinä. Bharatiya Janata Party oli vallassa edellisen kerran vuosina 1998-2004.

Narendra Modi vaalijulisteessa

Tuore pääministeri on RSS:n (Rashtriya Swayamsevak Sangh) kasvatti. Hindujen puolimilitaarisiin kodinturvajoukkoihin Modi liittyi jo alle 10-vuotiaana. Maineeltaan RSS on ollut vähintäänkin arveluttava Nathuram Godsen päivistä saakka. Hindujen kodinturvajoukoissa koulutuksensa saanut Godse murhasi Mahatma Gandhin tammikuussa 1948.

Kenelle hindunationalistit sitten pullistelevat muskeleitaan? Länsimaille, Kiinalle, naapurimaista erityisesti Pakistanille ja oman maan muslimeille. Modi tuli globaalisti tunnetuksi Gujaratin lahtausten aikaan helmikuussa 2002. Levottomuuksissa tapettiin muutamassa päivässä noin tuhat ihmistä, joista muslimeja oli lähes 800. Viranomaiset seurasivat sivusta lahtauskampanjaa. Modin osavaltion pääministerinä katsottiin hiljaisesti hyväksyneen verilöylyn.

Nyt Narendra Modin kerrotaan jo sopineen ensimmäisestä valtiovierailusta Yhdysvaltoihin. Sitä ennen hänen on kuitenkin saatava viisuminsa kuntoon, sillä Yhdysvallat on kieltäytynyt vuodesta 2005 lähtien myöntämästä viisumia Modille Gujaratin tapahtumien vuoksi.

Muskeleita pullistellaan myös historian tulkinnoissa. Jos hindunationalistien historiakirjoja on uskominen, muinaisessa vedalaisessa Intiassa tunnettiin niin ydinvoiman salat kuin rautatiet ja lentokoneetkin. Vedalaisen tieteen mestarit olivat kuulemma keksineet gravitaationkin 500 vuotta ennen Newtonia.

Erityisen käärmeissään hindujen ryhtiliike on ollut yleisesti hyväksytystä teoriasta, jonka mukaan arjalaiset kansat tulivat Intiaan Euraasian alueelta 3500-4200 vuotta sitten. Kuinka maan kulttuurinen perusta voisi olla tuontitavaraa? Sellainen teoria ei sovi liikkeelle, joka yrittää työstää maan historiasta mahdollisimman loisteliasta brändiä.

Kuka päättää hindulaisuuden tulkinnoista?

Umpati Shankar

Liikkeen lähes vainoharhainen suhtautuminen esihistoriaan nousi helmikuussa globaalin median otsikoihin. Penguin-kustantamo taipui Pelastakaa koulutus -järjestön vaatimukseen ja lopetti Wendy Donigerin teoksen The Hindus – An Alternative History myynnin Intiassa tuhoamalla kirjat. 

Pelastakaa koulutus -järjestön johtaja Dinanath Batra perusteli intialaisen Time-lehden haastattelussa järjestönsä toimintaa tähän tapaan: ”Donigerin teos loukkaa jumaliemme ja uskonnollisten johtajiemme ohella vapaustaistelijoitamme. Jos joku tekee pilapiirroksen profeetta Mohammedista, muslimit ovat raivoissaan ympäri maailmaa. Miksi hindulaisuudesta saa kirjoittaa mitä tahansa ja päästä kuin koira veräjästä. Kirja ei loukkaa ainoastaan minun tunteitani, vaan kaikkialla maailmassa asuvien hindujen tunteita”.

Batra on 84-vuotias entinen opettaja, joka on eläkkeellä keskittynyt koulukirjoihin pesiytyneiden väärien tietojen oikaisuun, kuten mies itse on asian ilmaissut. Jos vain harvat olivat kuulleet Batrasta ennen tätä kevättä, niin myös Wendy Doniger oli suppeata akateemista piiriä lukuun ottamatta tuntematon kirjailija. Doniger on indologi ja Chicagon yliopiston uskontojen historian professori, joka on julkaissut useita kirjoja hindulaisuudesta. Nyt myynnistä poistettu teos julkaistiin vuonna 2009 ja sitä kiiteltiin useissa arvioissa Intiassa ja Yhdysvalloissa. 

