torstai 9. heinäkuuta 2015

Matti Bergströmin jäähyväisluento: Usko ja Tieto; aivojen kyky aistia kokonaisuuksia ja osia


Ohessa julkaisemme professori Matti Bergströmin (1.3.1922 – 13.7.2014) viimeiseksi jääneen yleisöesitelmän  Usko ja tieto: aivojen kyky aistia kokonaisuuksia ja osia. Esitys pidettiin yhteisseminaarissamme Kulttuurikeskus Sofiassa, Helsingissä, lauantaina 22. 3. 2014. Seminaarin otsikkona oli Tieto ja usko – aine, henki ja tietoisuus. 

Heikentyneen terveytensä takia Bergström ei voinut itse tulla paikalle, joten kommenttipuheenvuoron pitänyt Tarja Kallio-Tamminen, jonka puheenvuoron myös jukaisemme, luki esityksen hänen puolestaan. Kesäisiä lukuhetkiä!  
t. Tarja Kallio-Tamminen
-  -  -  -
Matti Bergström:
Usko ja Tieto: Aivojen kyky aistia kokonaisuuksia ja osia

Matti Bergström
Tässä esityksessä käsitellään aivojemme kahta keskeistä toimintaa, joiden avulla yksilö suhtautuu ympäristöönsä, ja joiden varaan hän rakentaa suhteensa sekä luontoon että sosiaaliseen ympäristöön – nimittäin Uskoa  ja Tietoa!

Esitys perustuu yli 50 vuotta kestäneeseen kokeelliseen tutkimustyöhön, joka on koskenut aivojen yksilökehitystä ihmisellä ja eläimillä. Menetelmät ovat keskeisesti neurofysiologian käyttämiä, mutta ovat myös sisältäneet runsaasti aistifysiologisia, biokemiallisia ja muita osioita.
 
Se mikä on ollut oleellisin löydös Uskon ja Tiedon aivo-fysiologiassa, on että Usko käyttäytyy kuin aisti, mutta havainnon kohde ei avaudu havaitsijalle tarkkana aika-paikka rakenteena, kuten se avautuu esimerkiksi fysiikassa, tai näiden osasina, kuten normaalin aistimuksen objekti, vaan ”kokonaisuutena”. Tämä ilmenee siten, että havainnon arvio saattaa varioida koehenkilöllä kerrasta toiseen, sekä myös henkilöstä toiseen aina uskomuksen mukaan (koehenkilön ilmaisu). Välillä saattaa kohde hämärtyä, tai jopa kadota kokonaan, jos toimitaan lähellä absoluuttista kynnystä.

Mielenkiintoisinta on että näissä tapauksissa, käyttäessämme Yrjö Reenpään kehittämää ja yleisesti hyväksyttyä aistimuksen kvantiteetin lauseketta, saamme tuloksena imaginääriluvun uskoa kuvaamaan. Reenpää itse selitti tämän siten, että aistimus näissä tapauksissa tapahtui alitajunnassa (Reenpää 1966). Sekä Reenpää että minä arvioimme, toisistamme riippumatta, että kyseessä on alitajunnan imaginääri-luonne! Tästä luonteesta on viitteitä myös Paulin ja Jungin teksteissä (Lindorff 2004).
Erityisen huomionarvoista on, että rekisteröimämme alitajuiset kvantiteetit olivat dimensiottomia, mikä on jotain täysin uutta, kuten Reenpääkin huomauttaa. Se viittaa siihen että Uskon aistimat kokonaistilat ovat sitä, ja puhtaita kvantiteetteja, jotain mihin emme ole tottuneet tieteellisissä objekteissa. Niinpä myös Uskontojen kaikki kohteet, enkelit, Jumalat ym. kuuluvat tähän aineettomaan, Uskon aistin havaitsemaan maailmaan! Koska ne ovat kvantiteetteja, soveltuvat ne matemaattisen kalkyylin kohteeksi. Tätä olen valmistellut kirjassa, joka koskee Neuro-teologiaa. Siinä olen kuvannut teologisia aksioomeja tällaisen kalkyylin perustaksi! Matematiikan käyttö Uskonnon sisältämän toiminnan kuvauksessa auttaa liittämään uskontoja tieteeseen, mikä estäisi tieteiden erkanemisen liiaksi humaanisuuden periaatteista. Tällaista erkanemista on nykyisin jo havaittavissa!
Toisaalta tiedämme että nämä alitajunnan tilat syöttyvät aistivaan minään aivojen rungon kautta, eli vastakkaiselta taholta kuin tajuiset normaali-aistimukset, jotka kanavoivat Tietoa aivokuoren aisti-keskuksista tähän minään.Voimme parhaiten esittää tämän kuvana,

