maanantai 18. helmikuuta 2019
Klubilla 13.2.2019 Markku Graae: Vapauden paradigma
FL Markku Graae on kirjoittanut
kirjan "Allegoria-intelligenssi. Symbolien ja vertauskuvien opissa",
joka ilmestyi viime vuoden lopulla. Kirjan toimittaja dos. Maaret Wager
haastattelee Graae'ta kirjan teemoista lähtökohtana
kirjan kantava ajatus yksilöllisen kokemuksen merkityksestä. Yksilön
suhde todellisuuteen on välitöntä, siksi yleistä on vain ainutkertainen,
kirjoittaa Graae. Vapauden paradigma viittaa siihen, että sama on
jokaiselle sama eri tavalla. Ihmisen tulisi pyrkiä
ymmärtämään omia kokemuksiaan, sillä niihin on kätkettynä kunkin
ihmisen kohtaama totuus. Tällaisista kokemuksista voi olla mahdotonta
puhua käsittein ja käsitteellisesti, niistä voi puhua kuitenkin
symbolien ja vertauskuvien avulla. "Siitä mistä ei voi puhua,
on aina puhuttu vertauksin" kirjoittaa Graae.
keskiviikko 6. helmikuuta 2019
Klubi ke 6.2.2019 klo 18.00: Kansanedustaja Eva Biaudet: Miksi perustuslakiin ei pitäisi kajota liialla kiireellä.
Keskiviikkona 6.2. kansanedustaja Eva Biaudet alustaa perustuslaillisista kysymyksistä.
Keskustelemme perustuslakivaliokunnan tehtävästä tarkastella
lainsäädännön perustuslainmukaisuutta ja miten poliittinen keskustelu
perus- ja ihmisoikeuksista on muuttunut.
Tänään voi useinkin kuulla kansanedustajien valittavan miten perustuslaki estää uudistuksia. Puhutaan jopa ihmisoikeusfundamentalisteista
Perustuslakivaliokunnan suosituksia ei välttämättä noudateta ja
jopa perususlakia muutetaan kiireellisessä menettelyssä, vaikka
sellaista välitöntä pakkotilannetta ei väitettä olevan olemassa, joka
siihen oikeuttaisi.
..........
Eva Biaudet on RKP:n
kansanedustaja. Hän toimi tässä hommassa ensin 1991 - 2006 ja sitten
2015 eteenpäin. Vuosina 1999 - 2000 ja 2002 - 2003 Biaudet toimi
Lipposen II hallituksen peruspalveluministerinä. 2010 - 2015 Eva Biaudet
toimi vähemmistövaltuutettuna.
tiistai 15. tammikuuta 2019
Klubikevään 2019 avaus ke 16.1. klo 18.00. FT Outi Ampuja: Hiljaisuuden keveän peiton alla. - Näkökulmia hiljaisuuden merkitykseen.
Keskiviikkona 16.1.2019 klubikevään avauksessa FT Outi Ampuja. Alustaja pohtii hiljaisuuden käsitettä, hiljaisuuden
merkitystä sekä ääniympäristömme laatua ja sen arviointikriteereitä.
![]() |
Hiljaiset lumessa. Kuva JO |
Outi Ampuja on tietokirjailija, tutkija ja Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossa. Ampujan väitös "Melun sieto kaupunkielämän välttämättömyytenä: melu ympäristöongelmana ja sen synnyttämien reaktioiden kulttuurinen käsittely Helsingissä" valmistui 2007.
Ampuja on väitöksensä ohella tutkinut ääniympäristön arviointikriteereitä ja niissä tapahtuneita muutoksia, kokemuksellista hiljaisuutta sekä ääntä ja melua sotahistoriallisesta näkökulmasta. Ampuja toimii parhaillaan liikenne- ja ympäristöalan asiantuntijatehtävissä.
.......................
Joustaa.
Ei vaadi mitään.
.......................
Hiljaisuus
![]() |
kuva: Outi Ampuja |
Joustaa.
Ei vaadi mitään.
