maanantai 15. huhtikuuta 2024

Poikkeusklubi 17.4.2024. Pauli Annala: Mestari Eckhart - kristinuskon filosofi

Keskiviikkona 17.4.2024 poikkeusklubi Ritarikadulla

 TT Pauli Annala: Mestari Eckhart - kristinuskon filosofi

Pauli Annala toimi pitkään Helsingin yliopiston Helsingin systemaattisen teologian, erityisesti dogmatiikan lehtorina.  Yliopistotoimen jälkeen Annala on perustanut retriittitoimintaaharjoittavan fransiskaanisen San Damianon osuuskunnan Porlammille  ja toimii myös paikan talonmiehenä. 

Annala on perehtynyt eritoten kristilliseen mystiikkaan sekä -filosofiaan, jonka edustajana alustuksen kohteemme Mestari Eckhart (1260 - 1328) on edelleenkin vaikutukseltaan merkittävä sekä teologien että filosofien piirissä. Täällä protestanttisessa Pohjolassa tosin jäänyt yksinkertaisemman dogmatiikan varjoon.  Pauli Annala on yhdessä Kai Pihlajamaan kanssa kääntänyt suomeksi viime vuonna ilmestyneen Mestari Eckhartin joulu - Neljä joulusaarnaa -teoksen https://studium.fi/uutuuskauppa

Eckhart-alustuksessaan Annala viittaa sakasalaiseen keskiajan tutkijaan nimeltä Kurt Flasch. 


Hänen tunnetaan Eckhart-tutkijoiden piirissä korostuksesta, jonka mukaan mestarimme pyrki ymmärtämään kristinuskoa ja sen uskontotuuksia "per rationes naturales philosophorum". Hänen edustamansa lähetysmistapa käy ilmi vuonna 2010 ilmestyneen Eckhart-monografian otsikosta – Meister Eckhart. Philosoph des Christentums.  Teos  ilmestyi 2015 myös englanniksi otsikolla Meister Eckhart. Philosopher of Christianity. 

https://www.academia.edu/24243225/Meister_Eckhart_Philosopher_of_Christianity_Kurt_Flasch_

Teokseen perehtymistä suositellaan.


keskiviikko 3. huhtikuuta 2024

Klubilla 3.4.2024: Emilia Palonen: Populismi ja demokratia


Keskiviikkona 3.4. klo 18 alkaen alustaa tutkija Emilia Palonen

Emilia Palonen on Valtio-opin vanhempi yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa.
Palonen on erikoistunut populismin ja lähidemokratian kysymyksiin sekä kaupunki- ja kulttuuripolitiikkaan ja intellektuaaliseen historiaan. Palonen on myös kulttuuripolitiikan dosentti Jyväskylän yliopistossa . 
Palonen on väitellyt 2006 Essexin yliopistossa (PhD in Ideology and Discourse Analysis]. Väitös käsitteli käsitteli Unkaria ja sen poliittista kahtiajakoa. 

Oheisessa piirroksessa vuodelta 1889 tulkitaan 1800-luvun lopun populismin nosun syitä Yhdysvalloissa

Hän oli perustamassa merkittävää Politiikasta-verkkolehteä ja toimi sen ensimmäinen päätoimittajana. https://politiikasta.fi

Palonen oli Valtiotieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja (2018-2022)


t. JO

tiistai 19. maaliskuuta 2024

Markku af Heurlin: KEVÄTPÄIVÄNTASAUKSEN POSTILLA 2024


Doberain niemimaa

 

Kevätpäiväntasaus on tänä vuonna 20.03. klo 5.06  Suomen aikaa ja universaaliaikaa tarkemmin kello 03:06:21.

 

Aurinkoko siirtyy tällöin Oinaan merkkiin. Tähtitaivaalla Aurinko Kalojen (Pisces) tähtikuviossa, joten oikeastaan elämme Kalojen aikaa. Seuravaksi Auringon paikka kevätpäiväntasauksena siirtyy Vesimieheen. Aquarius , kreikaksi ΥδροχόοςHydrokhóos,. Vedenkantaja. 
 

Kalat ovat himmeä tähtikuvio eikä lainakaan niin raflaava kuin Vesimies. Joidenkin tulkintojen, mm. Carl Jungin, Pekka Ervastin sekä Jorma Elovaaran mukaan elämme jo Vesimiehen aikaa. The Age of Aquarius oli Hair-musikaalin vetävimpiä kappaleita..

