perjantai 20. maaliskuuta 2020

KEVÄTPÄIVÄN TASAUKSEN POSTILLA 20.3.2020



Tänä vuonna kevätpäivän tasaus on perjantaina 20.3. kello 5.49 Suomen tai Itä-Europan aikaa eli 3.49 Greenwichin keskiaikaa (universaaliaikaa).  Viime vuonna kevätpäivän tasaus oli 20.3. 21.58 Greenwichin aikaa, ja tänä vuonna siten olisi ollut 21.3. klo 3.50, mutta helmikuisen karkauspäivän johdosta aika siirtyi yhdellä kalenteripäivällä aiemmaksi.

20.3. on Skandinaviassa Joakimin, Akin ja Kimin nimipäivä. Apokryfisten kirjojen mukaan Joakim oli Pyhän Annan, Pyhän Marian äidin puoliso. Ortodoksinen kirkko viettää hänen muistopäiväänsä 9. syyskuuta.  Luovutetussa Karjalassa oli suuri ja vauras  8.500 asukkaan Jaakkima-niminen pitäjä, perustettu 1647. Ilmeisesti se on saanut niemensä Jacob De la Gardien (20. kesäkuuta 1583 Tallinna12. elokuuta 1652 Tukholma) mukaan, sillä hän piti sotaleiriään kukkulalla, joka hänen mukaansa sai nimen Jaakonvaara.
Suomessa tämä sotaherra tunnetaan Laiska-Jaakkona, koska hän piiritti Novgorodia kuusi vuotta. Mutta hän  oli aikansaava, joka René Descartes’n lailla oli ollut Alankomaiden valtionhoitajan Mauritz Oranialaisen palveluksessa. De la Gardie oli yksi niistä ruotsalaisista feodaaliherroista, joista Stalin mainitsi kuuluisassa puolustusvalmiuden merkitystä käsittelevässä puheessaan joskus 1930.
Strömsvik, Pikkala 15.3.2020. M. af H

Venus näkyy kirkkaana.

Venus näkyy kirkkaana lännessä iltataivalalla ja laskee vasta yli viisi tuntia auringonlaskun jälkeen. Kiikarilla pystyy erottamaan, sen suunnilleen sirppimäisen vaiheen. Uusikuu on 24.3., ja kasvava kuun sirppi lähellä Venusta 28.3. Täysikuu on 8.4., Suoman ja Suomettaren päivänä, Romanien kansallispäivänä. Pääsiäinen on 12.4., Juliuksen ja Julian päivänä.
Mars on lähellä Jupiteria. Ne ovat nähtävillä hyvin varhain aamutaivaalla.  Uranus, ensimmäinen kaukoputkella löydetty planeetta on illalla nähtävissä noin 20 asteen korkeudella. Periaatteessa kirkkaalla säällä jopa pajain silmin, mutta jo hyvällä kiikarilla selvästi pienenä vihertävänä kiekkona.
Kevät- ja syyspäivän tasauksina päivä ja yö ovat yhtä pitkät kaikilla maapallolla. Etelänavalla alkaa napayö. Pohjoisnavalla kuusi kuukautta kestävä päivä, jolloin aurinko kiertää taivaalla spiraaliliikettä noustakseen kesäpäivän seisauksena noin 23 asteen korkeudelle. Niin korkealla aurinko on Helsingissä keskipäivällä siinä maaliskuun alkupuolella.

Antiikin aikana kevätpäivän tasaus oli 25. maaliskuuta eli Marian ilmestyspäivänä.

Aurinko ylittää taivaan päiväntasaajan kevätpäivän tasauksen hetkellä ja siirtyy eteläiseltä pohjoiselle taivaanpalon puoliskolle. Orionin vyö on muuten hyvin tarkalleen taivaan ekvaattorin alapuolella.

Kevät- ja syyspäivän tasauksena  aurinko on keskipäivällä suoraan zeniitissä. Tänään se on aivan ja absurdin  tarkkaan ottaen suoraan pään päällä päiväntasaajalla puolen päivän hetkellä pisteessä 122o30’ itäistä pituutta. Paikka on erikoisen muotoisen Sulawesin saaren pohjois- ja keskiosan välisellä Tominin lahdella noin  50 kilometriä etelään Pohjois-Sulawesistä. Lähin saari on Waleakodi noin 20 kilometriä tästä pisteestä etelään. Saaren ainoa asutus on Dolongin kalastajakylä. Jonkin verran edullista majoitusta. Erinomaiset snorklausmahdollisuudet. Tänne siis kiiruhtamaan koronaviruspanedemian jälkeen.