Tarvitaan oman keskiön
löytämiseen
löytämiseen
jotta ei tarvitse
refleksinomaisesti reagoida
päälle kaatuviin paikkoihin
- Outi Ampuja
refleksinomaisesti reagoida
päälle kaatuviin paikkoihin
- Outi Ampuja
lauantai 5. tammikuuta 2019
Karno Mikkola: Linturetkellä Iranissa
Syksyllä 2018
tarjoutui mahdollisuus lähteä linturetkelle Iraniin. Hetken epäröinnin jälkeen
päätimme puolisoni Helenan kanssa tarttua kiehtovaan tilaisuuteen. Kertoessamme
suunnitelmastamme moni katsoi huuli pyöreänä, mutta jotkut sanoivat olevansa
kateellisia.
![]() |
Flamingot tulossa. Kuva Jouko Högmander |
Matka tehtiin 19.-30.11.2018. Meitä oli kymmenen, kolme pariskuntaa ja neljä miestä, kaikki pitkään lintuja seuranneita. Matkanjohtajana toimi Jouko Högmander, jolla oli Iranista kahden retken kokemus. Matkaan lähdettiin yölennolla Istanbulin kautta Teheraniin, josta hetimiten jatkettiin Bandar Abbasiin, satamakaupunkiin, joka sijaitsee Iranin etelärannikolla, Hormuzin salmessa. Paluumatka lennettiin Shirazista Istanbulin kautta kotiin.
Paikallisena oppaana ja matkan
organisoijana toimi Pasargad Toursin Ali Alieslam (sukunimen loppuosa viittaa
islamiin), joka tunsi paikat ja linnut erinomaisesti. Ali puhui moitteetonta
englantia, jota hän oli opiskellut yliopistossa. Viisumi Iraniin saatiin
kentällä, mutta se oli elektroninen, joten passeihin ei tullut epäilyksiä
herättäviä leimoja. Kaikki matkakulut, yöpymiset ja ruokailut oli maksettu etukäteen.
Retkeily alkoi
välittömästi lentoihin käytetyn yön jälkeen. Käytössämme oli 12 hengen
pikkubussi, jota ajoi luotettavasti sen omistaja Mustafa. Maan päätiet olivat
erinomaisia, joten pitkätkin siirtymätaipaleet sujuivat nopeasti sallitulla 100
kilometrin nopeudella, ja muutkin tiet olivat hyväkuntoisia. Paikoin tien
varressa näkyi nuorten miesten rintakuvia: he olivat Irakia vastaan käydyssä
sodassa kaatuneita kylien omia poikia. Paikallisesta kielestä,
persian kielestä eli farsista, ei ymmärtänyt sanaakaan. Meille yllättävää oli,
että farsia kirjoitetaan arabialaisin kirjaimin. Viitoitus oli lähes pelkästään
farsiksi, tärkeimmissä risteyksissä ja pääteiden varressa näkyi myös englantia.
![]() |
Paimenessa. Kuva Karno |
Bandar (”satama”)
Abbasista siirryttiin rannikon tuntumassa kaakkoon Bandar-e Jaskiin. Sieltä
palattiin Bandar Abbasiin ja edelleen n. 400 km matka sisämaahan 1000-1500 m
korkuiselle ylängölle, lopuksi Shiraziin. Korkeimmillaan kävimme autolla 2400 m
korkeudessa. Ylängöllä saattoi yöllä olla pari astetta pakkasta. Onneksi olimme
osanneet varautua tällaisiin olosuhteisiin. Sisämaassa osuimme yhtenä päivänä
ukkossateeseen, muutoin oli enimmäkseen aurinkoista.
Maan katukuvaa leimaa
huivipakko, josta ei poikkeuksia näkynyt. Ryhmämme naispuoliset jäsenet kokivat
pakon rasittavana, erityisesti etelärannikon lämpimissä olosuhteissa -
enimmillään oli n. 30° C. Toinen Irania, muslimimaata, leimaava seikka oli
alkoholikielto. Huhujen mukaan juomaa jostain olisi löytynyt, mutta meillä ei
ollut sen etsimiseen mahdollisuuksia eikä aikaakaan. Alkoholitonta
hyvälaatuista olutta oli säännöllisesti tarjolla, kuten virvoitusjuomia.
Coca-Colaa oli myös aina pöydässä. Ateriat rakentuivat runsaan riisiannoksen
ympärille, lisukkeena liha, kala tai kana ja runsaasti vihanneksia.
![]() |
Kotiruokailua. Kuva Jouko Högmander |
Itäisimmässä
ruokailupaikassamme, yksityiskodissa, paikallinen naisväki käytti värikkäitä
asuja ja vieraan miehen ollessa näkösällä kirkkaanpunaista pahvista naamaria.