perjantai 3. heinäkuuta 2015

Etyjin parlamentaarinen yleiskokous 5. - 9.7. 2015 Helsingissä.

Etyjin parlamentaarinen yleiskokous järjestetään 5. – 9.7.2015 Helsingissä, jossa tänä kesänä tulee kuluneeksi neljäkymmentä vuotta vuoden 1975 ETYK-konferenssista.

Suomen ulkopoliittinen johto siunasi päätöksen kieltää joidenkin Venäjän nimittämän parlamenttivaltuuskunnan jäsenten tulo Suomen maaperälle ja kokoukseen. Tämä päätös on herättänyt myös klubiväen keskuudessa voimakasta sananvaihtoa ulkopoliittisen päätöksenteon subjektista, päämäärästä ja toimintatavoista.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ) on saanut alkunsa vuonna 1975 Helsingissä, jossa pidettiin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi (ETYK).
Nimi alle 1.8.1975


Perehtymisiin
J.Olavinen

sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Kesäpäivänseisaus tänään sunnuntaina, 21.6.2015, kello 19.38

Markku af Heurlin:

KESÄPÄIVÄNSEISAUS ON TÄNÄ VUONNA 21.6. KLO 19.38

Käänteen odotus. Kuva: Karno Mikkola

Tänään sunnuntaina, Ahdin päivänä 21.6.15 klo 19.38 on kesäpäivän seisaus.
Tuolloin Aurinko on 23 astetta taivaanekvaattorin pohjoispuolella, mikä tarkoittaa, että Etelä-Suomessa se nousee etelässä 54 asteen ja Utsjoellakin 44 asteen korkeudelle horisontista.
Seisahduksen hetki Turussa. Kuva Pirkko Holmberg
Mielenkiintoista, että meistä aurinko on vielä seitsemän aikoihin korkealla, jolloin se on noin 30 asteen korkeudella eli puut ja talot heittävät korkeuttaan kaksi kertaa pidemmän varjon.
Seisahdus Käpylässä. Kuva Juha O

Vuosi sitten kesäpäivän seisaus oli kello 13.51 eli 6h13 min aiemmin. Neljässä vuodessa tämän tekee runsaan vuorokauden, joka korjataan  ensi vuonna karkausvuotena lisäämällä vuoteen yksi päivä.
Seisahdus Turuus 2. Kuva P.Holmberg

Yön pituus on Etelä-Suomessa melko vakio vaihdellen kuukauden aikana viidestä viiteen ja puoleen tuntiin. Tällöinkin on vain hämärää ja hyvin pystyy ajamaan vaaleassa yössä. Oulussa vaihtelu on suurempaa. Kuun alussa auringonlaskusta -nousuun on 3,5 tuntia ja juhannuksena kaksi tuntia. Utsjoella, 70 leveyspiirillä .Aurinko laskee seuraavan kerran vasta heinäkuun lopussa.