Indonesiaan kuuluva Sulawesi on kolmanneksi suurin Sundasaarista. Maapallon saarista se on yhdenneksistoista suurin. Sen pinta -ala on n. 180.650 neliökilometriä. Seuraavan järjestyksessä eli Uuden-Seelannin Eteläsaaren pinta-ala. on n. 145.000 neliökilometriä. seuraavat ovat  samoin Sundasaariin kuuluva Jaava ja Pohjoissaari.

Vekkulia. Nämä maantieteelliset nimet ovat hauskoja. Nyt pääsin sulaan veteen  ja valekoodiin. Tervaussaaristakin on puhuttu.

Trooppinen vuosi on aika kevätpäivän tasauksesta kevätpäivän tasaukseen, ja se vastaa vuodenaikojen kulkua. Keskimääräinen trooppinen vuosi on 365 vrk 5 tuntia 48 minuuttia ja 34 sekuntia. Johtuen planeettojen, lähinnä Jupiterin, Marsin ja Venuksen aiheuttamista häiriöistä (perturbaatioista) trooppisen vuoden pituus hieman vaihtelee.  Tänä vuonna se on noin 4 minuuttia pidempi ja viime vuonna 5 minuuttia keskimäärää lyhyempi.

Taivaan mekaniikassa planeetan liike ensin approksimoidaan ellipsiksi, jota muiden planeettojen painovoima häiritsee ja aiheuttaa pieniä muutoksia. Tätä analyyttisen mekaniikan haraa kutsutaan häiriöteoriaksi. Helsingin yliopiston tähtitieteen professori Karl Frithiof Sundman (1873 – 1949) piirsi viime vuosisadan alussa näiden laskemiseen analogisen tietokoneen, perturbografin, mutta sitä ei ole koskaan rakennettu.
Sundmanin Perturbograf
 

Ennen vanhaan Aurinko siirtyi kevätpäivän tasauksena taivaanpallolla Oinaan tähtikuvioon, ja näin se edelleen tekee Eläinradalla, astrologisessa mielessä. Taivaanpallolla aurinko on nyt Kalojen tähtikuviossa ja siirtyy jossakin vaiheessa kevätpäivän tasauksena Vesimiehen tähtikuvioon. Silloin siirrymme tai olemme siirtyneet Vesimiehen aikaan.

Sideerinen ja kosminen vuosi.

Sideerinen vuosi on maan kiertoaika auringon ympäri, siis kiertoaika kiintotähtien suhteen. Siitä nimi, latina sidus, tähti. Koska maan akseli tekee hidasta hyrräliikettä, prekessioliikettä, sideerinen vuosi on noin 20 minuuttia trooppista vuotta pidempi. Vuodessa prekessio on 50 kulmaminuuttia (vajaat kaksi auringon halkaisijaa) ja 70 vuodessa kulma-aste. Täyden ympyrän kiertäminen suunnilleen Pohjantähden ja Vegan puolivälissä olevan ekliptikan pohjoisnavan ympäri kestää vajaat 26.000 vuotta.  Aikaa kutsutaan suureksi vuodeksi, tai platoniseksi vuodeksi.

Kosminen vuosi on aika, jonka aurinkokunta tarvitsee kiertääkseen Linnunradan keskuksen ympäri Se on noin 220 miljoonaa vuotta.
Nibelungin sormuksessa Reininkullan tapahtumista seuraavaan Valkyyriaan on kulunut kosminen ajanjakso. Lukija voi mielessään ajatella, mitä se voisi olla vuosissa, mutta tämä lienee hyödytöntä, kukaties.

Markku af Heurlin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjoita kommentti tähän tekstiin.


- Et sä nyt jo tajua
- Kukahan tässä nyt ei varsinaisesti tajua
Piirros: Juha Olavinen

Pääsiäissaaren viimeinen palmu

Olen usein kysynyt itseltäni: "mitä viimeistä palmupuuta kaatanut pääsiäissaarelainen sanoi?" Sanoiko hän nykyajan metsurin tapaan: "työpaikkoja, ei puita!"? Vai: "teknologia ratkaisee ongelmamme, ei pelkoa, löydämme puulle korvaavan materiaalin"? Vai: "ei ole todisteita siitä, ettei jossakin muualla saarellamme olisi vielä palmuja. Tarvitsemme lisää tutkimusta. Ehdottamanne puunkaatorajoitus on ennenaikainen ja perustuu pelonlietsomiseen"?

- Jared Diamond: Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä? Terra Cognita 2005