He olivat balochistanilaista heimoa, jota asuu Iranin ja Pakistanin rajan
molemmin puolin.
Ihmiset olivat kaikkialla
iloisia ja tavattoman ystävällisiä ja kaunispiirteisiä. Retkemme suuntautui
maaseudulle eikä englannin kielen taitoisia löytynyt kuin hotellien vastaanotoista. Keskusteluihin paikallisten ihmisten kanssa
ei ollut mahdollisuutta. Kännykkä oli yleinen ja monet naiset halusivat
itsestään selfien turistin kanssa.
Moskeijat opimme kyllä
tunnistamaan: jos oli yksi minareetti,
se oli sunnien, jos kaksi, se oli shiiojen. Oppaamme Ali tuntui olevan hyvin avarakatseinen
ja häneltä saatoimme kysellä kaikenlaisista asioista, myös uskonnosta.
Pari yötä vietettiin
neljän-viiden tähden hotellissa, muuten tavallisemmissa. Kolme yötä oltiin
kotimajoituksessa. Se oli aika eksoottista, huonekaluja kun ei ollut. Ruokailu
tapahtui kokonaan lattialla aterioiden ollessa todella runsaita. Riisiä oli
aina runsaasti tarjolla. Pikku erikoisuus oli, että veistä ei lainkaan käytetä,
paremmissa hotelleissakaan.
Retkipäivät päättyivät illalliseen, minkä jälkeen seurasi päivän havaintojen listaaminen. Lähtö aamuisin tapahtui yleensä ennen auringon nousua, ja retket veivät koko päivän. Aamiainen ja lounas nautittiin enimmäkseen maastossa.
LINNUT
Retkipäivät päättyivät illalliseen, minkä jälkeen seurasi päivän havaintojen listaaminen. Lähtö aamuisin tapahtui yleensä ennen auringon nousua, ja retket veivät koko päivän. Aamiainen ja lounas nautittiin enimmäkseen maastossa.
LINNUT
Matkamme varsinainen kohde
olivat linnut. Vuodenaika ei ollut paras mahdollinen. Kuitenkin lajikirjo oli
rikas. Näimme kaikkiaan 170 lajia. Tällaisilla matkoilla erityistä kiinnostusta
herättävät endeemiset lajit eli ne, joita maailmassa esiintyy vain kyseisellä
alueella. Niistä onnistuimme näkemään persianaavikkonärhen ja munkkitaskun.
Myös persiantasku on vaikea nähdä muualla. Endeemisten ohella Iranissa voi
nähdä suuren kirjon erilaisia kiuruja, taskuja ja kotkia. Rannoilla näkee
lukuisia kahlaaja-, tiira- ja haikaralajeja. Pari muutaman sadan kurjen parvea
näimme, ja heräsi kysymys – olivatkohan ne meidän kurkiamme?
![]() |
Brahmanpöllö. Kuva Markku Lappalainen |
Shirazin lähistöllä
Bamoun kansallispuistossa nähtiin kuhertajagaselleja ja toistakin gasellilajia.
Muita nisäkkäitä oli vähänlaisesti. Niitä olivat villivuohet Geno-vuorella, muutamat
mungot ja gerbiilit sekä yliajettu sakaali. Dromedaareja liikkui erilaisissa
biotoopeissa mangroverannoilta aavikoille, teilläkin. Suurpetojakin Iranissa
on, mutta enemmänkin maan pohjois- ja koillisosien jylhissä vuoristoissa.
Bamoun puistonjohtaja
tuli mukaamme konepistooli vyöllään. Se johtui siitä, että vähän aikaisemmin
leopardi oli hyökännyt rangerin käteen, kun tämä oli lähestynyt pedon puoliksi
syömää gasellia. Täällä oli myös valokuvaus kiellettyä, mikä saattoi johtua
siitä, että kaukaisuudessa näkyi öljynjalostamo ja kasarmi.
Muuten nähtiin aseistusta
vain ohittaessamme Bandar-e Jaskin lähellä vaatimattoman tukikohdan, missä oli sotilaiden
vartioimia naamioverkoilla peitettyjä vanhan oloisia sergei-tykkejä. Poliisit
olivat joskus kiinnostuneita tekemisistämme teiden varsilla, mutta aina
ystävällisissä merkeissä.
