Kevätseminaari Sofiassa 11.3.2016: Hyvä elämä?

Hyvä elämä?

Perjantaina 11.3.2016 klo 14.00 - 18.15

Filosofiklubi järjestää yhdessä Kulttuurikeskus Sofian

ja Kriittisen korkeakoulun kanssa symposiumin aiheesta.

Paikkana on Kulttuurikeskus Sofia Vuosaaressa.

Ohjelma

14.00 - 14.30 Ilmoittautuminen, tee- ja kahvitarjoilu

Jakso 1, pj. FL Eero Ojanen

14.30 Ilkka Niiniluoto: Filosofin hyvä elämä

15.10 Ambrosius: Usko ja hyvä

15.50 - 16.40 Tauko. Kala- ja kasvispiirakoita, kahvia ja teetä.  

Jakso 2, pj. KM Iina Armila

16.40 Sixten Korkman. Talouden ja elämän hyvä

17.20 - 18.15 Paneelikeskustelu

Hinta 20€, sis. välipalan ja päiväkahvit.

Maksetaan paikan päällä.

Ilmoittautuminen 10.3. mennessä:
reception@sofia.fi   tai puh. 010 277 900.

Klubi ke 24.2.2016 klo 18.00: FT, KT Jouni Suominen: Ordoliberalismi

Keskiviikkona 24.2. saamme vieraaksemme tutkija Jouni Suomisen, jonka aiheena on  Saksan talousmahti ja ordoliberalismi

Jouni Suominen väitteli 2011  filosofian tohtoriksi (FT) Turun kauppakorkeakoulussa ja kasvatustieteen tohtoriksi (KT) Tampereen yliopistossa vuonna 2013. Väitöksissään Suominen on tarkastellutt yritystoiminnan ja yrittäjyyden roolia yhteiskunnassa ja toisaalta johtajuuden merkitystä  hyvinvoinnin  edistämisessä.

Klubialustuksessaan Suominen pohtii Saksan talousmahdin taustoja ja ordoliberalistista talousajattelua.  Ohessa Suomisen johdantoa:

"Esityksen rungon muodostaa ns. Freiburgin koulukunnan pohdinnat vapaan markkinatalouden roolista yhteiskunnassa ja valtion roolista markkinoiden säätelijänä.

Walter Eucken (1891 - 1950)

Walter Euckenin johtama tutkimusryhmä alkoi muotoilla uutta talousjärjestystä, jota he kutsuivat ordoliberalismiksi. Ryhmän tavoitteena oli palauttaa klassisen liberalismin idea osaksi markkinataloutta sellaisena kuin se mm. Adam Smithin ajatellussa tuli esiin aiemmin jo 1700-luvulla.
...
Outona voidaan tässä yhteydessä pitää myös sitä, että Suomessa ordoliberalistinen talousajattelu ei juurikaan tule esiin millään tavalla tai tasolla, ei siis politiikkojen puheessa, mutta ei myöskään suomalaisten taloustieteilijöiden argumentaatiossa. Kuitenkin Saksan nousemista taloudelliseksi mahdiksi sotien jälkeen ja edelleen euroaikana voidaan ymmärtää parhaiten juuri ordoliberalistisen talousajattelun avulla."

Tervetuloa

Klubi ke 3.2.2016 klo 18.00. Pianisti Minna Pöllänen: Bachin suuri synteesi

Keskiviikkona 3. helmikuuta pianisti Minna Pöllänen johdattaa meidät Johann Sebastian Bachin (1685 - 1750) suureen synteesiin.

J.S. Bachin musiikki vaipui valistusajan uusien tuulien keskellä

unohdukseen lähes sadaksi vuodeksi. Sitä pidettiin vaikeana,

luonnottomana ja vanhanaikaisena.

Mutta aika on tehnyt tehtävänsä - jos joku tänä päivänä ei pidä Bachista,

hän on mieluummin sanomatta sitä ääneen.

Nykyihmiselle Bachin musiikki on eheyden vertauskuva, siinä

yhdistyvät täydellisesti tunne ja järki, intuitio ja ratio, maallinen ja

taivaallinen. Kaiken levottomuuden keskellä se rauhoittaa mielen ja

antaa voimaa.

Muusikolle Bach on musiikin alkumeri, isähahmo, siitä löytyy kaikki.

Pianisti Minna Pöllänen kertoo omista löytöretkistään Bachin

musiikin parissa ja soittaa preludeja ja fuugia teoksista Das

Wohltemperierte Clavier I ja II, sekä osia tanssisarjoista.