Maamme pohjoisin kylä, Utsjoen Nuorgam Norjan vastaisella rajalla

perjantai 19. kesäkuuta 2015

Markku af Heurlin kirjoittaa Taidehalliin 15.5.2015 FT Kimmo Sarjen opastuksella suuntautuneen poikkeusklubiretken nostattamista tuumailuista Guggenheimin pienoismallien äärellä.



Klubi kävi perjantaina 15.5. tutustumassa Guggenheim-taidemuseon  arkkitehtikilpailun finalisteihin Taidehallissa. Oppaana oli FT Kimmo Sarje, joka on perehtynyt taidealaan ja arkkitehtuuriin hyvin ja  esitteli työt erinomaisesti ja asiantuntevasti, vaikka vaaatimattomasti korostikin olevansa maallikko näissä kysymyksissä.
FT Kimmo Sarje

Kimmo Sarje kannattaa vahvasti Guggenheim-hanketta ja piti pääkaupunkimme valttina eritoten sitä, että Helsinki muodostaa ainutlaatuisen kohtauspaikan suomalaisen, venäläisen, ruotsalaisen ja balttilaisen kulttuuripiirin välillä. Merkittävä huomio.

Allekirjoittanut haluaa kuitenkin kysyä, kannattaako  sittenkään ryhtyä arvostetun, mutta kalliin ja suuret ylläpitomenot vaativan valkoisen elefantin hankintaan ja rakentamiseen yhden valttikortin varaan? Muu pohja sitten onkin aika heikkoa. Maassamme asuu 5,6, miljoonaa asukasta, museoissa käyntejä suunnilleen saman verran.

Ateneumissa oli 2012 kävijöitä 400.000, kun Guggenheim tähtää yli 550.000 katsojan kävijämäärään. Jos hanke ei lisää vastaavassa määrin museokäyntejä – mitä epäilen – niin silloin se toimii tarkoitustaan vastaan.

New Yorkin metropolialueella asuu 30 miljoonaa ihmistä, ja kaupungissa käy vuosittain 50 miljoonaa turistia.

maanantai 1. kesäkuuta 2015

Viimeinen kutsu seminaariin 6.6.2015


Itä, Länsi ja rauha -seminaari 6.6. Kulttuurikeskus Sofiassa.
- Alustajina sinologi Pertti Seppälä, filosofi Toivo Salonen, professori Lauri Hannikainen ja metropoliitta Ambrosius. Kommentojina filosofi Eero Ojanen ja YTT Tapio Varis.

Täsmällisempi ohjelma täällä.

Tervetuloa

maanantai 25. toukokuuta 2015

SÄHKÖSANOMAUUTISET URPONPÄIVÄNÄ 25.5,2015

Tänään on Urpon eli Urbanuksen päivä. Tämä on kaikkien urbaanisti
ajattelevien juhlapäivä.

Älkämme kuitenkaan unohtako maalaisia juuriamme:
Urpon päivän tienoilla ilmat alkavat lämmetä kunnolla. Laajalla alueella
Etelä-Suomesta Keski-Pohjanmaalle päivää on pidetty varsinaisen kesän
alkuna. »Urpo suveksi sääntää, Perttu (24. elokuuta) toiseksi kääntää».
Kesää otettiin vastaan kylpemällä ensimmäistä kertaa uusilla vastoilla.
Kesän ensimmäisenä päivänä Urpo määritteli myös kesän sään - tosin olemalla sen vastakohta. Jos tänä päivänä kuljetaan paitasillaan, kesä värjötellään turkin kanssa. Päivä myös sulki maamiehen kouran ja päätti kevään kylvöt.

Urbanus-nimisiä (nimi tarkoittaa myös hienostunutta) paaveja on ollut kaiken kaikkiaan kahdeksan,ensimmäinen 222 - 230.

Tässä lyhyesti kahdesta viimeisestä.

Paavi Urbanus VII (s. 4. elokuuta 1521, Rooma - k. 27. syyskuuta 1590,
Rooma; syntyjään Giovanni Battista Castagna)
oli lyhimpään hallinnut paavi historiassa ja hän toimi paavina 15. syyskuuta 1590 – 27. syyskuuta 1590.