![]() |
Persepoliksen zarathustralainen vartija Homa partakorppikotkana. Vieraana nunnatasku. Kuva Jouko Högmander |
PERSEPOLIS
Matkamme ainoa
turistikohde oli Persepoliksen rauniot. Dareios I aloitti tämän seremoniallisen
pääkaupungin rakentamisen 500-luvulla eaa. Satraapit, kuninkaan käskynhaltijat,
eri puolilta suurta valtakuntaa saapuivat tänne uuden vuoden juhliin. Kansojen
porttia vartioi kaksi sfinksiä, toisella leijonan, toisella kotkan pää.
Partakorppikotka siivet levitettyinä oli valtakunnan suojelija ja tunnus. Tapana oli, että vainajan ruumis vietiin kaupungin ulkopuolelle lavalle.
Korppikotkat hoitivat puhdistustyön, viimeisenä partakorppikotka vei luut, ja
vainaja pääsi sitten paratiisiin.
Aleksanteri Suuri
valloitti Persian 330 eaa. Hänen joukkonsa poltti humalapäissään koko
pääkaupunki Sousan ja Persepoliksen. Nykyiset iranilaiset eivät ymmärrettävästi
pidä läntisestä lisänimestä ”suuri”. Legendan mukaan Aleksanterikin katui sitä,
että tihutyö pääsi tapahtumaan.
Täällä shaahi Reza
Pahlavi vietti suureellisesti valtakuntansa 2500-vuotisjuhlia v. 1972 Urho
Kekkosenkin läsnä ollessa. Juhlakentän tuulen repimät teltat olivat paikoillaan
vielä 1990-luvun vaihteessa, mutta nyt juhlakenttä oli siivottu.
Kuten usein onnistuneen
matkan jälkeen, kaipuu takaisin jäi mielen sopukoihin.
lauantai 22. joulukuuta 2018
Markku af Heurlin: TALVIPÄIVÄN SEISAUKSEN POSTILLA
TÄNÄ
VUONNA SUOMESSA TALVIPÄIVÄN SEISAUS
JA
TÄYSIKUU SAMANA PÄIVÄNÄ 22.12.18
Lauantaina 22.12. Rafaelin päivänä klo 00.23 on talvipäivänseisaus. Jos ollaan tarkkoja,
niin Ahvenmaalla talvipäivän seisaus on paikallisen horisontin mukaan vielä 21.12.
puolella. Täysikuu on saman päivän iltana klo 19.49, ja viimenen neljännes
vajaata viikkoa myöhemmin 19.12. klo 11.34. Aurinko on joulukuun alkupuolen
Käärmeenkantajassa ja siirtyy 18.12. Jousimiehen tähdistöön. Eläinradalla
aurinko siirtyy 22.12. Jousimiehen (Sagittarius) huoneesta Kauriin (Capricorn) juoneeseen.
Kuva vasemmalla:
Herrnhutelaistähti Helsingin Saksalaisessa kirkossa (MH)
Herrnhutelaistähti Helsingin Saksalaisessa kirkossa (MH)
Tästä syystä
eteläistä kääntöpiiriä kutustaan Kauriin kääntöpiiriksi. Se kulkee pitkin leveyspiiriä 23° 26′ 21,48″ astetta eteläistä leveyttä. Etelä-Amerikassa
Chilen, Argentiinan, Paraguayn ja Brasilian kautta. Afrikassa maanosan neljän eteläisimmän
valtion, Namibian, Botswananan, Mosambikin ja Etelä-Afrikan (Limpopon
provinssina) kautta. Näistä muuten kolme kuuluu Democracy Indexissä toiseksi korkeimpaan
eli Flawed Democracy -luokkaan, Botswana jopa sijalla 28 korkeammalla kuin
Ranska, Viro, Israel ja Belgia. Mosambik kuuluu luokkaan Hybrid regime, eikä
sekään ole aivan huono sijoitus. Sen jälkeen
kääntöpiiri leikkaa Madagaskarin (Hybrid) ja Australian pohjoisinta osaa.
Suurin osa Kauriin kääntöpiiriä kulkee pitkin
merta, kuten kartasta voi nähdä. Maailmankartoissa käytetty Mercatorin projektio
toisin ei ole oikeamittainen, mutta samalla leveyspiirillä mitat ovat oikeassa
suhteessa.