 

Päiväntasauksina, maaliskuussa ja syykuussa päivä ja yö ovat kaikkialla maapallolla periaatteessa yhtä pitkiä, 12 tuntia. Ei tosin aivan. Valon taipumisen ja auringon yläreunan näkymisen vuoksi esim. Helsingissä päivä on puolisen tuntia yötä pidempi. Lähellä päiväntasaajaa ero on lyhyempi, ja pohjoisempana pidempi. 

 

Taivaanpallolla aurinko siirtyy  taivaan päivätasaajan – se on periaatteessa sama kuin Maan päiväntasaaja projisoituna taivaanpallolle -  yli eteläiseltä pohjoiselle pallonpuoliskolle. Pohjoisella pallonpuoliskolla alkaa kevät ja eteläisellä syksy.  Etelänavalla alkaa pian kuusi kuukautta kestävä napayö, jolloin aurinko on koko päivän horisontin alapuolella.


Elämme karkausvuotta. Sen vuoksi kalenterissa  kevätpäiväntasaus siirtyy kalenterissa vuorokaudella edellisestä aiemmaksi.  Jos näin ei olisi, päivä olisi 21.3. 

Trooppinen vuosi, yksinkertaistettuna aika kevätpäiväntasauksesta seuraavaan on 365,2422 vuorokautta, likimäärin muuten 31,6 miljoonaa sekuntia. Sideerinen vuosi eli maan todellinen kiertoaika  Auringon ympäri on 365,2564 vuorokautta. Ero johtuu maan akselin hitaasta kiertymisestä, prekessiosta.

 

Papualla  

 

Aurinko ylittää taivaan päiväntasaajan kevätpäivän tasauksen hetkellä ja siirtyy eteläiseltä pohjoiselle taivaanpalon puoliskolle. Orionin vyö on muuten hyvin tarkalleen taivaan ekvaattorin alapuolella. Kevät- ja syyspäivän tasauksena aurinko on keskipäivällä suoraan zeniitissä. 
 

Tänään se on aivan ja absurdin tarkkaan ottaen on suoraan pään päällä päiväntasaajalla puolen päivän hetkellä pisteessä 13324’45’’ itäistä pituutta. Paikka onTyynellä merellä noin 100 kilometriä pohjoiseen Uuden Guinean luoteisimmasta kolkasta, Doberain niemimaasta. Aluetta kutsutan muotonsa vuoksi myös Linnunpääniemimaaksi (hollanniksi Vogelkoop). Lähin kaupunki on Manokwari, alkuaan brittiläinen laivastoasema ja kauppapaikka. Siellä on nykyään n. 110.000 asukasta.

 

Niemimaalla on ja sitä ympäröivässä meressä on hyvin monipuolinen eliöstö, osa vain alueella tavattavia. Näitä haittaavat ylilaidunnus ja laittomat hakkuut.

 

Uusi Guinea on pinta-alaltaan 786.000 km2 ja Grönlannin jälkeen (n 2.170.000 km2) maailman toiseksi suurin saari.  Saaresta on käytetty myös nimityksiä Irian ja Papua. 


Se kuuluu  Melanesian saariryhmään. Nimen Uusi Guinea (Nova Guinea, Nuovea Guinea) antoi espanjalainen sotilas ja löytöretkeilijä Inigo Ortiz de Reyez v. 1545, koska saaren asukkaat muistuttivat ulkomuodoltaan länsiafrikkalaisen Guinean asukkaita. Guinea tarkoittaa berberikielillä mustien miesten maata.


Saari jakautuu kahden valtion alueeseen, jokseenkin keskeltä pohjois-eteläsuunnassa. Länsiosa – alkujaan Hollannin siirtomaa – kuuluu Indonesiaan, sekin entinen Hollannin siirtomaa. Itäosa kuuluu  Kansainyhteisöön  (Brittiläinen kansainyhteisö vv. 1926 – 1949) kuuluvaan  Papua-Uuteen Guineaan. Siihen kuuluu Uuden Guinean itäosan lisäksi mm. Bismarckin saaret. Maa on, kuten Indonesiakin, vaillinainen demokratia (flawed democracy). Sen muodollinen päämies on kuningas Kaarle (Charles) III. Maan lipussa on kuvattu Etelän risti ja paratiisilintu

 

Uuden Guinean erottaa Australiasta  kapeimmalta kohdaltaan vain 150 kilometriä leveä Torresin salmi. Salmi on saanut nimensä espanjalaisen merenkulkijan Luis  Vaz de Toresin mukaan. Hän purjehti  sen läpi 1606, tietämättä etelässä sijaitsevasta mantereesta. Tämän löysivät hollantilaiset samoihin aikoihin.