Ainoa häntä lyhyemmän ajan paavina toiminut oli ainoastaan kolme päivää
hallinnut Stefanus II, jota ei nykyisin lasketa paaviksi, koska hän kuoli
kolmantena päivänä valinnastaan ennen kuin hänet ehdittiin vihkiä piispaksi.

Urbanus VII oli 15. syyskuuta 1590 tapahtuneesta valinnastaan lähtien
paavina ainoastaan 13 päivää, sillä hän kuoli 27. syyskuuta , eikä siis
myrkytetty.

Paavi Urbanus VIII, syntymänimeltään Maffeo Barberini, (huhtikuu 1568 – 29. heinäkuuta 1644) oli paavina 6. elokuuta 1623 – 29. heinäkuuta 1644.
Urbanus VIII:n paaviuden aikana Galileo Galilei kutsuttiin vuonna 1633
inkvisition uhalla Rooman perumaan luonnontieteellisiä uskomuksiaan.[2]
Urbanus VIII
Urbanus 8.
oli myös viimeinen merkittävää nepotismia harjoittanut paavi. Hänen perheenjäsenensä vaurastuivat valtakauden aikana niin paljon, että Urbanus VIII:n aikalaiset arvelivat hänen pikemminkin rakentavan Barberinin dynastiaa kuin hallitsevan katolista kirkkoa.
Hänen suosikkeihinsa kuului myös kuvanveistäjä Gian Lorenzo Bernini, jolta paavi tilasi Pietarinkirkkoon pääalttarin apostoli Pietarin hautapaikan päälle, Michelangelon luoman pääkupolin alle. Bernini suunnitteli myös Urbanuksen hautamuistomerkin Pietarinkirkkoon.
”Mitä eivät tuhonneet barbaarit, sen  tuhosivat barberinit.”


H-mann

keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Klubin kevätkauden päätös ke 20.5.2015 klo 17.00. DI, FT Tuomas Kuronen: Johtajuus merkityksen luojana

Kevätkauden päätösklubi ke 20.5. klo 17.00.

DI, FT Tuomas Kuronen: Johtajuus merkityksen luojana.

Keskiviikkona 20.5. klo 17.00 vieraaksemme kevätkauden päätökseen saapuu DI, FT Tuomas Kuronen.

Kuronen väitteli  2011 Aalto-yliopistossa tutkielmallaan Ritual in constructing strategic leadership mythologies. Väitöksessään Kuronen tarkasteli UKK:n kalastusvalokuvia ja sitä, miten näillä rakennettiin johtajuusmytologiaa.
Tuomas Kuronen hyödynsi selvityksessään mm. Claude Lévi-Straussin sekä Roland Barthesin ideoita.

Kuronen toimii opetustehtävissä sekä MPKK:ssa että Hankenilla, erikoisaloinaan johtajuustutkimus, tutkimusmenetelmät sekä tieteenfilosofia.

Tervetuloa
 

lauantai 9. toukokuuta 2015

Guggenheim-poikkeusklubi pe 15.5. klo 16.00

Klubin keväinen taideretki menee Taidehalliin perjantaina 15.5. kello neljältä - siis klo 16.00.
Hallissa on esillä pääkaupunkiimme kaavaillun Guggenheimin taidemuseon arkkitehtuurikilpailun parhaimmistoon valittuja teoksia.

Tarkasteluun johdattelijana toimii FT, kuvataiteilija ja arkkitehtuurin tutkija Kimmo Sarje.

Sarje on julkaissut useita filosofiaan, taiteisiin ja arkkitehtuuriin liittyviä kirjoja. Näistä mainittakoon esim. vuonna 1985 ilmestynyt teos Anders Chydeniuksen liberaali ajattelu ja sen lähteitä. Vuonna 1989 päivänvalon näki Romantiikka ja postmoderni -teos. Sarjen väitöskirja liittyi arkkitehtuuriin ja vuonna 2000 ilmestyi väitöksen pohjalta teos Sigurd Frosteruksen modernin käsite. Maailmankatsomus ja arkkitehtuuri.

