sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

SOINTULAN MAILLA

Klubin arvovaltainen kesäteatterien arviointikomissio oli valikoinut tarkastelunsa kohteeksi Masalan nuorisoteatterin 30-vuotisjuhlanäytelmän Sointula. Väliaikoineen kolmituntinen voimainponnistus kertoi Inkerinmaalla 1861 syntyneen  Matti Kurikan seikkailuista, seurakunnista ja yhteisökokeiluista Suomessa, Australiassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Levoton ja karismaattinen Kurikka aloitti julkisen uransa näytelmäkirjailijana Suomalaisen teatterin johtajan Kaarlo Bergbomin myötävaikutuksella 1884. Pian Kurikasta kehkeytyi kuitenkin karismaattinen julistaja joka yhdisteli luovasti fennomaniaa, tolstoilaisuutta, teosofiaa ja sosialismia. Hurmattuaan ensimmäisen vaimonsa ohella myös tämän varakkaan kasvattiäidin - Aleksis Kiven nuoruudenrakastetun Albina Palmqvistin  - Kurikka osti Palmqvistilta saamillaan rahoilla Viipurin Sanomat, joka Kurikan yltiöidealistisen johdon alaisena ajautui konkurssiin muutamassa vuodessa. 1890-luvulla Kurikasta tuli Työmies-lehden toimittaja ja vuosiksi 1897-99 lehden päätoimittaja. 1899 tapahtuneen Suomen työväenpuolueen perustamisen jälkeen Kurikka riitaantui liikeen materialistien kanssa, keräsi uskolliset kannattajansa ja lähti Australiaan perustamaan ihanneyhteiskuntaa. Vajaan vuoden surkeuden jälkeen Kurikka vaihtoi maisemaa ja perusti Kanadaan tunnetuimman yrityksensä - Sointulan. 1904 Kurikka joutui lähtemään kireissä tunnelmisssa Sointulasta ja koetti vielä kerran perustaa ihanneyhteisöä. Pelkistä poikamiehistä koostunut Sammon takojat-ryhmä syntyi Kanadaan 1905. Kurikka lähti kuitenkin lähes samantien luentomatkoilleen ja palasi Suomeen parahiksi vuoden 1905 suurlakon valmisteluihin. Kurikka riitaantui pian uudelleen puoluetovereidensa kanssa ja perusti teosofis-utopistisen Elämä-lehden, jota toimitti muutaman vuoden. 1908 uudelleenavioitunut Kurikka palasi Yhdysvaltoihin ja elätti itseään luennoitsijana, New Yorkin Uutisten toimittajana ja monenlaisissa sekalaisissa töissä. Kurikka oli kiistattomasti merkittävä sukupuolten tasa-arvon varhainen ajaja samalla kun hänen oma ylenmääräinen vapaamielisyytensä sukupuoliasioissa johti toistuviin ristiriitoihin eikä ollut vähäisin syy siihen, että toinenkin vaimo lapsensa kanssa jätti pian Kurikan. Kanadan yhteisöönsä hän ei enää koskaan palannut. Kurikka  menehtyi epäselvissä olosuhteissa lokakuussa 1915.

Tuomo Aitan käsikirjoittama ja hänen yhdessä Hannele Tuomisen kanssa ohjaama esitys  tempaisee  mukaansa pian näytelmän alkupuolen lievän sekaannuksen jälkeen. Jussi Puhakka tekee loistoroolin Matti Kurikkana. Monikymmenpäinen, pääosin harrastajista koostuva näyttelijäryhmä tekee yhteensä viitisenkymmentä roolia. Esitys valaisee  kiehtovasti 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun aateilmastoa ja eritoten työvaenliikeen jännitteitä. Sointula tuo estradille lukuisia oman aikansa persoonallisuuksia Kurikan, Bergbomin ja Palmqvistin ohella. Markus Saramäki on erinomainen Eetu Salin, Sara Vehviläinen kartanon rouva Adelcreutz. Kurikkaa lapion kanssa jahtaava Pertti Huuskonen työmies Jääskeläisenä sähköistää kohtauksen välittömästi. Maija Huuskonen tekee neljä roolia Suoma Tuuppona, viiksekkäänä huilistina, työväentapahtuman kuuluttajana sekä äiti Erkkona. Kokonaisuuteen luontevasti asettuvat muusikot ja erityisen hienovireisen tunnelman virittävä kanteleen soitto vakuuttivat lopullisesti arviointikomission, joka kehottaa lukijoita pikaisesti järjestämään kalenterinsa uudelleen, jotta ehtisivät Sointulaan.

(Komissiossa olivat mukana Markku af Heurlin, Juha Olavinen, Helena Frondelius sekä kaksi kokelasjäsentä.)

Viimeiset esitykset ti 24.7., ke 25.7., to 26.7 ja pe 27.7. Esitykset alkavat kello 19.00.
Liput 15:-  Varaa lippusi  numerosta  044-3355475
Esityksen nettisivut:  http://www.masalannuorisoteatteri.net/sointula/

Esityspaikka: Kirkkonummen Masalassa, Ljusdalan nuorisotalon vieressä, Ljusdalantie 9. Masalan asemalle matkaa n. 500m.


Tässä vielä Helena Frondeliuksen ottama kuva Masalan asemalta heti näytelmän päätyttyä. Huikea iltarusko - irse asiassa  -punavioletti - muodosti Sointula-esitykselle hienon ylimääräisen 3. näytöksen.

- Et sä nyt jo tajua
- Kukahan tässä nyt ei varsinaisesti tajua
Piirros: Juha Olavinen

Pääsiäissaaren viimeinen palmu

Olen usein kysynyt itseltäni: "mitä viimeistä palmupuuta kaatanut pääsiäissaarelainen sanoi?" Sanoiko hän nykyajan metsurin tapaan: "työpaikkoja, ei puita!"? Vai: "teknologia ratkaisee ongelmamme, ei pelkoa, löydämme puulle korvaavan materiaalin"? Vai: "ei ole todisteita siitä, ettei jossakin muualla saarellamme olisi vielä palmuja. Tarvitsemme lisää tutkimusta. Ehdottamanne puunkaatorajoitus on ennenaikainen ja perustuu pelonlietsomiseen"?

- Jared Diamond: Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä? Terra Cognita 2005