Uusi Guinea. Kuvassa juuri näkyy Australian pohjoisin kärki Cape Yorkin niemimaa


Salmi erottaa  lännessä Arafuran meren ja Korallimeren idässä, ei aivan salmen kapeimmalta kohdalta. Salmessa on 133 saarta, joista 38 asuttuja. Kaikki kuuluvat Australialle. Asukkaita  on noin 4.500 , suurin osa alkuperäisväestöä. Asutusta saarilla on ollut ainakin 2500 vuotta.


Joakimin ja Jaakkiman päivä.


20.3. on suomalaisessa kalenterissa Joakimin, Jaakkiman ja Kimin nimipäivä. Pyhä Joakim oli Neitsyt Marian isä.  Ruotsalaisessa Aku-Ankassa (Kalle Anka ) Roope Ankka on Joakimin von Anka ja Pelle Peloton (Gyro Gearloose) Joakim Johansson (Uppfinnar-Jocke)

 

Joakim Kusti Paasikivi s. (1960) on suomalaissyntyinen Ruotsin armeijan everstiluutnantti ja maanpuolustuskorkeakoulun opettaja. Hän on esiintynyt usein televisiossa Ukrainan sodan asiantuntijana. Presidentti  J.K. Paasikivi oli hänen isosisänsä isä. 

 

Ortodoksisessa kalenterissa päivä on P. Sabbaksen luostarin 20 pyhittäjämarttyyrin ja Karjalan pyhän, Pyhittäjä Jefrosin Sinozerilaisen muistopäivä. Nimipäivää viettävät Opri ja Sulo. (Joakimin päivä on 9.9.) Pyhän Sabbaksen luostari sijaitsi Pyhällä maalla. Beduiinijoukko hyökkäsi sinne 20. maaliskuuta vuonna 796 (797?) surmaten luostarin munkit. Pyhä Sabbas oli luostarin perustaja, muslimista kristityksi kääntynyt munkki, joka sen vuoksi oli mestattu runsasta kuukautta aiemmin.

 

Pyhä Jefrosin surmattiin puolalaisten hyökkäyksessä 1612. Hän oli  elänyt aluksi erakkona Sinozerin järven rannalla, noin 250 kilometriä Tihvinästä itäkaakkoon. Minulla on vuoden 2021 Ortodoksinen kalenteri, joten nimipäivät ovat saattaneet muuttua, koska uusi nimipäiväkalenteri on otettu tänä vuonna käyttöön.

20.3. 1924 syntyi ohjaaja ja näyttelijä Kauko Laurikainen (k. 1993).  Laurikainen toimi pitkään  Radioteatterissa ja esiintyi yhteensä 33 elokuvassa, erityisesti roiston osissa. Hän oli 70-luvulla seinänaapurini Oikokadulla.

20.3. syntyivät myös saksalainen runoilija ja filosofi Friedrich Hölderlin (1770 – 1843), Henrik Ibsen (1828 – 1906)  sekä amerikkalainen teknikko ja työntutkija, taylorismin – tieteellisen liikkeen ja  työnjohdon keksijä – Frederick Winslow Taylor. (1856 - 1915)

 

Tähtitaivaalla Merkurius


Venus, taivaan kirkkain planeetta nousee ja laskee päiväsaikaan, mutta se voi erottua taivaalta, jos etsi oikeasta paikasta. Näin olen joskus tehnytkin. Kerrotun mukaan Napoleonin katse osui Venukseen hänen lähtiessään Venäjän sotaretkelle, ja hän piti tätä hyvänä enteenä.


Jupiter laskee noin klo 23,15, joten sen voi nähdä illalla läntisellä taivaalla.

Merkurius, tuo jumalten lähetti ja yhtä oikukas kuin kuolemattomat jumalatkin, on itäisimmässä elongaatiossaan, kauimpana auringosta 25.3.. Sen voi nähdä parhaiten 15.3. -25.3.  läntisessä horisontissa noin tunnin auringonlaskun jälkeen, jos löytää hyvän paikan. Itse ole nähnyt Merkuriuksen kiikarilla, mutta en erottanut paljain silmin.