Entisen opettajan vetämä järjestö on pieni, mutta sen taustalla on vaikutusvaltainen hindunationalistinen liike. Siksi yli 700-sivuisen akateemisen teoksen poistaminen myynnistä herätti valtavan kohun Intiassa. Sosiaalisessa mediassa Penguin-kustantajaa syytettiin pelkuruudesta, kun se taipui kiihkonationalistien edessä. Liberaalit ja vasemmistolaiset älymystön edustajat pelkäävät, että maassa toistuu 10 vuoden takaiset tapahtumat, jolloin hindunationalistit polttivat vääräoppisiksi julistamiaan kirjoja esimerkiksi Delhin yliopiston edustalla. Tällaisen kohtalon saivat yliopiston historian professorin D.N. Jhan kirjat. Jha oli erehtynyt kirjoittamaan, että yläkastiset bramiinit olivat syöneet yleisesti lehmänlihaa Intiassa.

Maailmankuulu kirjailija ja aktivisti Arundhati Roy kirjoitti välittömästi avoimen kirjeen Penguin-kustantamolle, joka on myös Royn kirjojen kustantaja. Kärjekkäässä kirjeessään Roy moitti kustantamoa raukkamaisuudesta. Se oli nöyrtynyt hindufasistien edessä ”ennen kuin kukaan oli julistanut fatwaa, kieltoa tai edes oikeuden päätöstä”.

Kirjan kieltoon reagoivat nopeasti myös Ramachandra Guha ja Romila Thapar. Guha on historioitsija ja Intian tunnetuimpia älymystön edustajia. Hän korosti vastineessaan kustantajalle, että Wendy Doniger on ”uskonnollisen ja kulttuurisen perintömme suurimpia tutkijoita”. Doniger on rikastuttaut Intian itseymmärrystä tavalla, johon vain harvat ovat kyenneet. Intian varhaishistorian emeritaprofessori Romila Thaparin mielestä Intian olisi uudistettava pikimmiten julkaisupolitiikkaa säätelevä lainsäädäntönsä, joka on peräisin brittien ajoilta. Lait ovat tavallaan liian herkkiä puolustamaan yhteisöjen uskonnollisia tuntemuksia kirjailijoiden ja tutkijoiden sananvapauden kustannuksella.

Mikä Donigerin kirjassa sitten järkytti hindunationalisteja? Teoksen alaotsikkona on vaihtoehtoinen historia. Doniger määrittelee käsitteen kirjansa esipuheessa näin.

”Tarkastelen yläkastisten miesten näkökulmien rinnalla muiden uskontojen, kulttuurien, kastien ja naisten näkökulmia. Keskeinen osa vaihtoehtoisen historian agendaani on osoittaa, kuinka nämä sorretut ja vaiennetut ryhmät, naiset ja kastittomat, ovat vaikuttaneet hindulaisuuden kehitykseen”.

Dinanath Batran Pelastakaa koulutus -järjestö on julistanut, että he tulevat taistelemaan kaikkia niitä kirjoja vastaan, jotka esittävät negatiivisen kuvan Intiasta. Batran mielestä jo Donigerin puhe vaihtoehtoisesta historiasta on loukkaavaa. Sitä paitsi teos antaa täysin virheellisen kuvan hindulaisuudesta. Se loukkaa kuulemma perinteitä jo kansikuvallaan, jossa Krishna-jumala soittaa huiluaan alastomien naisten päällä.

Ehkä syvimmin Batran järjestöä kismittää kuitenkin Donigerin todistelut hindulaisuudesta äärimmäisen moninaisena uskontona. Kaikkia hinduja yhdistäviä piirteitä ei ole oikeastaan lainkaan.  Hindulaisuus siinä muodossa kuin me sen tunnemme syntyi vasta 1800-luvulla. Se on eräänlainen intialaisten ja eurooppalaisten luoma hybridiuskonto, sillä sen sisältöä muovasivat suuresti brittiläiset indologit.