Kimmo Sarjen taideteoksia on mm. Nykytaiteen museon, Helsingin kaupungin taidemuseon sekä Amos Andersonin taidemuseon kokoelmissa. Kimmo on tekijänä mukana myös 17.5.2015 saakka aukiolevassa Design-museon Postmodernismi 1980 - 95 -näyttelyssä.

- Taidehallin osoite: Nervanderinkatu 3, Helsinki. Tervetuloa.

lauantai 2. toukokuuta 2015

1. ilmoitus kesäkuun seminaarista


Filosofiklubi järjestää yhdessä Kulttuurikeskus Sofian ja Kriittisen korkeakoulun kanssa seminaarin:

Itä, Länsi ja rauha

Hugo Simberg: Haavoittunut enkeli, 1903
Lauantaina 6.6.2015 klo 12–17.30

Seminaarin paikka:  Kulttuurikeskus Sofia, Kallvikinniementie 35, Helsinki.

Seminaarissa tarkastellaan Idän ja Lännen sekä Itä- ja Länsi-Euroopan uskonnollista, filosofista ja yhteiskunnallista perintöä sekä kansainvälisen oikeuden ja rauhan kysymyksiä.

- Alustajina sinologi Pertti Seppälä, filosofi Toivo Salonen, professori Lauri Hannikainen ja metropoliitta Ambrosius. Kommentojina filosofi Eero Ojanen ja YTT Tapio Varis.
Seppälä, Salonen, Hannikainen, Ambrosius
Hinta 25 euroa, sis. lounaan ja päiväkahvin. Maksetaan paikan päällä.
Ilmoittautuminen 5.6. mennessä: reception@sofia.fi tai puh. 010-277 900.

Seminaarin ohjelma:

Tuloteet ja -kahvit (12 - 12.30)

12.30: Avaussanat: Filosofiklubin vetäjä Juha Olavinen

12.35 - 13.15: Sinologi Pertti Seppälä: Kiinan filosofioiden ja uskontojen moninaisuus.
13.15 - 13.55: Filosofi Toivo Salonen: Varhainen filosofia ja filosofia perennis 
13.55 -14.15: Kommentti edellisiin: Filosofi, Kriittisen tj. Eero Ojanen.

Lounastauko 14.15 - 15.15

15.15 - 15.55
: Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Lauri Hannikainen: Kansainvälisestä oikeudesta ja sen rikkomuksista idässä ja lännessä.
15.55 - 16.35: Metropoliitta Ambrosius: Oikeus ja rauha
16.35 - 16.55: Kommentti edellisiin: YTT Tapio Varis
16.55 - 17.30 Paneelikeskustelu: Alustajat sekä kommentoijat.
Tarja Kallio-Tamminen


- Seminaarin puheenjohtajana toimii FT Tarja Kallio-Tamminen

Tervetuloa

maanantai 20. huhtikuuta 2015

Poikkeusklubi tostaina 23.4.2015 klo 16.00 Annankadulla: Kasvatusfoorumi



Klubin seuraava istunto järjestetään yhdessä Kriittisen korkeakoulun kanssa poikkeuksellisesti torstaina 23.4. alkaen kello 16.00 Otavan opiston osuuskunnan tiloissa, osoitteessa Annankatu 9 B 11.

Ulla Ahmavaara, Reijo Wilenius ja Eero 23.4.2015. (kuva: JO)

Kasvatuskysymyksiin liittyvä istunto kunnioittaa samalla Kriittisen perustajan, fillosofi Reijo Wileniuksen 85-vuotissyntymäpäivää.

