Kevätseminaari la 7.4. klo 13 - 17: Askeesi, meditaatio ja ekologia

Klubin, Kulttuurikeskus Sofian ja Kriittisen kevään yhteisseminaari "Askeesi, meditaatio ja ekologia elämäntapamme haastajina" järjestetään lauantaina 7.4.2018 alkaen klo 13.00 Vuosaaressa, Kulttuurikeskus Sofian tiloissa osoitteessa Kallvikinniementie 35.

Seminaarissa tarkastelemme oman elämäntapamme synnyttämiä haasteita  ja uhkia filosofian, uskonnon, luonnosuojelun ja ekologian sekä meditaation tarjoamista näkökulmista.
Seminaaria kokoava käsite Askeesi tulee kreikankielen sanasta askesis tarkoittaen alun perin harjoitusta, antiikissa eritoten urheilijoiden valmentautumista. Toisaalta se viittaa omana aikanamme myös vapaaehtoiseen elämäntapavalintaan, jossa tyydytään ulkoisesti vähempään kuin mitä yltäkylläinen elämänmuotomme tarjoaa.

Seminaarin alustajina ovat VTT Jari Ehrnrooth, Luonto-Liiton toiminnanjohtaja YTM Salla Tuomivaara, FT Tarja Kallio Tamminen sekä metropoliitta Ambrosius. Seminaarin puheenjohtajana on filosofi, YTT Eero Ojanen.

Hinta 25€, sis. välipalan ja iltapäiväkahvit.
Ilmoittautuminen 6.4. mennessä: reception@sofia.fi tai puh. 010–277 900.

Julkisilla kulkeville: Vuosaaren metroasemalta lähtee bussi  816 klo 12.32 suoraan Sofian pihaan - perillä n. 12.40.

Omilla vehkeillä tuleville ajo-ohje ja sijainti: https://sofia.fi/sijainti-ja-ajo-ohjeet/

Seminaarin ohjelma
12.30 – 13.00: Ilmoittautuminen, tee- ja kahvitarjoilu
13.00: Seminaarin avaus
13.05: VTT Jari Ehrnrooth: Nada es perfecto – kehon, mielen ja kielen askeesista
13.45: YTM Salla Tuomivaara: Vähemmän on enemmän – hengissäpysymisen dialektiikka
14.25–15.10: Välipalatauko
15.10: FT Tarja Kallio-Tamminen: Meditaation todellisuus – mitä on maailma ja minuus.
15.50: Metropoliitta Ambrosius: Kirkastaako askeesi?
16.15.–17.00: Yleiskeskustelu alustajien johdolla.
– Seminaarin puheenjohtajana toimii filosofi, YTT Eero Ojanen
– Seminaarin jatkot Sofian klubitilassa klo 17.00 – 20.00.

– Ennen seminaaria on mahdollisuus osallistua liturgiaan Pyhän Viisauden kappelissa klo 10.30–12.00 ja nauttia lounasta Sofian ravintolassa klo 12.00–13.00 (lounaan hinta 16€, ennakkoilmoittautuminen).

Tervetuloa!

Pertti Multanen: Palestiinan kysymys – Lähi-idän ydinongelma

Lähi-idän kysymyksiin yli 40 vuoden ajan perehtynyt dosentti Pertti Multanen käsitteli tutkimusaihettaan viime lokakuun 11. päivän klubitilaisuudessa tavalla, joka ei täysin sovi kotimaisessa julkisuudessa esiintulevaan normaaliparadigmaan. Pertti lupasi palata asiaan vielä klubiblogissamme. Ohessa Multasen pääsiäisajan tunnelmiin ja viimeaikaisiin tapahtumiin sopiva tarkastelu. JO

__________________

Palestiinan kysymyksestä

Muutaman menneen vuosikymmenen sodat Lähi-idässä ja sen lähialueilla, Persianlahti, Irak, Afganistan, Somalia, Algeria, Libya, Syyria ja monet muut pienemmät konfliktit ovat saaneet Lähi-idän pahimman ratkaisemattoman ongelman – Palestiinan kysymyksen – unohtumaan kohtalokkaalla tavalla.