Länsimaiset tutkijat nostivat hindulaisuuden ytimeen ikivanhat veda-kirjoitukset, pyhän sanskritin kielen ja Upanishadien idealistisen monismin. Todellisuudessa useimmilla hinduilla tuskin oli tuolloin aavistustakaan tällaisesta hindulaisuudesta.

Donigerin mukaan brittiläiset indologit tavallaan kesyttivät perinteiseen hindulaisuuteen liittyvän kaoottisen monijumalaisuuden. Nostamalla Upanishadien kaltaiset pyhät kirjoitukset muiden yläpuolelle brittitutkijat loivat vaikutelman "yhtenäisestä hindulaisuudesta".

Tällainen brittien ja bramiinien luoma hindulaisuus sopi 1800-luvulla hyvin Intian itsenäisyyttä tavoittelevalle nationalistiselle liikkeelle, joka pyrki yhdistämään hajanaisen kansan yhtenäisen uskonnon avulla.

Tämä sopii myös nykyisille hindunationalisteille, jotka ovat pyrkineet rakentamaan maansa historiasta mahdollisimman loisteliasta mielikuvaa. Siksi kaikki perinteen autenttisuuden epäilijät tuomitaan. Hindujen ryhtiliikkeen näkökulmasta on pyhäinhäväistystä väittää, että heidän uskontonsa olisi edes osin länsimaalaisten luomusta. Varsinkin jos väitteen esittäjä on ulkomaalainen.

Hindunationalismi leviää länteen

Viime vuosina hindujen ryhtiliike on kasvattanut jatkuvasti poliittista painoarvoaan myös Intian rajojen ulkopuolella esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa. USA:ssa asuu noin 2,3 miljoonaa hindua. Hindunationalistit kontrolloisivat mielellään yhdysvaltalaisten tutkijoiden kirjoituksia ja luennointia hindulaisuudesta.

Hindulaisuuden historian tutkijat ovat saaneet myös tappouhkauksia. Tällaisen sai esimerkiksi uskontotieteilijä James Laine. Hän käsitteli tutkimuksessaan liikkeen mielestä arveluttavalla tavalla legendaarista Shivaji -nimistä hallitsijaa, josta on tullut poliittinen ikoni erityisesti Maharashtran osavaltiossa. Hindujen ryhtiliikkeen painostamana osavaltio kielsi Laineen Shivaji:Hindu King in Islamic India -teoksen. Liikkeen kannattajat tuhosivat myös Bhandarkar Oriental Research Institute:n tiloja, joissa tutkija oli työskennellyt.

Vedalaisen säätiön mukaan hindulaisuuden opetusta pitäisi uudistaa Yhdysvalloissa. Pari vuotta sitten se yritti sensuroida koulukirjoja Kaliforniassa. Säätiön mukaan hindulaisuuden negatiivisia piirteitä, kuten kastittomien ja naisten asemaa, pitäisi käsitellä mahdollisimman vähän. Hindujen ryhtiliike on myös vaatinut, että hindulaisuutta voisivat opettaa kouluissa ainoastaan syntyperäiset hindut.

Salman Rushdie on ottanut kollegojensa tavoin viime kuukausina voimakkaasti kantaa entisen kotimaansa sananvapauteen. Toukokuun alussa New Yorkissa päättyneessä kansainvälisen kirjailijaliiton Penin konferenssissa Rushdie suomi tiukin sanankääntein pääministeri Narendra Modia, jota hän luonnehti kovanlinjan jyrkimmän laidan edustajaksi.

Rushdien mielestä Intiassa ei ole ennen päässyt valtaan Narendra Modin kaltaista poliitikkoa. Hindunationalistien johtaja tulee jakamaan voimakkaasti maata kahtia.

Saatanallisten säkeiden kirjoittaja kertoi pelkäävänsä, että Modin hallitsemassa maassa vaarantuu sananvapauden ohella uskonvapaus. ”Ja jos suuri osa ihmisiä joutuu pelkäämään fyysisen turvallisuutensa vuoksi, Intiaa ei voi pitää enää todellisena demokratiana”.

Kevään 2014 päätösklubi Ateneumissa 21.5. klo 17.00: Tove Jansson

Tove Jansson, omakuva 1942, © Moomin Characters™

Kevään klubikausi päättyy Ateneumin taidemuseoon, jossa on esillä Tove Janssonin laaja näyttely (14.03.2014 - 07.09.2014.)