Mercatorin projektio on oikeasuuntainen ja paikallisetsi
myös oikeamittainen. Sen vuoksi merikortit tehdään useimmiten Mercatorin projektioon. Ns. loksodromi, eli ympyrän spiraali, joka
leikkaa pituuspiirit vakiokulmassa on Mercatorin projektiossa aina suora; siksi
varsin käyttölepoinen purjehduksessa. Englannin Portsmouthin ja Bostonin välillä
kulkeva matka on lyhyintä reittiä eli isoympyrää myöten on 2810 meripeninkulmaa,
ja loksodromia myöten 2,902 meripenninkulmaa, joten, n 100 mpk ero ei ole
oleellinen.
Greenwichin
horisontin mukaan talvipäivän seisaus on vielä 21.12. kello 22.23. Talvipäivän seisauksena
pohjoisella pallonpuoliskolla aurinko on matalimmillaan, Helsingissä n 7 asteen
eli suunnilleen kämmenenleveyden korkeudella. Eteläisellä pallonpuoliskolla
korkeimmillaan. Etelämantereella kesä, ympärivuorokautinen auringonpaiste (muutamaa
niemimaata lukuun ottamatta) ja täysi tohina. Suomen Aboa-tutkimusasemalla
Etelämantereella pakkasta vain siinä 9 asetta, Amundsen-Scottin asemalla
Etelänavalla huomenna päivällä ehkä siinä 20 astetta.
Talvipäivän
seisauksesta päivät alkavat pohjoisella pallonpuoliskolla pidetä ja eteläisellä
lyhetä.
Keskipäivällä
aurinko on Kauriin kääntöpiirillä suoraan pään yläpuolella, zeniitissä. Täysin
zeniitissä se on keskipäivällä klo 21.12. pisteessä 114 astetta 15 minuuttia
läntistä pituutta. Paikka on Eteläisellä Tyynellä merellä noin 500 km nykyisin
Chileen kuuluvasta Pääsiäissaaresta (27°7′
S 109°22′ W) luoteeseen.
Planeetat ovat hyvin
mielenkiintoisissa asemissa näinä päivinä:
Merkurius on
näkyvissä hyvin matalalla kaakossa aamuhämärän aikaan. Sitä kannattaa etsiä
kiikarilla kuun puolivälin jälkeen. Merkurius on lähellä Jupiteria
aamuhämärässä 21. ja 22.12. Venus loistaa aamutaivaalla kaakossa kirkkaana joulutähtenä.
Mars näkyy
illalla Vesimiehen tähdistössä. Se siirtyy Kaloihin 22.12.
Jupiter
löytyy aamuhämärässä matalalta kaakosta. Planeetta on kuun alkaessa
Skorpionissa, mutta siirtyy 13.12. Käärmeenkantajaan. Kirkas planeetta nousee
kuun lopulla kaakosta noin klo 7. Jupiter on taivaalla niin etelässä, että
painuu Utsjoen horisontin alapuolelle 7.12. Seuraavan kerran se nousee vasta
20.12.2020.
Uranus on
iltayön taivaalla Oinaassa. Se löytyy kiikarilla, mutta voi hyvissä
olosuhteissa erottua jopa paljain silmin. Neptunus on Vesimiehen tähdistössä ja
näkyy iltayöstä. Tämä on hyvä tilaisuus löytää aurinkokunnan kaukaisin
planeetta taivaalta. Neptunus on niin himmeä, että sen näkemiseen tarvitaan
kiikari tai pieni kaukoputki. Saatanpa itsekin yrittää. Tiedot Ursan sivuilta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Pääsiäissaaren viimeinen palmu
Olen usein kysynyt itseltäni: "mitä viimeistä palmupuuta kaatanut pääsiäissaarelainen sanoi?" Sanoiko hän nykyajan metsurin tapaan: "työpaikkoja, ei puita!"? Vai: "teknologia ratkaisee ongelmamme, ei pelkoa, löydämme puulle korvaavan materiaalin"? Vai: "ei ole todisteita siitä, ettei jossakin muualla saarellamme olisi vielä palmuja. Tarvitsemme lisää tutkimusta. Ehdottamanne puunkaatorajoitus on ennenaikainen ja perustuu pelonlietsomiseen"?
- Jared Diamond: Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä? Terra Cognita 2005
- Jared Diamond: Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä? Terra Cognita 2005