Sykes-Picot sopimus 1916

Tunnetusti meidän perin vapaan  lehdistömme ulkomaansivuille ei mahdu kuin muutama uutinen kerrallaan, hyvin harvoissa lehdissä on nykyään edes ulkomaantoimitusta. Kauan on ollut tilanne, jossa Palestiinan kysymys on noussut esille lähinnä silloin, kun Israel on käynnistänyt mahtavan sotakoneistonsa Palestiinan alueelle suuntautuneisiin kostoiskuihin. Viime vuosina massiivisten sotatoimien kohteena on useimmiten ollut Gazan alue, jonka väestö elää suljetulla vyöhykkeellä syvän sosiaalisen kriisin oloissa. Jokainen sota on kärjistänyt ja kärjistää Gazan väestön kärsimyksiä.

Sadan vuoden yksinäisyys

Viimeksi kuluneena vuonna 2017 tuli Palestiinan ongelman syntysanoista kuluneeksi sata vuotta. Palestiinalaiset, Välimeren itärannan ja Jordan-joen välisen kaistaleen alkuperäiset asukkaat on syösty, toisin kuin joskus Euroopan historiassa ”kolmikymmenvuotiseen” sotaan, jo yli sata vuotta jatkuneeseen monesti lähes toivottomalta tuntuneeseen ja tuntuvaan kamppailuun kansallisten oikeuksiensa puolesta.

Miksi sitten tämä kysymys tulisi jopa näin yli sata vuotta sen alkusanojen lausumisen jälkeen pitää mielessä?

Klubilla ke 28.3.2018 klo 18.00 Janne Riitakorpi: KATALONIA, KATALONIA

Keskiviikkona 28.3. Katalonian tilannetta pitkään seurannut Janne Riitakorpi alustaa kovin ajankohtaisesta aiheesta.

Katalonian asia aktualisoitui yllättäen myös täälläpäin viime viikolla myrkyn silmässä olevan Carles Puigdemontin vieraillessa maassamme kansanedustaja Mikko Kärnän, Eduskunnan Katalonia –ystävyysryhmän sekä Helsingin yliopiston kutsusta.

Suomen vierailunsa kuluessa Espanja antoi Puigdemontista eurooppalaisen pidätysmääräyksen. Maamme viranomaisten helpotukseksi Puigdemont poistui kuitenkin maastamme vähin äänin kunnes joutui Saksan viranomaisten haltuun viikonloppuna ylitettyään Tanskan ja Saksan välisen rajan. 

. . . . . .

27. lokakuuta 2017 Katalonian parlamentti julisti alueen itsenäiseksi tasavallaksi. Julistusta oli edeltänyt vuosia kestänyt poliittinen prosessi, joka oli huipentunut 1. lokakuuta järjestettyyn kansanäänestykseen itsenäisyydestä. Äänestyspäivä muuttui väkivaltaiseksi Espanjan poliisin yrittäessä  tuomioistuimen määräyksestä estää äänestyksen toimeenpanon. Kuvat ikäihmisiä pamputtavista ja kumiluoteja ampuvista poliiseista levisivät maailmalle.

Miten tähän oli tultu? Miksi tähän poliittiseen ongelmaan ei ole löytynyt vuosien varrella rauhanomaista ratkaisua?

Itsenäistymisjulistusta ei ole käytännössä toimeenpantu, mutta Kataloniassa on tällä hetkellä pari miljoonaa ihmistä, jotka eivät enää koe olevansa Espanjan kuninkaan alamaisia. Presidentti Puigdemont on perustanut Katalonian tasavallan maanpakolaishallituksen Belgiaan. Useampi itsenäistymisliikkeen johtajista viruu Espanan vankiloissa, kymmeniä syytetään kapinasta.

Katalonian poliittista tilannetta pitkään seurannut Janne Riitakorpi esittelee itsenäistymisliikkeen taustalla olevia poliittisia, taloudellisia sekä kulttuurihistoriallisia syitä. Riitakorpi läpikäy myös tapahtumaketjun, joka käynnistyi Espanjan perustuslakituomioistuimen mitätöidessä Katalonian itsehallintolain vuonna 2010 johtaen lopulta viimesyksyn yksipuoliseen itsenäistymisjulistukseen ja tämän jälkeen alueen joutumisen Espanjan keskushallinnon suoran halinnan alaisuuteen. .

