Klubi ke 9.3. klo 18.00. Eero Hämeenniemi: Sangam-runoudesta

Keskiviikkona 9.3. saamme vieraaksemme säveltäjä ja kirjailija Eero Hämeenniemen, joka  kertoo hiljattain julkaistusta käännöskokoelmastaan Yön tulva (2015, Basam Books). Se koostuu klassisesta, tamilinkielisestä sangam-runoudesta.

Jasmiininkukat aukeavat

ja valo hiipuu.

Auringon raivo on palanut loppuun

ja kaikki rauhoittuu.

Vaikka uisin koko yön kohti pimeää,

se on turhaa.

Yön tulva on valtamertakin laajempi.

Kangkul Vellattār

Kirjoittaja tunnetaan epiteetillä ”yön tulvan runoilija”. Emme tiedä hänen oikeata nimeään.

Sangam-runous [sang-gam] on vanhaa tamilinkielistä kirjallisuutta. Se on kirjoitettu ajanlaskumme alun tienoilla. Useimmat asiantuntijat arvioivat runojen syntyneen noin vuosien 300 eaa. ja 300 jaa. välillä, vaikka varsinkin joissakin intialaisissa lähteissä niiden kerrotaan olevan huomattavasti vanhempia.Sangam-runous koostuu 2 381 runosta. Ne on koottu kahdeksaan antologiaan ja kymmenen pitkän runon kokoelmaan. Lisäksi sangam-kirjallisuuteen kuuluu tamilien runousopin perusteos, Tolkāppiyam.

Sangam-runot ovat enimmäkseen nimeltä tunnettujen kirjailijoiden laatimia. Tuotteliain on ollut Kapilar, joka on kirjoittanut 235 runoa. Kirjailijoista yli 30 oli naisia. Tunnettujen 473 runoilijan tekstien lisäksi kokoelmiin sisältyy 102 runoa, joiden tekijä on tuntematon, ja naisia varmasti oli heidänkin joukossaan. Lyhin runo on kolmen säkeen mittainen, pisin yli 800 säettä.

Sangam-runous jakautuu kahteen alalajiin, akam- ja puram-runouteen. Akam-runot kuvaavat ihmisen sisäistä maailmaa ja läheisiä rakkaus- ja perhesuhteita. Sangam-runouden toinen alalaji, puram-runous käsittelee yhteiskuntaa ja sen valtasuhteita sekä usein nimeltä mainittuja historiallisia henkilöitä, erityisesti kuninkaita.

Esimerkkejä akam-runosta

Lokin lapset olivat kuolleet,
ja hitaasti asteleva haikara kulki lohduttamaan.
Se astui hunajantuoksuisten,
sinisten lumpeenkukkien päälle.
Ne näyttivät avoimilta silmiltä.

Siltä rannalta tuli mies,

ja särki sydämeni.
En kestä.

Ōrampōkiyār

Tamilit panivat paljon painoa rakastavaisten yhteensopivuudelle, ja yksi arvioinnissa käytetyistä kymmenestä kriteeristä oli heidän yhteiskunnallinen asemansa. Muita olivat muun muassa ikä, ulkonäkö, varallisuus, hyveellisyys ja älykkyys. Seuraavassa runossa naisen ystävätär pilkkaa miestä, joka on mennyt epäsäätyiseen liittoon itseään korkea-arvoisemman naisen kanssa.

280)

Ystävätär miehelle:

Typerä pieni apina,
mustasormisen äidin lapsi,
kiipeää korkean bambun latvaan
ja yrittää lyödä kuuta lyhyellä kepillä.

Kuulin että menit naimisiin ystäväni kanssa,
vuorten mies.
Kerroin sen äidillenikin.

Esimerkki poliittisesta puram-runosta

Kun norsu syö leikattua viljaa,
yksi aari antaa ruokaa moneksi päiväksi.

Mutta jos eläin valtoimenaan vaeltaa pitkin viljavia vainioita,

se polkee jalkoihinsa paljon enemmän kuin syö.

Jos siis viisas kuningas ottaa vain sen,

mikä hänelle kuuluu, kukoistaa valtakunta.

Mutta jos ymmärtämätön ruhtinas antautuu ahneudelleen
ja viettää laulaen ja tanssien

ylellistä juhlaa ystäviensä kanssa,

niin silloin, kuin norsun tallaama pelto,

riutuu koko valtakunta

eikä kenellekään jää lopulta mitään.

Pisirāntaiyār

Eero Hämeenniemi

Esityksessään Eero Hämeenniemi lukee käännöksiään ja kertoo runoihin sisältyvistä moniulotteisista symbolijärjestelmistä, runojen rakenteesta, runomitoista ja runojen säilymisestä nykypäiviin. Hän tarkastelee myös sitä, mitä runot opettavat meille kahden vuosituhannen takaisesta elämästä eteläisessä Intiassa, ja miten näitten runojen vaikutus ulottuu aina tamilinkileiseen nykyrunouteen asti. Runojen kielikuvat ovat usein yllättäviä, ironisia ja humoristisisakin.

Yön tulva -teosta on saatavilla myös klubitilaisuudessa.

Tervetuloa

Kevätseminaari Sofiassa 11.3.2016: Hyvä elämä?

Hyvä elämä?

Perjantaina 11.3.2016 klo 14.00 - 18.15

Filosofiklubi järjestää yhdessä Kulttuurikeskus Sofian

ja Kriittisen korkeakoulun kanssa symposiumin aiheesta.