Kokoontuminen viimeistäin 16.55 Atskin alakerran kirjakaupan edessä. Aluksi johdanto Janssonin elämään ja tuotantoon Ateneum-salissa. Johdanto alkaa tasan viideltä, eikä saliin pääse sen jälkeen. Johdantoluennon jälkeen näyttelykierros. Kustannus n. vitosen.
Lisätietoa näyttelystä: http://www.ateneum.fi/fi/tove-jansson

Klubi ke 7.5. klo 17.00. TkT Tapani Launis: Transsendenssi ja empiria - pitkien kaarien syväsemiotiikka ja Spengler

Launis aattoklubilla

7.5. 2014,  Klubin viimeisessä Bene-istunnossa, TkT Tapani Launis tarkastelee sivilisaatiomme tilaa, transsendenssia ja empiriaa sekä reflektoi kulttuurihistorioitsija Oswald Spenglerin ideoita.
Launis on vastikään julkaissut teemaan johdattavan esseen. Tässä Launiksen alkupohdintaa:
 - Kahtiajakoa transsendenssiin ja empiriaan ja näiden vuorovaikutusta ovat tutkineet lähes kaikki filosofit länsimaisen kulttuurin pitkällä polulla. Transsendenssi käsitteenä on tässä lainattu kantilaisen terminologian mukaan.

Transsendenssin käsite eri määrittelyillään kuvaa kuitenkin myös yleisemmin sitä suurta tuntematonta, jonka ihminen on vaistonnut olevan kaiken aistihavaintojen ulkopuolella, mutta kuitenkin aina läsnä ja vuorovaikutteisesti vaikuttavana tekijänä arkielämän kokemusmaailman empiriassa.

Kevätkauden päätös 21.5. Ateneumissa Tove Jansson -näyttelyssä.

Klubi 30.4. klo 17.00. YTT Tapio Varis: Suomi, sivilisaatiot ja rauha

Vapunaattona maailman tilaa valaisee Tampereen yliopiston ammattikasvatuksen emeritusprofessori Tapio Varis. Varis toimii tiedostusopin dosenttina Helsingin ja Tampereen yliopistoissa.

Kansainvälisistä tehtävistä manittakoon Globaalin e-oppimisen Unesco-professorius vuoteen 2017, Unescon Moskovassa sijaitsevan opetusteknologiakeskuksen johtokunnan jäsen vuoteen 2017, Washingtonissa sijaitsevan Millennium Instituutin johtokunnan jäsen vuoteen 2016 sekä New Yorkissa sijaitsevan Center for Media and Peace Initiative johtokunnan jäsen. 

- Tässä espanjankielinen haastattelu viime vuodelta.

Keskustelun ja taon jälkeen on tarjolla myös musiikkia, jota tulee esittämään klubilaisten puolesta Pyhälä-trio: Timo Pyhälä, kontrabasso,
Jari-Pekka Koho lyömäsoittimet sekä Juuso Paaso kitara. Vierailevana muusikkona Sampo Pyhälä kitara ja syntetisaattori.

Tässä taas kerran varoitukseksi kuvaa klubilaisten aikaisemmista vapunvietoista.

Klubi ke 23.4., poikkeuksellisesti kello 19.00. VTM, vapaa toimittaja Reeta Paakkinen: Turkki kahden arvomaailman risteyksessä.

Keskiviikkona 23.4. aloitamme poikkeuksellisesti kello 19.00. Siis kello seitsemän.

Vieraaksemme saapuu vapaa toimittaja, VTM, kirjailija Reeta Paakkinen (s. 1979). Paakkinen on opiskellut Kreikan ja Turkin nykyhistoriaa, politiikkaa ja kieliä sekä Englannissa että Kreikassa. Maisterintutkinnon hän suoritti London School of Economicsissa pääaineenaan kansainvälinen laki ja nationalismi. Reeta Paakkinen aloitti toimittajana Financial Times Busineksen aikakausilehtikustantamossa Lontoossa ja on jatkanut sitä Istanbulissa Hûrriyet Daily News -sanomalehdessä. Istanbuliin hän muutti vuonna 1998. Paakkinen työskentelee nykyään sekä Suomessa että Turkissa.