Tilasuudessa alustavat prof. emerita Lea Pulkkinen aiheesta Eheytetty koulupäivä sekä steinerpedagogi Ulla Ahmavaara otsikolla Ajatuksia koulun kehittämisestä. 
Lea Pulkkinen on psykologian emeritaprofessori Jyväskylän yliopistossa, jossa hän väitteli tohtoriksi vuonna 1969.
Lea Pulkkinen
Professuuria Pulkkinen hoiti vuosina 1972 - 2005. Pulkkinen aloitti vuonna 1968 väitöstyöhönsä liittyen poikkeuksellisen pitkäkestoisen Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen, johon valittiin vajaat neljäsataa kansakoulun toisluokkalaista, joiden elämänvaiheita seurataan edelleen Pulkkisen johdolla. Vuosina 1996 - 2001 Lea Pulkkinen toimi akatemiaprofessorina.
Ulla Ahmavaara on Rudolf Steinerin ajatteluun ja kasvatusfilosofiaan perehtynyt steinerpedagogi joka on toiminut Suomen antroposofisessa liitossa, mm sen johtokunnan puheenjohtajana. Ahmavaara on myös opettanut pitkään steinerpedagogiaa Snellman korkeakoulussa.
Tervetuloa

perjantai 3. huhtikuuta 2015

Klubi 8.4.2015 klo 17.00. prof. Anu Valtonen: Nukkumatin matkassa

Vieraaksemme saapuu ke 8.4.2015 klo 17.00. KTT, prof. Anu Valtonen Lapin yliopistosta teemalla Nukkumatin matkassa
Nukkumatti. Emile Mundt, 1894
Valtosen alustus perustuu hänen tutkimusprojektiinsa, jossa tarkastellaan unen ja nukkumisen kulttuureita erilaisissa arkisissa tilanteissa: kotona, töissä ja matkoilla. Se piirtää esiin sosiaalisten, eettisten ja esteettisten merkitysten kirjon, joka uneen ja nukkumiseen liittyy, mutta joka usein jää valveen vallan varjoon.

KTT Anu Valtonen on kulttuuritalouden professori Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Häntä innostaa erityisesti arkisten, valtavirtatutkimuksessa marginalisoitujen teemojen ihmettely.
Hän on taustaltaan liiketaloustieteilijä, joka tarkastelee taloutta ja liiketoimintaa kulttuurintutkimuksellisesta näkökulmasta. Viimeaikaiset tutkimusintressit kiinnittyvät unen ja nukkumisen, kehollisuuden ja aistien tutkimukseen organisaatioiden, matkailun ja kulutuskulttuurin konteksteissa.
.

keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Ei aprillia ilman elokuvaa! La Figure de la Terre ensi-illassa tänään Vanhalla. Tähtiroolissa tuplatohtorimme Osmo Pekonen!

Ranskalaisen tutkimusmatkailijan Pierre Louis Moreau de Maupertuis'n Lapin-matkasta 1736-1737 on tehty elokuva La Figure de la Terre (Maan muoto). Ohjaaja: Axel Straschnoy. Pääosissa: FT, YTT Osmo Pekonen on Maupertuis. Tekn. tri Johan Stén on Anders Celsius.
http://axel.straschnoy.com/tornea/index.html

Elokuvan ensi-ilta Vanhan Ylioppilastalon Galleriassa tänään 1. huhtikuuta klo 18:30 alkaen. Vapaa pääsy.

Lisävihje samalle päivälle: IHMEELLINEN ÉMILIE - Näkökulmia tieteeseen ja taiteeseen Kaija Saariahon oopperan innoittamana.

http://www.ooppera.fi/ohjelmisto/ihmeellinen_emilie/4399


perjantai 20. maaliskuuta 2015

Huomio! Kevätpäiväntasaus lauantaina 21.3.2015

Pyhä Greus ia Risti tee, ette öö ia peiue tasan iee 

Näin huomioitiin kevätpäiväntasaus Mikael Agricolan  Rucouskirjassa mikäli Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto -kirjaan  on luottaminen.
Auringonpimennystä perjantaina 20.3.