Tervetuloa musiikin huipulle.

Kevätkauden avaus oli tyrmäävää tekstiä rakentamisen tilasta

Klubin kevätkauden avauksessa Juulia Mikkola synnytti perin voimakasta keskustelua kertoessaan rakennusten, rakentamisen ja rakennuslainsäädännön perin ongelmallisesta tilasta.

Klubitilaisuuden jälkeen Juulia Mikkolan esiinnostamia kysymyksiä on käsitelty mm Helsingin Sanomissa sunnuntaina 24.1. sekä samaisen lehden pääkirjoituksessa tiistaina 26.1. Myös Heikki Haapavaaran kolumni Kauppalehdessä 21.1. sivusi asiaamme. Valoa horisontissa?

Tässä vielä muuuutamia Juulia Mikkolan suosittelemia linkkejä aiheesta:
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/lukija-ihmettelee-eivatko-eristevillat-muka-kastu/1757046
http://yle.fi/uutiset/professori_homesaneeraus_voi_lisata_asunnon_myrkkyja/6449738
http://www.sisailmauutiset.fi/?p=1872
http://eng.aalto.fi/fi/current/current_archive/news/2013-06-12-003/
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/481568/Kiellettya+myrkkya+markkinoidaan+raikasteena

Klubin kevätkauden 2016 avaus ke 20.1. klo 18.00. Arkkitehti Juulia Mikkola alustaa rakentamisen ongelmista ja haasteista

Klubin kevätkausi aloittaa keskiviikkona 20.1.2016 klo 18.oo.

Vieraanamme on arkkitehti Juulia Mikkola ja aiheena rakentamiseen ja rakennuksiin liittyvät vakavat ongelmat. Mikkola sai 14.11.2016 Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulle merkittävän tekstin "Rakennusmääräykset tuottavat sairaita taloja".

Juulia Mikkola

Juulia Mikkolan esiinnostamat kysymykset eivät toistaiseksi ole juurikaan  saaneet  ansaitsemiaan vastauksia rakennuslainsäädännöstä vastaavilta, rakennusyhtiöiltä tai arkkitehdeilta.

Juulia Mikkola on ystävällisesti kirjoittanut johdannoksi alustukseensa seuraavan tekstin:

”Kosteus ja hiilidioksidi rakenteissa – miksi rakennukset homehtuvat”

Olen koulutukseltani arkkitehti ja työskennellyt vastuullisena suunnittelijana Arkkitehtitoimisto Livadyssä yrityksen perustamisesta, vuodesta 1994 alkaen.  Olen myös itseoppinut ikkunaentisöijä.  Taitoa ylläpitääkseni olen opettanut ikkunankunnostusta vuosittain kollegoilleni mm. Lågskärin majakanvartijaintalossa Ahvenanmaalla.  Kuulun tietokirjailijoiden liittoon; kollegani Netta Böökin kanssa olen julkaissut Ikkunakirjan, laajan puuikkunoiden kunnostusoppaan.  Netan kanssa tekeillä on myös kirja ovien kunnostuksesta, joskin kirjoittaminen on jäänyt minulla viime vuosina pahasti suunnittelutyön jalkoihin.

Seppo Leinosen piirros 80-luvulta

Toimistossamme päätettiin vuonna 2012 silloisten uusien rakennusmääräysten takia, ettemme enää suunnittele lainkaan uudisasuintaloja, koska terveellisen ja ympäristöystävällisen uudisrakennuksen suunnitteleminen on tehty miltei mahdottomaksi energiansäästön nimissä.  Päätös oli sikäli helppo, että painopiste oli meillä muutenkin ollut korjausrakentamisen ja yhä enenevästi arvokohteiden restauroinnin puolella.  Sittemmin kiinnostus rakennusfysiikkaa, -ekologiaa ja -mikrobiologiaa kohtaan on vain kasvanut toimistossamme, ja yleiseksi tavoitteeksi on tullut mahdollisimman lisäaineettomien rakennusten ja kunnostusten suunnittelu.  Muuten kovin synkältä näyttävää tilannetta on piristänyt se tieto, että terveen uudisrakennuksen rakentaminen on sittenkin mahdollista – koerakentamisen nimissä.  Myös aivan pieniä, enintään 50 neliön kokoisia terveitä rakennuksia voi rakentaa, sillä niitä eivät energiamääräykset koske.