 

Kuun kasvava neljännes oli sunnuntaina 17.3, jota tänä vuonna vietetään maassamme myös Marian ilmestymispäivänä. Täysikuu on ensi maanantaina  25.3. Joten pääsiäispäivä on seuraavana sunnuntaina 31.3. Tämä on varhaisimpia pääsiäisen aikoja, jonka muistan.

 

Kuivapari 125 vuotta 

1898 yhden tulkinnan mukaan valmistettiin ensimmäinen teollinen kuivapari, sinkki-hiiliparisto, kuten olemme tottuneet nimittämään. Sanan paristo keksi Benjamin Franklin yhdistäessään useampia Leidenin pulloja yhteen ja kutsui yhdistelmää tykkipatterin mukaan patteriksi. (Battery). 

Leidenin pullo on lasipullo, jonka sisä- ja ulkopuolella on metallifolio. Se oli ensimmäinen kondensaattori ja sopii korkeille jännitteille. Niitä käytetään vielä sähköopin opetuksessa.

 

Kemiallisen parin virtalähteen kehitti v. 1800 italialainen kemisti ja fyysikko Alessando Volta (1745 – 1827). Hän laittoi päällekkäin sinkkiä ja kuparilevyjä, joiden väliin hän asetti suolaliuokseen tai rikkihappoon kostutettuja pahveja. 


Tämä oli ensimmäinen jatkuva virtalähde. Sitä kutsutaan Voltan pylvääksi joskus myös Voltan patsaaksi. Volta syntyi ja kuoli Comossa, Lombardiassa aivan pohjoisimmassa Italiassa, Como-järven rannalla.

Oxfordissa on vuodesta 1840 toiminut keskeytyksettä saman kemiallisien pariston käyttämä hyvin herkkä koje, kahden kellon välissä heiluva kevyt metallipallo. Pariston kemiallista rakennetta ei tunneta. Se on koottu todennäköisesti jo vuonna 1825. Arvion mukaan virtaa riittää vielä ainakin toiset 200 vuotta.


Rankalainen keksijä Georges Leclanché kehitti 1866 modernin kuivaparin edeltäjän, Leclanchén parin  (Pile Leclanché). Siinä anodina oli hiili ja katodina sinkki. Pari perustuu reaktioon sinkin ja mangaanidioksidin (ruskokiven) kanssa.  Tätä käytettiin virtalähteenä ovikelloissa sekä Belgian  lennätinlaitoksessa ja Hollannin rautateillä. Leclanchén pari oli ensimmäinen laajassa teollisessa mitassa valmistettu paristo.

 

1886 saksalainen lääkäri Carl Gassner patentoi tästä ensimmäisen kuivaparistomuodon.  Ja ne tulivat myöhemmin suosituiksi. Myös tanskaalinen Wilhelm Hellesen patentoi kuivapariston 1887. ja aloitti niiden valmistamisen. Minä muistan vielä Hellesens-paristot. Niitä myytiin vielä parisenkymmentä vuotta sitten Suomessa. 

 

Vuonna 1898 venäläis-amerikkalainen keksijä Conrad Hubert  patentoi nykyaikaisen D-mallisen kuivapariston ja samalla siihen sopivan taskulampun sekä aloitti niiden teollisen valmistuksen. Hänen yrityksensä on vielä olemassa.

Hubert (1856 – 1928) oli juutalainen  alkuperäiseltä nimeltään Akiba Horowitz. Juutalaisvainojen alkaessa Venäjällä hän muutti Yhdysvaltoihin 1891. 

 

Täysin kuiva kuivapari ei ole  Muistan hyvin kuinka sellainen saattoi tyhjetessään vuotaa ja samalla jopa pilata taskulampun.


Samoihin aikoihin, vuona 1899, siis samoin 125 vuotta sitten ruotsalainen keksijä Waldemar Jungner kehitti ensimmäisen nikkeli-kadmiumakun.  NiCd- akut olivat hyvin suosittuja 1900-luvun jälkipuolella, mutta nykyään niitä käytetään ympäristösyistä vain rajoitetusti.

  

Revontulien vuosi.