Katalonian tsenäistymishankkeen tulevaisuus on myös kytköksissä  Euroopan Unionin kohtaloon ja on näin ollen hyvä kysyä, voidaanko tähän kriisiin löytää poliittista ratkaisua.

Janne Riitakorpi opiskelee valtio-oppia maisterivaiheessa Tampereen yliopistossa ja on kirjoittanut sekä kommentoinut Katalonian tilannetta useamman vuoden ajan. Viime syksyn hän oli Barcelonassa työharjoittelussa tapahtumien keskipisteessä sittemmin lakkautetussa Katalonian julkisuusdiplomatianeuvostossa.

Tervetuloa

Aika hilpeät tunnelmat Katalonia-selvityksen jälki-istunnossa 28.3.Kuva:M af H

Kevätpäivän tasaus tiistaina 20.3. klo 18.15

Kevätpäiväntasaus 2018

Tiistaina 20.3. klo 18.15 on kevätpäiväntasaus. Tämä on hetki, jolloin Auringon kiekon keskipiste ylittää taivaanpallon ekvaattorin ja siirtyy eteläiseltä pallonpuoliskolta pohjoiselle. koordinaatit ovat: deklinaatio (korkeus) = 0 astetta ja rektaskensio (leveyspiiri) = 0 tuntia.

Kevätpäiväntasauksen aikaan päivä ja yö ovat jokseenkin yhtä pitkiä koko maapallolla. Aurinko on maaliskuun alussa Vesimiehen tähdistössä ja siirtyy 12.3. Kalojen tähdistöön.  Eläinradalla, horoskoopissa,  Aurinko siirtyy Kalojen (Pisces) merkistä Oinaan (Aries) merkkiin.

Sunnuntaina 25.3. siirrytään taas - valitettavasti - kesäaikaan. Kelloja siirretään tunnilla eteenpäin aamuyöllä kello 3.

Kevätpäivän tasaus siis on tänään 16.15 universaaliaikaa eli käytännössä Greenwichin keskiaikaa.

Klubilla ke14.3. klo 18. Minna Pöllänen: Mozartin supersymmetria

Keskiviikkona 14.3. filosofinen pianisti Minna Pöllänen tarkastelee suursäveltäjä Wolfgang Amadeus Mozartin (1759 - 1791) tuotantoa, Taikahuilua ja Mozartin musiikin suhdetta supersymmetriaksi nimettyyn ja hiukkasfysiikan perimmäisiä lainalaisuuksia käsittelevään teoriaan.

Minna johdattaa esitykseensä seuraavasti:

 

"Nobel-fyysikko Frank Wilczekin kirjat Longing for the harmonies (1988, yhdessä Betsy Devinen kanssa) ja The Lightness of being (2008) antoivat impulssin palata lempiaiheeseeni, Mozartin musiikin ainutlaatuiseen ajallis-tilalliseen balanssiin ja Taikahuilun arvoitukseen.

Suuret taideteokset ovat kuin sielun peilejä jotka heijastavat kullekin sen mitä he ovat valmiita vastaanottamaan. Mozartin Magnum opus Taikahuilu on ollut minulle matkakumppani elämässä. Sen paljon parjatun “lapsellisen libretton” ja tyylillisen moninaisuuden läpi avautuu kiehtova jungilainen allegoria jossa henkilöhahmot ja eri sävellajit symboloivat korkeampaa neoplatonista todellisuutta. Kaikilla on parinsa.

Mozartin teemat kasvavat kuin luonnon organismit kahden toisiaan täydentävän voiman vuorovaikutuksesta. Ehkä juuri siksi se on niin ainutlaatuisen kohottavaa?

Voisiko olla niin että Mozartin teoksissa heijastuu supersymmetria, mm.Wilczekin esittämä kvanttifysiikan periaate joka yhdistäisi kaikki tunnetut luonnonvoimat?

Entä oliko Mozart feministi?

Loistava Irina Zahharenkova on duopartnerinani teoksissa jotka valaisevat näitä kysymyksiä. Mozartin viimeisen jousikvinteton 4-kätinen-sovitus säteilee puhdasta  iloa Es-duurissa,Taikahuilun mystisessä sävellajissa."