Paikkana on Kulttuurikeskus Sofia Vuosaaressa.

Ohjelma

14.00 - 14.30 Ilmoittautuminen, tee- ja kahvitarjoilu

Jakso 1, pj. FL Eero Ojanen

14.30 Ilkka Niiniluoto: Filosofin hyvä elämä

15.10 Ambrosius: Usko ja hyvä

15.50 - 16.40 Tauko. Kala- ja kasvispiirakoita, kahvia ja teetä.  

Jakso 2, pj. KM Iina Armila

16.40 Sixten Korkman. Talouden ja elämän hyvä

17.20 - 18.15 Paneelikeskustelu

Hinta 20€, sis. välipalan ja päiväkahvit.

Maksetaan paikan päällä.

Ilmoittautuminen 10.3. mennessä:
reception@sofia.fi   tai puh. 010 277 900.

Klubi ke 24.2.2016 klo 18.00: FT, KT Jouni Suominen: Ordoliberalismi

Keskiviikkona 24.2. saamme vieraaksemme tutkija Jouni Suomisen, jonka aiheena on  Saksan talousmahti ja ordoliberalismi

Jouni Suominen väitteli 2011  filosofian tohtoriksi (FT) Turun kauppakorkeakoulussa ja kasvatustieteen tohtoriksi (KT) Tampereen yliopistossa vuonna 2013. Väitöksissään Suominen on tarkastellutt yritystoiminnan ja yrittäjyyden roolia yhteiskunnassa ja toisaalta johtajuuden merkitystä  hyvinvoinnin  edistämisessä.

Klubialustuksessaan Suominen pohtii Saksan talousmahdin taustoja ja ordoliberalistista talousajattelua.  Ohessa Suomisen johdantoa:

"Esityksen rungon muodostaa ns. Freiburgin koulukunnan pohdinnat vapaan markkinatalouden roolista yhteiskunnassa ja valtion roolista markkinoiden säätelijänä.

Walter Eucken (1891 - 1950)

Walter Euckenin johtama tutkimusryhmä alkoi muotoilla uutta talousjärjestystä, jota he kutsuivat ordoliberalismiksi. Ryhmän tavoitteena oli palauttaa klassisen liberalismin idea osaksi markkinataloutta sellaisena kuin se mm. Adam Smithin ajatellussa tuli esiin aiemmin jo 1700-luvulla.
...
Outona voidaan tässä yhteydessä pitää myös sitä, että Suomessa ordoliberalistinen talousajattelu ei juurikaan tule esiin millään tavalla tai tasolla, ei siis politiikkojen puheessa, mutta ei myöskään suomalaisten taloustieteilijöiden argumentaatiossa. Kuitenkin Saksan nousemista taloudelliseksi mahdiksi sotien jälkeen ja edelleen euroaikana voidaan ymmärtää parhaiten juuri ordoliberalistisen talousajattelun avulla."

Tervetuloa

Klubi ke 3.2.2016 klo 18.00. Pianisti Minna Pöllänen: Bachin suuri synteesi

Keskiviikkona 3. helmikuuta pianisti Minna Pöllänen johdattaa meidät Johann Sebastian Bachin (1685 - 1750) suureen synteesiin.

J.S. Bachin musiikki vaipui valistusajan uusien tuulien keskellä

unohdukseen lähes sadaksi vuodeksi. Sitä pidettiin vaikeana,

luonnottomana ja vanhanaikaisena.

Mutta aika on tehnyt tehtävänsä - jos joku tänä päivänä ei pidä Bachista,

hän on mieluummin sanomatta sitä ääneen.

Nykyihmiselle Bachin musiikki on eheyden vertauskuva, siinä

yhdistyvät täydellisesti tunne ja järki, intuitio ja ratio, maallinen ja

taivaallinen. Kaiken levottomuuden keskellä se rauhoittaa mielen ja

antaa voimaa.

Muusikolle Bach on musiikin alkumeri, isähahmo, siitä löytyy kaikki.

Pianisti Minna Pöllänen kertoo omista löytöretkistään Bachin

musiikin parissa ja soittaa preludeja ja fuugia teoksista Das

Wohltemperierte Clavier I ja II, sekä osia tanssisarjoista.


Tervetuloa musiikin huipulle.

Kevätkauden avaus oli tyrmäävää tekstiä rakentamisen tilasta

Klubin kevätkauden avauksessa Juulia Mikkola synnytti perin voimakasta keskustelua kertoessaan rakennusten, rakentamisen ja rakennuslainsäädännön perin ongelmallisesta tilasta.

Klubitilaisuuden jälkeen Juulia Mikkolan esiinnostamia kysymyksiä on käsitelty mm Helsingin Sanomissa sunnuntaina 24.1. sekä samaisen lehden pääkirjoituksessa tiistaina 26.1. Myös Heikki Haapavaaran kolumni Kauppalehdessä 21.1. sivusi asiaamme. Valoa horisontissa?

Tässä vielä muuuutamia Juulia Mikkolan suosittelemia linkkejä aiheesta:
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/lukija-ihmettelee-eivatko-eristevillat-muka-kastu/1757046
http://yle.fi/uutiset/professori_homesaneeraus_voi_lisata_asunnon_myrkkyja/6449738
http://www.sisailmauutiset.fi/?p=1872
http://eng.aalto.fi/fi/current/current_archive/news/2013-06-12-003/
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/481568/Kiellettya+myrkkya+markkinoidaan+raikasteena