Tänä vuonna tasaus on lauantaina 21.3. , tosin perin varhain elikkä kellonlyömällä 0.45. Tämän ei tule kuitenkaan antaa häiritä juhlahetken asianmukaista huomioimista. 
Tähtitieteellinen yhdistys URSA haluaa täsmentää, että kevätpäiväntasaus on hetki, jolloin Auringon kiekon keskipiste ylittää taivaanpallon ekvaattorin ja siirtyy eteläiseltä pallonpuoliskolta pohjoiselle. Tällöin Auringon sanotaan olevan kevättasauspisteessä ja sen koordinaatit ovat: deklinaatio = 0 astetta ja rektaskensio = 0 tuntia. Tämä selvä.

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Klubi ke 18.3. klo 17.00: Juhani Ihanus: Kun Karl Kraus myrkyn lykkäsi.

Keskiviikkona 18.3. vieraaksemme saapuu FT Juhani Ihanus. Ihanus on vastikään kääntänyt valikoiman itävaltalaisen kirjailijan, esseistin ja journalisti Karl Krausin (1874 – 36) aforistiikkaa. Viime vuonna ilmestyi Ihanuksen kääntämänä Karl Krausin Myrkyn käyttöohje -teos. (Into Kustannus)
Karl Kraus. Oskar Kokoschkan maalaus v. 1925

Karl Kraus syntyi vakavaraiseen juutalaisperheeseen Böömissä, mutta jo 3-vuotiaana muutti Wieniin.  Aloitti lakitieteen opinnot Wienin yliopistossa, luki vähän filosofiaa ja saksankielistä kirjalisuuttakin, mutta ei yrityksistä huolimatta oikein menestynyt näyttelijänä. Aloitti toimittajana ja kirjoittajana varhain mistä sitten tuli päätyö. Ajautui riitoihin Theodor Herzlin kanssa juutalaisuuden tiestä ja luopui lopulta uskostaan. Aloitti samana vuonna (1899) julkaista omaa julkaisuaan nimeltä Die Fackel jota toimitti ja jossa julkaisi satiirisia esseitään ja aforismejaan kuolemaansa saakka.

FT Juhani Ihanus toimii psykologian lehtorina Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa. Ihanus on myös kulttuuripsykologian dosentti Helsingin yliopistossa, aate- ja oppihistorian dosentti Oulun yliopistossa ja taidepsykologian dosentti Aalto-yliopistossa. Ihanuksen väitöskirjan otsikko vuodelta 1990 kuului seuraavasti: Kadonneet alkuperät: Edvard Westermarckin sosiopsykologinen ajattelu.
Juhani Ihanus

Juhani Ihanuksen tuotantoon kuuluu sekä kansainvälisiä että kotimaisia julkaisuja (tieteellisiä teoksia ja artikkeleita, tieto- ja oppikirjoja, esseitä ja arvosteluja) psykologian monilta eri alueilta, oppi-, kulttuuri- ja aatehistoriasta, terapiatyöstä, kirjallisuudesta ja kuvataiteista. Hän on julkaissut myös kaunokirjallisia teoksia ja suomennoksia. Esimerkiksi vuonna 2007 hän julkaisi yhdessä Jyrki Pellisen kanssa teoksen Narvan tiellä. Kabbalistisia merkintöjä tai esseekokoelma vuodelta 2010:  Vapauttava kieli. Kirjallisuuden ja taiteen toiseudesta.

Tervetuloa


lauantai 7. maaliskuuta 2015

Leena Krohnin valitsemia aforismeja

Leena Krohn oli vieraanamme keskiviikkona 4.3. aiheesta Mielikuvitus ja singulariteetti.