Tervetuloa

EESTI VABARIIK 100

Klubilla Kalevalanpäivänä 28.2.2018 klo 18. Aki Huhtinen: 1918 - tragedia ja seuraukset

Kalevalanpäivänä 28.2. FT, everstiluutnantti Aki Huhtinen alustaa kevään 1918 tragediasta.

 

Viipurissa 1918

- Mitä on köyhän pahuus? Miksi voittajan kosto oli niin julma. Millaisia vaikutuksia sadan vuoden takaisilla tapahtumilla on ollut yhteiskuntaamme, maan puolustukseen, naisten asemaan ja turvallisuuteen?

Aki Huhtinen valmistui kadettikoulusta 1989 ja opiskeli tämän jälkeen filosofiaa Tampereen yliopistossa. Tampereen filosofia oli tuolloin suuntautunut vahvasti fenomenologiaan Juha Varton johdolla. Huhtinen väitteli filosofian tohtoriksi 1996 tutkielmallaan Sielun parantamisesta sielun hoitamiseen.

Aki Huhtinen

Vuonna 2000 Aki Huhtinen valmistui yleisesikuntaupseeriksi Maanpuolustuskorkeakoulusta, jossa toimii nykyään johtamisen sotilasprofessorina. Huhtinen on myös käytännöllisen filosofian dosentti Helsingin yliopistossa sekä informaatiotieteiden dosentti Lapin yliopistossa.

Aki on julkaisuut ja toimittanut useita sotaan ja sotilasjohtamiseen liittyviä teoksia, joista mainittakoon esimerkiksi Sanasota. Johdatus sodan ja sodanjohtamisen filosofiaan (Elan Vital,  2005), Sotilasjohtamisen tiedon kohteet, toim. (MPKK, 2006) sekä Messy Wars (yhdessä Jari Rantapelkosen kanssa, Finn Lectura, 2008.)

Tervetuloa

Klubi ke 7.2.2018 klo 18.00 Salla Tuomivaara: Ihmisen tila - Luonnon tila :

Akseli G-K: Poika ja varis

Keskiviikkona 7.2.2018 saamme vieraaksemme Luonto-Liiton tj., YTM Salla Tuomivaaran. Alustuksessaan Tuomivaara pohtii ja tarkastelee Ihmisen ja Luonnon tilaa ja suhdetta toisiinsa.

- Miten luonto voi - entä Ihminen? Ymmärrämmekö ja uskallammeko myöntää, miten riippuvaisia olemme ympärillämme olevan luonnon tilasta? Onko suomalaisilla jokin erityinen luontosuhde? Sallimmeko muiden lajien jakaa elintilan kanssamme?

Sosiologi, Luonto-Liiton - http://www.luontoliitto.fi/ -  toiminnanjohtaja Tuomivaara väittelee tänä kevään sosiologian eläinkäsityksen muotoutumisesta. Puheenvuorossaan hän pohtii sitä, mitä luonnon tila ja muiden eläinten käyttö kertovat suhteestamme elolliseen maailmaan ympärillämme.

Salla Tuomivaara on toiminut pitkään luonnosuojelukysymysten lisäksi  myös eläinoikeusliikkeessä ja oli mm perustamassa Oikeutta eläimille -yhdistystä v. 1995 ja Maan ystävät -yhdistystä seuraavana vuonna.

Salla ja kaveri. Kuva Harri Lammi

Ennen viime syksynä alkanutta Luonto-Liiton toiminnanjohtajan pestiä hän toimi Animalian toiminnanjohtajana. Näihin kysymyksiin liittyen Salla Tuomivaara on kirjoittanut mm. teoksen Mitä tehdä eläimille?(Vihreä Lanka Oy, 2008).

Tervetuloa

Kevätkauden avaus ke 24.1.2018 klo 18.00 Tapani Kaakkuriniemi: Suomi, Venäjä ja geomaantiede

Keskiviikkona 24.1. kevätkauden avauksessa Tapani Kaakkuriniemi Aleksanteri-instituutista alustaa aiheesta Suomi, Venäjä ja geomaantiede

Venäjä on alueellisesti katsoen suurvalta, mutta poliittiselta vaikutusvallaltaan vähäisempi. Suomen Venäjä-suhde on vaihdellut asteikon laidasta laitaan. Nyt taidamme olla keskivaiheilla: kauppa käy joten kuten, mutta lämmin henki kanssakäymisestä puuttuu.