Vuonna 2013 Reeta Paakkiselta ilmestyi kirja Kotona Istanbulissa, joka avaa harvinaisen ikkunan turkkilaiseen elämänmenoon ja ikivanhan Istanbulin omalaatuiseen maisemaan.

Myös kirjan kuvaukset työmatkoista Irakiin, Tunisiaan ja Kyprokselle antavat perin arvokasta lisävaloa eteläisimpien alueiden ihmisten huolista, murheista ja onnen hetkistä.

Tervetuloa - kello seitsemän!

Klubi ke 2.4.2014. MMM Heidi Hautala: Eurooppa ja Venäjä

Ensi keskiviikkona vieraakssemme saapuu MMM Heidi Hautala.

Hautala on maatalous- ja metsätieteiden maisteri ja näkyvä vihreä poliitikko, joka oli nuorempana mukana Oraansuojelijoiden Kasvisravintolassa sekä Uuden Ajan Aura –lehdessä.

Ennen päätoimista poliitikonuraa Hautala oli pitkään myös Suomi-lehden toimittaja sekä päätoimittaja. Suomi-lehden aikana Hautala oli myös tiiviisti rakentamassa uutta poliittista liikettä, josta sittemmin muotoutui poliittinen puolue Vihreät.  Kansanedustajana hän toimi 1991 – 91 sekä 2003 – 09. Europarlamentaarikkona Hautala oli 1995 – 2003 sekä 2009 – 11, jonka jälkeen hänet valittiin Kataisen hallitukseen kehitysministeriksi. Tässä toimessa hän oli lokakuuhun 2013. Vuosina 2000 ja 2006 Hautala oli Vihreiden presidenttiehdokas. 

Ympäristökysymysten lisäksi Heidi Hautala on erikoistunut ihmisoikeuskysymyksiin sekä Venäjään.

Aapo Riihimäki -seminaari 1. 4. 2014 klo 18.00 - Benessä

Näkökulmia Aapo Riihimäen henkiseen perintöön

Seminaari tiistaina 1.4. 2014 klo 18 alkaen, Benessä, Albertinkatu 27 A 6, Helsinki.

Jyväskyläläinen yhteiskuntateoreetikko Aapo Riihimäki (1930­-2008) kehitteli kuudessa teoksessa ja lukuisissa osin nimimerkillä kirjoitetuissa artikkeleissa jo 1950-luvun lopulta alkaen teoriaa, jossa keskeiseksi yhteiskunnalliseksi toimijaksi postuloitui hyvinvointivaltion keskiluokkaistuvien kuluttajien joukko. 

Voittaakseen kulutusatomismille tunnusomaisen vieraantumisen kuluttaja tarvitsee tuekseen samanhenkisten kuluttajien muodostaman kansalaisliikkeen, jonka käyttövoimana on yhteinen verkostotietoisuus (vrt. Marxin “luokkatietoisuus”).

Riihimäen ajattelu on vaikuttanut eri tieteenalojen edustajiin taloustieteilijöistä aina teologeihin asti. Hänen “kriittisen praksiksen teoriaansa” on kehitelty erityisesti Jyväskylässä.

Kriittinen korkeakoulu järjestää tiistaina 1.4. pienen iltaseminaarin, jossa Riihimäen henkistä testamenttia avaavat yhteiskuntatieteilijät FT Pekka Mäkelä ja YTT Esa Sironen sekä teologit Jaakko Jaatinen ja Arvi Tuomi.

Vapaa pääsy, tervetuloa keskustelemaan!