Livadyn suunnittelema talo Anttolassa 2010

Syksyllä kirjoitin ympäristöministeriöön kirjeen, jossa toin esille huolestumistani tilanteesta.  Kollegoitteni kannustamana muokkasin tuosta kirjeestä vieraskynäkirjoituksen Helsingin Sanomiin.

Juulia Mikkola

Tervetuloa, tammikuun pakkasterveisin
Juha O

Markku af Heurlin: TALVIPÄIVÄN SEISAUKSEN POSTILLA 22.12.2015

TALVIPÄIVÄN SEISAUS ON TÄNÄ VUONNA  22.12.2015 KLO 6.48

Tänä vuonna talvipäivän seisaus osuu 22. päiväksi joulukuuta, tarkemmin sanoen vielä pimeään aikaan, aamuyöksi,  Suomen aikaa klo 6.48.  Päivä on Raafaelin tai Rafaelin nimipäivä. Helsingin horisontin mukaan aurinko nousee klo 9.24 ja laskee klo 15.13, josta päivät alkavat pidentyä, ensin hitaammin sitten nopeammin.

Talven odotus. Kuva: Oskar Puuppola, lisäys J.von Kottby

Viikoa aikaisemmin aurinko oli noussut 9.18 ja laskenut 15.12. Viikon päästä aurinko nousee 9.25 ja laskee 15.19. Päivä on siis yhdessä viikossa lyhentynyt 5 minuutilla ja pitenee seuraavan viikon aikana viidellä minuutilla.

Seisauksessa aurinko on Suomesta katsottuna alimmillaan Jousimiehen (Sagittarius) tähdistössä, jonne se oli siirtynyt Kärmeenkantajan (Ophiuchus) tähdistöstä 18.12., ja on 23 astetta taivaanpallon ekvaattorin eteläpuolella. Päivä on pohjoisella pallonpuoliskolla lyhimmillään ja yö pisimmillään. Etelä-Suomessa Aurinko nousee keskipäivällä etelässä ollessaan vain 7 asteen ja Oulussa 2 asteen korkeudelle. Utsjoella Aurinko on keskipäivällä pari astetta horisontin alapuolella, mutta kirkkalla säällä päivällä on sinertävä valaistus..

Klubijuhlan 16.12.2015 jälkikuva

Klubijuhlassa 16.12.2015 oli kohtuullinen meininki.

- Matti Remes esitti hienosti venäläisen ja suomalaisen kansanlaulun ja Iina Armila säesti. Iina otti myös yhden alustajan poisjäännin puolesta ad hoc -haasteen vastaan ja selvitti sen mallikkaasti. Jaakko Vilja puhui energisesti hitaudesta ja tauon jälkeeen Eero Tarastin kvintetti esitti Sibeliuksen pianokvintetin yleisön vaatimuksesta kokonaisuudessaan. Koko kamari jytisi. Flyygeliä soittaneen Eeron lisäksi yhtyeessä soittivat Lauri Rantamoijanen (sello), Elias Lassfolk (1. viulu), Olivia Holladay (2. viulu) ja Mikko Metsälampi (alttoviulu).

Klubi ke 2.12.2015 klo 18.00. Jarmo Heininen: Viulu, soittimien kuningas

Keskiviikkona 2.12.2015 saamme vieraaksemme viulunrakentaja, taiteilija, muusikko Jarmo Heinisen. Yli 40 vuotta soitinrakennulsen piirissä toiminut Heininen alustaa otsikolla Viulu, soittimien kuningas. Teemaansa  hän valottaa seuraavasti:

Viulu on kaikkien instrumenttien kruunamaton kuningas, kenties juuri siksi, että sillä voi parhaiten matkia ihmisääntä. Olkoon ihmisääni sitten kuningatar. Viulu sopii ja sitä käytetään poikkeuksellisesti lähes joka musiikkityylissä. Länsimaiset

viulukonsertot kuuluvat varmasti klassisen musiikin helmiin.

Rakensin ensimmäisen viuluni 1974 viulunrakennusmestari Martti Piipposen vetämällä viulunrakennuskurssilla. Sittemin olin yli kymmenen vuotta hänen verstaallaan oppipoikana, jonka jälkeen perustin oman pajani Helsinkiin.

Jarmo Heininen saa käsityömestarin tunnuksen.