Nyt keväällä, kesällä ja tulevana syksynä odotetaan Auringon aktiivisuuden voimakasta kasvua. Näin tapahtuu kerran 11 vuodessa, jolloin on auringonpilkkujen maksiimi. Revontulia on hyvin miltei aina nähtävissä revontulivyöovaalilla magneettista napaa ympäröivällä jokseenkin pyöreällä renkaalla, Suomessa pohjoisessa Lapissa. Auringon aktiivisuusaikoina myös eteläisessä Suomessa ja ajoittain etelämpänäkin, kovina magneettisina myrskyinä jopa päiväntasaajalla, tosin erittäin harvoin. 

Birkelandin revontulisimulaatio


 Auringosta lähtee varattuja hiukkasia, aurinkotuuli. Maan magneettikenttä ohjaa ne magneettisten napojen ympärille (noin 20 astetta)  revontuliovaaliksi. Olen joskus teoreettisen fysiikan harjoitustehtävänä laskenut karkeasti, miten tämä tapahtuu.  Magneettinen pohjoisnapa on nyt noin 6-700 km pohjoisnavalta suuntaan 180 astetta. Eteläinen on leveydellä 65 astetta Australian suunnassa.

 

Revontulet syntyvä 100 – 300 kilometrin korkeudessa. Voimakkaiden massapurkausten aikoihin maahan saattaa syöksyä aivan ryöppy aurinkotuulta, ja silloin revontulia on nähtävissä myös Etelä-Suomessa, jopa aivan pään päällä eikä vain pohjoisessa horisontissa. Avaruussäätä ja revontuliennustetta voi katsoa Ilmatieteen laitoksen  sivuilta (Revontulet ja avaruussää)  ja Avaruussääkeskuksen (rwc.finland) nettisivuilta. Ryöppy tarkoittaa muistaakseni noin 400 hiukkasta kuutiosenttimetrissä. Kuutiosenttimetrissä ilmaa on jotakuinkin kolmekymmentä tuhatta triljoonaa molekyyliä. Muutama siis. 

 

Massapurkauksia voi  auringon koronassa olla runsaastikin, mutta todennäköisyys, että sellainen osuu juuri Maan kohdalle, on verraten pieni.


Birkeland

Norjalainen fyysikko Kristian Birkeland (1867 -1917) oli ensimmäinen tutkija. joka  esitti revontulien syntyvän Auringosta lähtevästä hiukkasvirrasta. Ensin ajatusta pidettiin mahdottomana. Aurinkotuuli havaittiin lopullisesti satelliiteilla vasta 1960-luvulla. Muistan, kuinka Apollo-lennolla heinäkuussa1969 Kuuhun jätettiin aurinkotuulimittari.


Birkeland perusti 1912 maailman ensimmäisen pysyvän revontuliobservatorion Altaan pohjoisimpaan Norjaan Halde-tunturille. Tunturille siitä syystä, että kalastajien ja poromiesten mukaan revontulet ulottuvat tunturien huipulle. (Tämä osoittautui perspektiiviharhaksi). Rakennus on vielä olemassa retkeilykohteena.


1928 observatorio siirrettiin Tromssan lähelle helpompipääsyiseen paikkaan. Norjan miehityksen aikana observatoriossa myös salaa kehitetiin vastarintaliikkeen ottamia mikrofilmejä.

Birkelandin mukaan on nimetty geomagneettisia voimaviivoja pitkin avaruudessa kulkevien varattujen hiukkasten virtaa, Birkelandin virta. Virran voimakkuus 100.000 ampeeria, ajoittain jopa miljoona ampeeria.


Norjan nuorimman professorin Birkelandin tutkimukset olivat hyvin laaja-alaisia. Hän jopa ensimmäisenä ehdotti atomienergian käyttöä. Yhdessä Sam Eyden kanssa Birkeland kehitti  prosessi typpihapon ja sen avulla lannoitteiden teolliseen valmistamiseen voimakkaan sähkövirran avulla. Hän oli Eyden ja ruotsalaisen Marcus Wallenbergin kanssa perustamassa 1905 Norsk Hydro -yhtiötä, joka nykyään on merkittävä alumiini tuottaja ja uusiutuvan energian kehittäjä. Yhtiön kuuluisin voimalaitos on ollut  Rjukanissa, noin 170 km Oslosta länteen. Norsk Hydron merkittävin omistaja on Norjan valtio, 44 % osuudella.

 

Birkeland kuoli Tokiossa kesäkuussa 1917 hieman epäselvissä olosuhteissa. Hän oli  vierailemassa Tokion yliopistossa ja ottanut hotellihuoneessaan yliannoksen Veronaalia. Oliko kyseessä onnettomuus vai itsemurha, on jäänyt epäselväksi. Birkeland kärsi paranoiasta.