Kevätpäivän tasaus tänään 20.3. klo 18.57

KEVÄTPÄIVÄN TASAUKSESTA,  KOSMISESTA INFLAATIOSTA JA PAINOVOIMA-AALLOISTA

Tänä vuonna kevätpäivän tasaus on 20. maaliskuuta eli Akin, Kimin, Joakimin ja Jaakkiman päivänä. Pyhä Joakim oli  protoevankeliumien mukaan Pyhän Marian isä. Marian äiti vuorostaan oli Pyhä Anna.  Paavi Pius IX:n vuonna 1854 vahvistaman Katolisen kirkon dogmin mukaan myös Pyhä Maria on saastumatta siinnyt, ei kuitenkaan samalla tavoin kuin Jumalanäiti. Teologinen kysymys ratkaistiin hyvin subtiililla distinktiolla. Jumala varjeli Mariaa synniltä ainutlaatuisella tavalla hänen elämänsä aikana Kristuksen tulevien ansioiden tähden.

Pyhä Anna kolmantena on yksi Leonardon tunnetuimpia maalauksia. Minulla oli kirjastoni seinällä italialaisen taideopiskelijan siitä Kolmen sepän patsaalla tekemä hyvin kaunis, kellertävämmäksi muunnettu pastelliliitujäljennös. Nyt se on pojallani.

Estetiikan ja nykykansain kirjallisuuden professorin Yrjö Hirnin mukaan Pyhä Anna ja Pyhä Joakim saivat nauttia hyvistä suhdanteista. Näin hän muistini mukaan kirjoitti katolisen kirkon taidetta kuvaavassa tukimuksessaan Det heliga skrinet - Studier i den katolska kyrkans poesi och konst (1909, Pyhä lipas). He olivat korkealle noteerattuja katolisessa pyhimyshierarkiassa juuri silloin, kun hurskaat maallikot alkoivat tilata uskonnollista taidetta.

Akeista maininnan ansaitsevat Aki Kaurismäki ja nyt edesmennyt muusikko Aki Sirkesalo.

Filosofiklubin ja Kulttuurikeskus Sofian kevätsymposiumi lauantaina 22.3.2014 tiedosta ja uskosta

Tieto ja usko

 - Aine, henki ja tietoisuus -symposiumi
Kulttuurikeskus Sofiassa lauantaina  22. 3. 2014 klo 12.00 - 17.30

os. Kallvikinniementie 35 (ent.Kallvikintie 28), Vuosaari, Helsinki

12.00 - 12.30: Tulokahvit ja teet

12.30 - 13.30: Metropoliitta Ambrosius: Idän kirkon mystisestä traditiosta.
  Kommentti: Akatemiaprofessori Elina Vuola.

13.30 - 14.30: VTM Juha Olavinen: New Age: Tietoisuuden evoluutio ja menetelmät. Kommentti FT Klaus Karttunen.

14.30 - 15.30: Lounastauko

15.30 - 16.30: Emeritusprofessori Matti Bergström: Usko ja tieto: Aivojen kyky aistia kokonaisuuksia ja osia. 
Kommenttti FT Tarja Kallio-Tamminen

16.30 - 17.30: Paneeli. Puheenjohtajana FT Tapio Tamminen. Mukana alustajat ja kommentoijat.

Osallistuminen  25 €, sis. lounaan ja kahvit. Maksetaan paikan päällä.

Ilmoittautuminen 21.3. mennessä: reception@sofia.fi  tai p. 010-277900.

Ilmoittautua voi myös: info@kriittinenkorkeakoulu.fi. puh. (09) 684 0010

- Ilmoittautumiseen mukaan nimi + viesti: Tieto ja usko 22.3.



Lyhyesti:

Ambrosius on vuodesta 2002 alkaen toiminut Suomen ortodoksisen kirkon Helsingin hiippakunnan piispana nimikkeellä Helsingin metropoliitta. Hän on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon sekä teologiasta että valtiotieteestä. Muun opetus- ja tutkimustoimintansa ohella Ambrosius on toiminut myös Joensuun yliopistossa lehtorina ja vt. apulaisprofessorina. Lisäksi hän on teologian tohtori h.c. Helsingin yliopistossa. Toimiessaan 1970- ja 80-luvuilla Valamon luostarissa Ambrosius vihittiin pappismunkiksi. Kulttuurikeskus Sofiassa Ambrosius on jatkanut toimintaansa erilaisten aatevirtausten yhteentuojana. 
Elina Vuola on teologian tohtori ja akatemiaprofessori 2013–2017, tutkimusalueenaan ruumiillisuus, sukupuoli ja uskonnollinen identiteettti. Vuolan teologiseen etiikkaan ja uskonnonfilosofiaan liittyvä väitöskirja käsitteli vapautuksen teologian ja feministiteologian metodologisia yhteneväisyyksiä. Latinalainen Amerikka on yksi Vuolan erityisen kiinnostuksen kohteista. Vuola on ollut vierailevana tutkijana mm. Costa Ricassa ja Nicaraquassa. Vuosina 2012–2013 hän toimi Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan puheenjohtajana. 
Juha Olavinen on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon käytännöllisestä filosofiasta. 1970- ja 1980-luvuilla Olavinen oli mukana useammissa alakulttuuriryhmittymissä, joilla oli yhteyksiä muotoutuvaan New Age –liikehdintään. Oraan suojelijat ry.n julkaiseman Uuden Ajan Aura –lehden toimittajana ja päätoimittajana Olavinen toimi vuoteen 1982. Vuodesta 2002 lähtien hän on ollut Helsingin työväenopiston tuntiopettaja. Olavisella on myös luottamusmiestoimi AY-liikkeessä. Filosofiklubin vetäjänä hän on toiminut vuodesta 2009. 
Klaus Karttunen on filosofian tohtori, jonka keskeisiä tutkimuskohteita ovat Intian ja Euroopan varhaiset yhteydet sekä eurooppalaisen Aasian tutkimuksen historia. Vuonna 1992 Karttunen julkaisi tätä tutkimushistoriaa käsittelevän perusteoksen Itää etsimässä. Karttunen on myös kääntänyt lukuisia intialaisen kirjallisuuden klassikoita kuten v. 2003 valikoiman hymnejä Rigvedasta. Viime vuonna ilmestyi Karttusen Orientin etymologinen sanakirja. 2006–2011 Karttunen toimi Etelä-Aasian tutkimuksen ja indoeuropeistiikan määräaikaisena professorina Helsingin yliopistossa. Dosentti. 
Matti Bergström on Helsingin yliopiston fysiologian emeritusprofessori. Bergström on tutkinut hermoston fysiologiaa sekä aivojen toiminnan ja ihmispsyyken suhdetta sekä luovuuden edellytyksiä. Matti Bergström tunnetaan myös tieteen popularisoijana ja hän on kirjoittanut ja esitelmöinyt laajalti näistä kysymyksistä. Yksi varhainen merkkiteos oli vuonna 1979 ilmestynyt Aivojen fysiologiasta ja psyykestä. Myöhemmin Bergström on tutkinut myös tieteen ja uskon suhdetta mm. teoksessaaan Neuroteologia (1998) ja on jatkanut pohdintojaan näihin päiviin saakka. 
Tarja Kallio-Tamminen on filosofian tutkija ja opettaja. Vuonna 2008 Tamminen julkaisi teoreettisen filosofian alaan kuuluvan väitöskirjansa pohjalta teoksen Kvanttilainen todellisuus, fysiikka ja filosofia maailmankuvan muovaajina. Väitös ja kirja käsittelevät modernin fysiikan esiinnostamia kysymyksiä. Tammisen mukaan edelleen vahvasti läsnäoleva vanha mekanistis-deterministen tapa kuvata todellisuutta on riittämätön ja kehitysta vääristävä. Muun toimintansa ohella Tarja Kallio-Tamminen on toiminut myös Vihreän sivistysliiton puheenjohtajana vuosina 1994–97. 
Tapio Tamminen on filosofian tohtori jonka vuonna 1994 valmistunut väitöskirja käsitteli edistyksen käsitettä ja sen yhteiskunnallista merkitystä. Tamminen on sittemmin selvitellyt mm. kollektiivisen identiteetin muotoutumista uskonnollis-nationalistisissa yhteisöissä, eritoten Intiassa. Tapio Tamminen toimitti 2008 ilmestyneen teoksen Guruja, joogeja ja filosofeja – Intian filosofiaa. Vuodesta 1997 lähtien Tamminen on tehnyt ohjelmia Radioateljeelle, tuoreimpana tammikuussa 2014 esitetty Sopupeli – filosofit jalkapalloilijoina.