Olen tehnyt kaikkea alaan liittyvää, enimmäkseen rakentanut uusia viuluja, selloja ja kontrabassoja.  Pelkästään kontrabassoja olen tehnyt noin 45 kappaletta. Kuulun Suomen Viulunrakentajien Kiltaan. Killassa on 11 jäsentä.

Soittimeni ovat  amattikäytössä ja opiskelijoilla.

Vuonna 2011 nuori basisti Otto Tolonen voitti valmistamallani kontrabasolla soolobasistin paikan Berliinin kaupunginooperaan, joka on ehkä maailman toiseksi arvostetuin basistin työpaikka. Omalla soitinrakennusurallani tämä oli yksi kohokohta. Viuluillani on soitettu myös lukuisia viulukonserttoja orkesterin säestyksellä.

Alustuksessani käyn lävitse viulun historiaa, miksi viulu on sellainen kuin on, miten se rakennetaan ja mistä materiaalista ja mitä ongelmia sen rakennuksessa on. Paljastan myös paljon puhutun  vanhojen viulujen "salaisuuden"!  Oliko se lakassa vai missä? 

Esittelen myös suunnittelemani ja valmistamani uuden jousisoittimen Hekspenin.

Erikoisena soittimena uskon niitä olevan tässä universumissa tasan yksi kappale.Aluksi Hekspen tuotti eräänlaisen pettymyksen kun Lahden Orkesterin konserttimestari sanoi soittimeni olevan yhden parhaista viuluista jolla oli soittanut. Mutta sehän oli Hekspen eikä viulu? Hekspenin esittely laittoi kollegoillenikin sormen suuhun kysyessäni, mikä on nyt viulu määritelmä, tuleeko se äänestä, muodosta vai molemmista.

 

Mielestäni musiikki on ihmisen kielistä aidoin, hienoin ja rehellisin. Sitä voivat  kaikki ymmärtää taustoistaan riippumatta.

Iina Armila: Kommentti professori Kimmo Rentolan klubiesitelmään

Professori Kimmo Rentola piti 4.11. klubilla esitelmän aiheesta Valtion salaisuudet. Esitelmä pohjautui hänen kevään 2015 professoriluentoonsa.

Professori Rentola valotti mielenkiintoisesti salaisuutta valtionhallinnon osatekijänä. Rentolan mukaan käsitettä leimaa paradoksaalisuus. Viitaten amerikkalaisen filosofi Sissela Bokin ajatukseen hän kertoi salaisuuden yhtäältä ehkäisevän harmeja toisaalta sallivan vahingonteon mahdollisuuden. Rentola korosti yksilön oikeudesta huolehtimista globalisoituneissa, avoimuudessaan haavoittuvissa yhteiskunnallisissa rakenteissa.

Yhteiskunnan peruselementti on yksilön ja yhteisön suhde. Professori Sami Pihlström pohtii teoksessaan Elämän ongelma yksilöetiikkaa globaalin etiikan perustana. Hän muistuttaa etiikan omakohtaisuudesta. Pihlströmin mukaan `globaali etiikka rakentuu sekä yhteiskunnallisesta rationaalisesta neuvottelusta että ehdottomaan omakohtaiseen velvollisuuteen pohjautuvasta ajattelusta, jota ovat edustaneet antiikin stoalainen elämänfilosofia ja eurooppalainen individualismin traditio`.

Etiikkaa pohtii professori Sara Heinämaa Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 7.11.2015. Avainkäsitteeksi hän nostaa merkityskadon. `Jokainen kulttuuri, joka kadottaa keskeiset päämäärämerkityksensä ja yhdessä tekemisen mielen, joutuu lopulta kokonaisvaltaiseen kriisiin` kirjoittaa Heinämaa nähden asiantilan myös myönteisenä, sillä `Kun kulttuurinen, poliittinen, tieteellinen ja moraalinen kriisi ymmärretään merkityskadoksi, se ei enää näyttäydy vääjäämättömänä kehityskulkuna, vaan inhimillisen toiminnan seurauksena, jolle voimme tehdä jotain`.

Rentolan, Pihlströmin ja Heinämaan puheenvuorot kumpuavat vahvasta humanistisesta traditiosta. He korostavat yksilön osuutta yhteiskunnallisena toimijana. Filosofi Juha Sihvolaa lainaten: `Humanistinen sivistys on inhimillisen kommunikaation välttämätön edellytys.` Avautuu kantilainen mahdollisuus kunnioittaa ihmistä arvokkaana päämääränä.