Norsskenflamman oli Luulajassa ilmestynyt Vänsterpartietin sanomalehti. Nykyisin ilmestyy pienilevikkisenä viikkonumerona Tukholmassa nimellä Flamman

Keijusalama

 

Syksyllä T+A-lehdessä julkaistiin kaunis kuva keijusalamasta (sprite, arial spirit ) Pyreneiden yllä. Keijusalama on hyvin himmeä salamaa, joka voidaan havaita vain valokuvaamalla, mahdollisesti havaittu myös  paljain silmin 1886. Ensimmäisen valokuvan ottivat Minnesotan yliopiston tutkijat 1989. Keijusalamat ulottuvat 40 – 90 kilometrin korkeuteen, kirkkain osa noin 65 – 75 kilometrin korkeudessa. On myös muita keijusalaman tyyppejä kuin tässä kuvattu


 

Hieman muistutti minua Osmo Pekosen kirjasta  Solmut.  Villi solmu- joka suppenee Cantorin joukkoon. (Cantorin joukko tai epäjatkumo yksikkövälin osajoukko, jonka n. Lebesquen mitta on 0 ja joka kuitenkin on ylinumeroituva.)

  


 

Jeremias Cottonin ilmasto-ongelma.

 

Saatavien perimistä käsittelevässä tutkielmassaan ”Ennakkomaksuna nikkeliä” Jeremias A. Cotton pohtii seuraavaa ilmasto-ongelmaa. Katsellessaan räntäsateista New Yorkia hän aprikoi:  ”Mistä johtuu, että mantereiden itälaidalla on aina kylmempi ilmasto kuin länsilaidalla.”

New York,  Madrid ja San Francisco  ovat likimain samalla, 40:nnellä leveyspiirillä. Kaliforniassa ja Espanjassa lämmintä, New Yorkissa talvella kylmää.   Syksyn Tiede-lehti käsitteli kysymystä yhdellä sivulla: Mitä tapahtuisi jos maapallo pyörisikin toisin päin.

 

Aurinko nousisi lännestä. Coriolis-voiman vaikutuksesta merivirrat ja tuulet kulkisivat aivan toisin. Sahara olisi vehmas mutta Etelä-Amerikka  ja Intia kuivia autiomaita. Golf-virta ei lämmittäisi Eurooppaa.

 

Tunnettua poliittista iskulausetta muuntaen: ”On Maalaisliiton, Golf-virran ja maan pyörimissuunnan ansiota, että näillä leveysasteilla voidaan harjoittaa maanviljelystä.”


+++   +++++ +++ 

 

 

Karttakuvat: The Times Atlas of the World. Kuvat: Wikipedia  ja muut lähteet.

maanantai 11. maaliskuuta 2024

Klubit ma 11.3. ja ke 13.3.: Paavo Hohti & Kimmo Sarje

Poikkeuksellinen viikko, 2 klubia. 

Manantaina 11.3.2024 klo 18 alkaen 
Kirkkokadun galleriassa (Kirkkokatu 1, katutaso):

Prof. Paavo Hohti: Aristoteleen Runousoppi.  Käsitteistä ja tulkinnasta.

- Tilaisuus toteutetaan yhdessä Filosofisen praktiikan verkoston (FIVE) kanssa. 

Paavo Hohti on väitellyt 1976 Kreikan ja Rooman kirjallisuuden alaan kuuluvalla tutkielmalla The interrelation of speech and action in the Histories of Herodotus. 

Vuodesta 1977 dosenttina Helsingin ja Tampereen yliopistoissa. Hohti on tehnyt myös pitkän uran Suomen Kulttuurirahastossa, asiamiehenä 1980 - 1989 ja yliaiasimiehenä 1990 - 2004. 

Hohti on kääntänyt Aristoteleen Runousopin 1997 sekä Retoriikan samana vuonna yhdessä Päivi Myllykosken kanssa. 


Tervetuloa Kirkkokadulle maanantaina. 

.....

2. Klubi keskiviikkona 13.3.2024 klo 18 Lyceumklubilla

VTT Kimmo Sarje: Sigurd Frosterus - yli-ihmisiä ja traagisia kuolevaisia. 