- Tilaisuudessa Krohn nosti esiin kolme aforismia, joita hän on käyttänyt eri kirjojensa mottoina. Lisäykset J.O.

Katukivien alla on rantahiekkaa


Pariisi 1968
- Katukivien alla on rantahiekkaa.  Tämä lainaus oli vuonna 1977 ilmestyneen saturomaani Ihmisen vaatteissa mottona.
- Aforismin lähde on tuntemattoman tekijän kirjoitus pariisilaistalon seinässä vallankumousvuonna 1968. 
- Aforismi avaa valtavan aikapespektiivin ajassa tapahtuvaan. Ajan suhteellisuus teoria. 



Et ole paikassa, vaan paikka sinussa. 

- Et ole paikassa, vaan paikka sinussa. Leena Krohn käytti tätä romaaninsa Tainaron (1985) mottona.
- Aforismi on Angelus Silesiuksen runoelmasta Der Cherubinische Wandersmann. (suom. Helvi Juvonen). Alunperin tämä aforismi ilmestyi vuonna 1657 Silesiuksen kokoelmassa  Geistreiche Sinn-und-Schlussreime zur göttlichen Beschaulichkeit. Teoksen toinen painos vuodelta 1674 sai uuden nimen: Der Cherubinische Wandersmann. Kyseinen aforismi on teoksen ensimmäisen kirjan runo numero 185.
Silesius - 1657


- Angelus Silesius, alunperin  vuonna 1624 Silesiassa luterilaiseen perheseen syntynyt Johann Scheffler. Teologisten ja lääketieteellisten saavutusteensa ohessa tuli kosketuksiin Jakob Böhmen ideoihin mikä johti hankaluuksiin ja lopulta protestanttisesta uskosta luopumiseen katolisuuden eduksi. Vaihtoi nimensä Angelus Silesiukseksi. Suurista runoelmistaan historiaan jäänyt Silesius kuoli 1677. Tässä vielä koko runo 185 suhteellisen alkuperäisesssä asussaan: 


         Der Orth iſt ſelbſt in dir.

 Nicht du biſt in dem Orth/ der Orth der iſt in dir!
Wirfſtu jhn auß/ ſo ſteht die Ewigkeit ſchon hier
.


        
Maailmassa on vain yksi ihminen ja hänen nimensä on kaikki ihmiset. 

  - Tämä kolmas aforismi oli mottona Leena Krohnin kirjassa Pereat Mundus vuodelta 1998. Se on vapaa käännös Carl Sandburgin runosta, joka kuuluu: "There is only one man in the world and his name is All Men. There is only one woman in the world and her name is All Women. There is only one child in the world and the child's name is All Children."
Cerl Sandburg
- Carl Sandburg (1878 - 1967) oli yhdysvaltalainen suuri runoilija, toimittaja sekä kolminkertainen  Pulizer-voittaja. (1919, 1940 ja 1951).  Sanburgin runo sisältyi esipuheeseen, jonka Sanburg kirjoitti vuoden 1955 kunnianhimoisesta The Family of Man valokuvanäyttelystä tehtyyn kirjaan.


- Et sä nyt jo tajua
- Kukahan tässä nyt ei varsinaisesti tajua
Piirros: Juha Olavinen

Pääsiäissaaren viimeinen palmu

Olen usein kysynyt itseltäni: "mitä viimeistä palmupuuta kaatanut pääsiäissaarelainen sanoi?" Sanoiko hän nykyajan metsurin tapaan: "työpaikkoja, ei puita!"? Vai: "teknologia ratkaisee ongelmamme, ei pelkoa, löydämme puulle korvaavan materiaalin"? Vai: "ei ole todisteita siitä, ettei jossakin muualla saarellamme olisi vielä palmuja. Tarvitsemme lisää tutkimusta. Ehdottamanne puunkaatorajoitus on ennenaikainen ja perustuu pelonlietsomiseen"?

- Jared Diamond: Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä? Terra Cognita 2005