Tekstissä viitatut teokset:

Pihlström, Sami, Elämän ongelma. Eurooppalaisen filosofian seura ry, Tallinna 2010, s. 202-205.

Sihvola, Juha, Maailmankansalaisen etiikka. Otava, Helsinki 2004, s.289

Iina Armila

Klubi ke 18.11.2015 klo 18.00. KM Risto Suvanto: Kasvatus tässä ajassa

Keskiviikkona 18.11. saamme vieraaksemme Risto Suvannon

- Suvanto tarkastelee kasvatuksen ja kasvattajan roolia ajassamme, jossa globalisaation mekanismit hallitsevat jokapäiväistä elämäämme. Miten kasvatuksen arvot ja globaalin markkinatalouden arvot suhtautuvat toisiinsa, kysyy Risto Suvanto. 

Alunperin varatuomariksi valmistunut Risto Suvanto työskenteli pitkään virkamiehenä oikeusministeriössä. Vähitellen kasvatukseen ja filosofiaan liittyneet kysymykset alkoivat vaivata Suvantoa enemmän ja hän opiskeli kasvatustieteen maisteriksi. Keskeinen vaikuttaja Suvannon uudelleensuuntautumisessa oli tutustuminen omintakeiseen taiteilijaan ja kasvatusajattelija Aleksanteri Ahola-Valoon (1900 - 1997).

Suvannon johtama pienkustantamo Elpokustannus on julkaisuut paljon Ahola-Valon tekstejä ja Suvanto on myös kirjoittanut Ahola-Valosta muutamia teoksia. 

Klubialustuksen teemaa Risto Suvanto on käsitellyt perusteellisemmin  2013 ilmestyneessä kirjassaan "Talouskasvun jälkeen. Filosofinen tarina ihmisen ahneudesta ja kasvun mahdollisuudesta"(Elpokustannus)

Af H tarkkailee Turkin tilaa ilmasta käsin ja tekee outoja havaintoja

Markku af Heurliniä ei ole kumma kyllä nähty viime istunnoissa.

Hyvänä syynä af H esittää tarkkailutehtävänsä Turkissa. Tässä lähdössä tutkimaan tilannetta ilmasta käsin. Tuliko liikaa happea - tarkkailijamme nimittäin väittää nähneensä Tipin ilmiselvästi turkkilaisessa kirkossa!

Klubi ke 4.11.2015 klo 18.00 prof. Kimmo Rentola: Valtion salaisuudet

Keskiviikkona 4.11. saamme vieraaksemme Kimmo Rentolan.

Rentola on toiminut poliittisen historian professorina Helsingin yliopistossa vuodesta 2014 alkaen. Tätä ennen hän oli vastaavassa virassa Turun yliopistossa (2006 - 2014).
Kimmo Rentola käsitteli vuonna 1994 valmistuneeesssa väitöskirjassaan Kenen joukoissa seisot? Suomalainen kommunismi ja sota 1937-1945 merkitävää lähihistoriaamme kohdistuvaa aihettaan uraa uurtavan selkeästi ja perusteellisesti.

Kimmo Rentola

Tutkimustyössään ja lukuisissa teoksissaan Rentola on valaissut poikkeuksellisen selväjärkisesti mm. nuortaistolaisuuden syntyhistoriaa ja merkitystä, kylmän sodan alavirtoja sekä Suomen ja Neuvostoliiton erityissuhteita. Vuonna 2005 Rentola voitti Vuoden tiedekirja -palkinnon teoksellaan Vallankumouksen aave. Teos antaa realistisen kuvan 1970-luvun alun tapahtumista Suomessa, jonka yhtenä päähenkilönä oli Neuvostoliiton suurlähettilääksi 1970 nimitetty Aleksei Beljakov.

Suurlähetttilään lyhyeksi jäänyt lähetystyö antoi uskottavaa taustatukea monien tuolloin vaalimalle toiveelle/pelolle vallankumouksen koittamisesta kohta omassakin maassamme.

Vuonna 2009 ilmestyi Matti Simolan toimittama Suojelupoliisin historia Ratakatu 12, jonka varsinaisesta historiaosuudesta pääosan vie Rentolan laaja artikkeli Suojelupoliisi kylmässä sodassa.1949 - 1991.

Keväällä 2015 Kimmo Rentola piti professoriluentonsa Syvä valtio, globaalihistoria ja aika. Luento antaa hyvän taustan Rentolan klubialustukselle. Luento on julkaistu Historiallisen aikakausikirjan numerossa 3/2015.