Venäjä on parin-kolmen sadan vuoden ajan tuntenut alemmuutta "Eurooppaa" kohtaan, vaikka se pääosin on kuulunut Eurooppaan ja eurooppalaisen kulttuurin piiriin. Tekniikassa Venäjä on jäänyt jälkeen lännestä, vaikka onkin toteuttanut laajaa avaruusohjelmaa ja oli jonkin aikaa 50- ja 60-luvuilla alan kärjessä. Lännen kanssa on käyty sotia, ja Venäjän ja Saksan väliin jäävä alue on pitkät ajat ollut poliittisesti hyvin epävakainen. Lännen sotilaallinen nyrkki Nato on vaikeuttanut Venäjän tilannetta työntymällä sen rajavaltioihin ja perustamalla niihin sotilastukikohtia.

”Maantieteelle me emme voi mitään, ettekä te voi sille mitään. Emme pelkää hyökkäystä Suomen taholta, mutta Englanti tai Saksa voi harjoittaa painostusta pakottaakseen Suomen osallistumaan hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan.” Totesi siis Stalin Juho Kustille lokakuussa 1939. 
 Ystäviä ei Venäjällä lännessä juuri ole. Asia ei ole aivan uusi, sillä aitovenäläinen filosofi Nikolai Danilevski ilmaisi asian jo vuonna 1869 seuraavin säkein: 

Kuulemme parjaukset, tunnemme solvaukset,

Sanomalehtien tuhatpäiset valheet,

Petoksen, kateuden ja pelon aikaansaannokset.

Ystäviä ei Venäjällä ole!

Klubilla pohditaan Venäjää Suomen, Lännen ja maantieteen näkökulmista ja nostetaan ylös  joitakin tekijöitä, joiden suhteen Venäjän ja Suomen intressit ovat lähes yhtenevät, ja toisia , jotka vetävät maita erilleen.

Hetki lyö. Talvipäivän seisahdus torstaina 21.12.2017 klo 18.28.

Markku af Heurlin on jälleen ystävällisesti laatinut katsauksen talvipäivän seisahdukseen ja siihen sopivasti liittyviin hahmoihin. Samalla toivotamme klubiblogin lukijoille aivan parhainta, kohti valoa kulkevaa joulunaikaa ja mitä onnellisista Uutta Vuotta 2018.

Talvipäivän seisaus on tänä vuonna torstaina 21. joulukuuta kellon lyödessä 18.28.
 

Sumu Köylionjoen yllä 17.12.2017

Koska trooppinen vuosi alkaa kevätpäivän tasauksesta ja seuravaan kevätpäivän tasaukseen on enemmän kuin 365 päivää, tarkemmin 365,2422 päivää, siirtyy talvipäivän seisauksen hetki joka vuosi vajaalla kuudella tunnilla eteenpäin. Muutos korjataan karkausvuosina.

Pohjoisella pallonpuoliskolla päivä on seisauksessa lyhimmillään, Helsingissä vajaat seitsemän tuntia, Oulussa n. 3½ tuntia ja Rovaniemellä noin kaksi tuntia. Utsjoella kaamos on alkanut jo 25.11. ja päättyy 17.1. Helsingin horisontissa aurinko on etelässä noin seitsemän asteen eli siinä vajaan kämmenen leveyden korkeudella. Koko joulukuun pimeä aika on Etelä-Suomessa noin 14 tuntia. Helsingissä aurinko nousee 21.12. kello 9.24 ja laskee kello 15.13.  Sitä edeltävän ja seuraan viikon ajat ovat jokseenkin samat.

Talvipäivän seisauksen jälkeen päivät alkavat pidentyä, ensin hitaammin sitten nopeammin.