Kimmo Sarje alustaa toimittamastaan Sigurd Frosterus -esseekokoelmasta. Esseissä käsitellään myös Jean Sibeliusta ja näitä tekstejä kommentoi viulisti, kapellimestari Tuomas Hannikainen. Sibeliuksen pianokappaleita esittää Minna Pöllänen.  

Sigurd Frosterus (1876 - 1956) oli sekä arkkitehti että filosofian tohtori. 1900-luvun alkuvuosina Frosterus toimi suomenruotsalaisten modernistisessa Euterpe-ryhmässä ja myöhemmin oli lähellä kuvataiteen Septem-ryhmää.

Frosteruksen tunnetuin arkkitehtoninen työ on Stockmannin tavaratalo, rakennettu 1929 - 30. 

Kimmo Sarje on väitellyt Frosteruksesta v. 2000 tutkielmallaan  Sigurd Frosteruksen modernin käsite. Maailmankatsomus ja arkkitehtuuri. 

Viulisti, kapellimestari Tuomas Hannikainen on väitellyt musiikin tohtoriksi 2018 Jean Sibeliuksen oopperasta Neito tornissa.

Pianisti Minna Pöllänen vetää omaa Virtaa-konserttisarjaa Kirkkokadun gallerian tilassa. https://www.kriittinenkorkeakoulu.fi/kurssitarjonta/virtaa-konserttisarja/

keskiviikko 7. helmikuuta 2024

Poikkeusklubi Tekstin Taloon ke 21.2.


Alkuperäisestä aikataulusta poiketen ja ratikka- sekä metrolakkoihin nojaten:  Klubitilaisuus Tekstin Taloon siirtyy viikolla eteenpäin keskiviikkoon 21.2.2024. .


Ke 21.2.2024 klo 17 poikkeusklubi  Tekstin Talossa (Lintulahdenkatu 3) 


Jaakko Vilja: Tekstin Talon esittely & Karri Kokko: Runoudesta

Aloitus klo 17.00

Keskiviikkona 21.2. klo 17 alkaen tutustumme Helsingin uuteen kulttuurikeskukseen, tammikuussa avautuneeseen Tekstin Taloon.

Talossa pitää majaansa yli 20 teksti- ja taidealan toimijaa, näiden joukossa myös Kriittinen Korkeakoulu. 

- Aloitamme tutustumisen Kriittisen tiloista neljännessä kerroksessa. 

Aluksi Kriittisen tj., FM & VTM Jaakko Vilja esittelee taloa ja sen toimintaa. Filosofi ja matemaatikko Vilja on myös Tekstin Talon vpj ja on ollut keskeisesti mukana tämän uuden paikan luomistyössä.

Esittelyn jälkeen - n. klo 18 eteenpäin - runoilija, toimittaja Karri Kokko puhuu runoudesta. Kokko on aiemmin ollut toimittajana Aura-lehdessä, Parnassossa sekä Suomen Kuvalehdessä. Ensimmäinen runoteos Uno boy. Käsiohjelma ilmestyi WSOY:lta vuonna 1982. Kaikkiaan yli kolmenkymmenen teoksen viimeisin Käsikirjoitus ilmestyi viime vuonna (Lyhyttavara 2023). Kokko on runotuotannossaan siirtynyt perinteisemmästä modernismista myös avantgardistisiin muotoihin kuten aseemiseen ilmaisuun.

Viime vuonna Kokko aloitti neljännesvuosittain ilmestyvän Jalokiviä ja kiikareita -nimisen kirjallisuuden aikakausikirjan toimittamisen.


- Sisäänkäynti Tekstin Taloon joko Lintulahdenkadulta tai sisäpihalta.


- Et sä nyt jo tajua
- Kukahan tässä nyt ei varsinaisesti tajua
Piirros: Juha Olavinen

Pääsiäissaaren viimeinen palmu

Olen usein kysynyt itseltäni: "mitä viimeistä palmupuuta kaatanut pääsiäissaarelainen sanoi?" Sanoiko hän nykyajan metsurin tapaan: "työpaikkoja, ei puita!"? Vai: "teknologia ratkaisee ongelmamme, ei pelkoa, löydämme puulle korvaavan materiaalin"? Vai: "ei ole todisteita siitä, ettei jossakin muualla saarellamme olisi vielä palmuja. Tarvitsemme lisää tutkimusta. Ehdottamanne puunkaatorajoitus on ennenaikainen ja perustuu pelonlietsomiseen"?

- Jared Diamond: Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä? Terra Cognita 2005