Tervetuloa

Klubi ke 21.10.2015 klo 18.00. FL Markku Graae: Luovuuden outouksia

Klubilla 21.10. luovuuden kysymyksistä alustava FL Markku Graae on ollut mukana yrityksessämme alusta pitäen. Graae on tutkinut mm. Herakleitoksen ja käsityöläisyyden filosofiaa ja ulottuvuuksia sekä vapaamuurariuden käytäntöjä.

Eräänlaisena alkulauseena tulevaan esitykseensä Graae toteaa seuraavaa:

- Jokainen ihminen tarvitsee luovaa uudistamista elämänsä monissa käänteissä kuten myös kutsumuksellisessa työssään. Uudistaminen kuitenkin edellyttää uudistumista. Luovuuden esteet ovat ihmisessä itsessään. Uudistavan on uudistuttava.

Luovuus ei ole päättelyä, sillä päättely tapahtuu jossakin valitussa kontekstissa, mutta luovuutta on edetä uuteen kontekstiin. Tämän takia luovuus ei kuulu selitettävyyden piiriin. Kontekstin joutuessa kriisiin se on hylättävä ja sen tilalle on löydettävä uusi.  Koska luovuutta ei voida selittää, voi siitä olla vain tapahtumakertomuksia. Tällaiset kertomukset ovat hyödyllisiä jos ne auttavat ymmärtämään omia, usein outoja kokemuksia.

Kerron omista kokemuksistani, joiden toivon hyödyttävän kuulijoita omien luovuuskokemuksien hyväksymisessä. Minulle luovuus on vaikeuksina, kriiseinä ja katastrofeina toteutuvia syntymäriittejä.

- Vain mahdotonta kannattaa yrittää!

Tervetuloa. Siis kello kuusi. 

Klubi ke 7.10.2015 klo 18.00. Musiikkitieteilijä Eila Tarasti: Suomalainen säveltäjä Helvi Leiviskä (1902 - 1982)

Keskiviikkona 7.10. saamme vieraaksemme musiikkitieteilijä, pianisti Eila Tarastin, joka valottaa ensimmäisen merkittävän suomalaisen naissäveltäjä Helvi Leiviskän elämää ja tuotantoa. Esillä on myös harvinaista filmiä Helvi Leiviskästä sekä musiikkinäytteitä hänen säveltäjäntyöstään.

Helvi Leiviskä

Helvi Leiviskä opiskeli aluksi pianonsoittoa Ilmari Hannikaisen johdolla ja säveltämistä Erkki Melartinin opastuksella. Myöhemmin Leiviskä opiskeli myös Wienissä Arthur Willnerin opissa ja palattuaan Helsinkiin jatkoi opintoja mm Leevi Madetojan ja Leo Funtekin kanssa.

Helvi Leiviskän opusluettelossa on 34 teosta, mm. 3 sinfoniaa, pianokvartetto sekä viulusonaatti. Leiviskä teki lisäksi mm. musiikin Nyrki Tapiovaaran legendaariseen Juha-elokuvaan (1937).

Musiikkitieteilijä, pianisti Eila Tarasti on tutkinut laajasti Leiviskän elämää ja säveltäjäntyötä. 1996 Tarasti julkaisi Synteesi-lehdessä tutkielman Nyrki Tapiovaaran ja Helvi Leiviskän Juha: musiikki elokuvan, draaman ja romaanin intertekstuaalisessa kentässä.

Vuonna 1998 Tarasti teki Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitokselle pro gradun otsikolla Tutkielmia Helvi Leiviskän elämästä ja tuotannosta.

Eila Tarasti

Tarasti on luennoinut ja kirjoittanut Leiviskästä myöhemmin myös Suomen Semiotiikan Seuran sekä Kansainvälinen Semiotiikan Instituutin (International Semiotics Institute) yhteyksissä.

Tervetuloa

- aloitammme siis kello kuusi (18.00)

Ps. Klubin avajaisillassa Eero Tarasti käsitteli taitavasti haastavaa aihettaan Transsendenssi eksistentiaalisemiotiikassa.

Eero Tarasti avajaisklubilla 23.9.

Suomen Semiotiikan Seuran julkaiseman Synteesi-lehden tulevassa numerossa 2/2015 ilmestyy Eero Tarastin laaja katsaus avajaisillan aihetta sivuvaan kysymykseen otsikolla Transsendenssin käsite kautta aikojen.