Eteläisellä pallonpuoliskolla, tarkemmin sanoen eteläisellä kääntöpiirillä ja sen eteläpuolella aurinko on korkeimmillaan. Zeniitissä se on keskipäivällä eteläisellä, Kauriin kääntöpiirillä eli leveysasteella 23° 26′ 21,48″ eteläistä leveyttä. Eteläisellä napapiirillä ja sen eteläpuolella aurinko paistaa koko vuorokauden ympäri. Etelämanner on lähes kokonaisuudessaan, joitakin niemiä lukuun ottamatta eteläisen napapiirin, Circulus Antarcticus, rajoittaman alueen sisällä.

Taivaanpallolla aurinko siirtyi 18.12 Käärmeenkantajan tähdistöstä (Ophiuchus  Jousimiehen tähdistöön.

Klubin syyskauden päätös 13.12.2017: Minna Pöllänen & J.O.Mallander

Klubin syyskauden päätösjuhlan 13.12. avasi pianisti Minna Pöllänen, joka soitti hurmaavasti Johann Sebastian Bachin Kantaatista n.208 Arian Schäfe können sicher weiden pianosovituksen sekä osia Ranskalaisesta sarjasta n.6. Minnan esityksen jälkeen

Olle ja Minna tauolla

kytkettiin onnistuneesti videoheitin valmiustilaan ja näin taitelija ja taidefilosofi J.O.Mallander saattoi alkaa oman esityksensä Taiteen henkisyydestä kuvien kera.

Mallander lähestyi teemaansa Henkisyys ja taide omakohtaisen taidematkansa kautta, jota hän on käsitellyt alustavasti myös ensi vuonna julkaistavassa laajassa englanninkielisessä tekstissään Things the Mind already know and the Sound Observer. Edelleen Mallander viittasi kolmeen itselleen merkittävään teokseen tutkimusmatkansa aikana. Nämä teokset ovat Pontus Hultenin tekemä kataloogi Tukholman Moderna Museetin pioneerinäyttelyyn vuodelta 1966: The Inner and the Outer Space. Toinen teos on Maurice Tuchmanin ja Sixten Ringbomin The spiritual in the Abstract Art 1890 - 1985. Kolmantena, edellisiä täydentävänä teoksena Olle nosti esiin Mary Jane Jacobin ja Jaquelynn Baasin 2004 toimittaman Buddha mind in Contemporary Art.

Myötätunnon Buddha

Viimeksiainittu liittyy samalla Ollen myöhempinä vuosinaan löytämään ja harjoittamaan buddhalaiseen traditioon ja sen merkitykseen henkisyyden yhtenä avaimena.

Esityksessään Mallander nosti esiin keskeisiä taiteiijoita ja näiden teoksia varhaisella 60-luvulla alkaneesta taidematkastaan sekä lisäksi joitakin filosofeja , joiden oivallukset ja lähestymistavat ovat tehneet häneen suuren vaikutuksen. Ehkä keskeimpänä eurooppalaisesta traditiosta esiin nousi Jakob Böhme, jonka vaikutusta Mallanderin lisäksi voidaan löytää laajasti maanosamme ajattelijoiden ja taiteilijoiden piiristä. Tarkemmin Mallander käsitteli taiteilijoita kuvaesimerkein 1800-luvulta nykyaikaan.

Chaïm Soutine

Matkansa varrelta hän nosti esiin mm. van Goghin, Marcel Duchampin, kenties yksittäisenä, ratkaisevan taidekokemuksen antaneena Chaïm Soutinen ja edelleen Alberto Giacomettin, Yves Kleinin, Jasper Johnsin, Barnett Newmannin sekä lopuksi Ad Reinhardtin.

Barnett Newman

- Alustavsti Olle on luvannut saattaa yl- lämainitun englannin- kielisen tut- kielmansa suomen- nettuna filosofiklubin ulottuville.

- Päätösklubimme jatkui iloisen virtaavissa merkeissä ja ajankohdan huomioiden kajautimme toki myös Minnan säestyksellä joulunajan kunniaksi yhteislaulut Maa on niin kaunis, En etsi valtaa loistoa sekä Arkihuolesi kaikki heitä

Huolet näin heittäneinä

Ad Reinhardtin sarjis

toivotamme kaikille klubilaisille mukavaa ja kohtuullisen rauhallista joulunaikaa sekä onnellista Uutta Vuotta 2018.

- Palaamme asiaan.  JO