keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Kesäpäivän seisahdus keskiviikkona 21.6.2017 kello 7.24



Tänä vuonna kesäpäivän seisaus on keskiviikkona 21.6. klo 7.24. Tuolloin auringon deklinaatio eli korkeus taivaan ekvaattorista on suurimmillaan, 23o26’21’’.  Tässä on lievää vuotuista ja pitkäaikaista muutosta. Kravun kääntöpiirillä kesäpäivän seisauksen aikaan aurinko paistaa
Paiste Zeniitistä
suoraan zeniitistä eli aivan pään päältä, taivaanpallon korkeimmasta pisteestä.
Etelä-Suomessa aurinko nousee etelässä 54 asteen ja Utsjoellakin 44 asteen korkeudelle horisontista.


Lähellä Syeneä eli nykyistä Assuania oli syvä kaivo, josta kesäpäivän seisauksena pystyi näkemään auringon kuvajaisen. Mahdollisesti paikkansapitämättömän tarinan  mukaan mittamaalla matkan Aleksandriasta  Syeneen ja Alexandriassa saman aikaan auringon heittämän varjon pituuden Eratosthenes Kyreneläinen (276 – 194 eaa) pystyi arvioimaan
Tarinan tausta
maapallon ympärysmitan verraten tarkasti. 

Yön pituus on Etelä-Suomessa koko kesäkuun melko vakio vaihdellen kuukauden aikana vain viidestä viiteen ja puoleen tuntiin. Tällöinkin on vain hämärää. Oulussa vaihtelu on suurempaa. Kuun alussa auringonlaskusta -nousuun on 3,5 tuntia ja juhannuksena kaksi tuntia. Utsjoella Aurinko laskee seuraavan kerran heinäkuun lopussa.
21.6.

keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Klubi 17.5.2017 klo 18.00. Jaakko Vilja: Laulun filosofiasta

Keskiviikkona 17.5.2017 klo 18.00 tilaisuuden alustajaksi on lupautunut matemaatikko ja filosofi, LuK ja VTM Jaakko Vilja. Illan teema: Laulun filosofiasta.Jaakko Vilja selventää teemaansa:

"Laulu on taideteos, joka koostuu musikaalisesta ja lyrikaalisesta komponentista. Tämä analyysi jakaa kysymyksen laulusta neljään osaan: kysymykseen musiikista, kysymykseen lyriikasta, kysymykseen taideteoksesta ja kysymykseen komponenttien välisestä suhteesta.


Avaan kysymyksien päitä laulusta, musiikista, lyriikasta ja taiteesta. Missä, miten ja miksi laulun syntymä tapahtuu? Entä missä, miten ja miksi laulu jatkaa olemassaoloaan? Mitä laulu on - historiallisesti, ontologisesti ja eettisesti? 
Kysymyksiä lähestytään lauluntekijän näkökulmasta. Ad hoc, poco a poco ja ehkä myös con fuoco viitataan sellaisiin ajattelijoihin kuin John Cage, Jean-Luc Nancy,
Alain Badiou
Alain Badiou ja Jacques Ranciére.

Esitelmän jälkeen esitän valikoiman laulujani. Laulaessa nousee esille myös kysymys siitä, millaisessa suhteessa filosofia ja laulu ovat keskenään. Tulee myös mainituksi, että lauluntekijänä alustaja katsoo olevansa osa tapahtumaa, jonka voisi kenties parhaiten merkitä nimellä ”Bob Dylan” - siitä huolimatta että hän ei muista juuri nyt yhtään Bob Dylanin kappaletta nimeltä."


    Nää sanat ei tehny tätä laulua
    me maalataan valkoista taulua
    kuunnelles tätä kaaoksen kauhua
    ei oo aikaa uutta

        Asa: Nää sanat ei tehny tätä laulua (2008)


Jaakko Viljan musiikkia mm.:
https://www.facebook.com/jaakkovilja

Jaakko Viljan blogi:
https://jaakkovilja.wordpress.com/

Jaakko Viljan ajatuksia lyriikan tekemisestä:
https://www.facebook.com/jaakkovilja/posts/979189235502601

Tervetuloa

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Iina Armila: Uudesta opetussuunnitelmasta

Iina Armila alusti keskiviikkona 19.4. otsikolla Mitä kouluun kuuluu? Uudesta opetussuunnitelmasta. Iina on tehnyt esityksestään seuraavan yhteenvedon sekä jälkiruoan!

Opetussuunitelmasta

Uuden opetussuunnitelman mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Oppilas oppii reflektoimaan oppimistaan. Oppimisprosessin keskeiseksi tekijäksi on asetettu laaja-alainen osaaminen.

Osaaminen pohjautuu taidolle arvioida omaa osaamista. Oppimaan oppimisen taito rakentuu kyvylle toimia yhdessä, jossa oppilasta ohjataan laaja-alaiseen ajatteluun. Oppilas asettaa tavoitteita sekä itsenäisesti että yhdessä toisten kanssa. Yhdessä oppiminen lisää taitoa ymmärtää erilaisia näkökulmia.

Laaja-alaista osaamista kehitetään ilmiöpohjaisella opiskelulla, toiminnallisilla työskentelytavoilla ja teknologian luomilla mahdollisuuksilla. Työskentelypaikka voidaan valita luokkahuoneen ulkopuolelta ja oppilaan omaa vastuuta opiskelustaan lisätään esimerkiksi viikkourakoiden avulla. Koulupäivän rakennetta on uudistettu, joten oppilailla voi olla sekä pitempiä opiskelujaksoja että pitempiä välitunteja. Fyysistä aktiivisuutta edistetään oppitunneilla taukojumpan, seisomatyöskentelyn ja jumppapallon päällä istumisen avulla.

Kulttuurin opetuksessa oppilasta ohjataan arvostamaan sekä oman perheensä ja yhteisönsä että muiden perinteitä ja tapoja. Opetuksessa tuodaan esille vaikutusmahdollisuudet omaan kulttuuriympäristöön. Opetuksessa pyritään edistämään hyvinvointia, demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa. Ensimmäisestä luokasta alkaen oppilaat tutustuvat omien kokemustensa kautta demokraattisen toiminnan sääntöihin ja toteutumiseen käytännössä.

Kanadalaisen kulttuurifilosofi Marshall Mc Luhanin mukaan uusi muoto tuottaa uuden tavan hahmottaa maailmaa. Ymmärrämme, mitä olemme, muodon kontekstin määrittämänä. Mc Luhan piti tulevaisuuden oppimisen `cooleina `muotoina osallistumisen mahdollistavia välineitä.

Toivon uuden opetussuunnitelman avaavan opinpolkuja Mc Luhanin kaltaisille tulevaisuuden tekijöille.

Hildegardin Älykakku Iinan tapaan

Laaja-alaisen osaamisen hengessä klubilaisten pyynnöstä liitän oheen Hildegard von Bingeniläisen Älypipareista muokkaamani Älykakun reseptin :)

Hildegard puupiirroksessa vuodelta 1524
(Hildegard Bingeniläinen (1098 - 1178) oli huomattavan oppinut benediktiininunna ja abbedissa: https://en.wikipedia.org/wiki/Hildegard_of_Bingen)


2 dl rasvatonta piimää
1 dl ruokaöljyä
2 dl sokeria
1 tl soodaa
1 tl inkivääriä
1 tl pomeranssin kuorta
2/3 dl mantelirouhetta.
1 tl kardemummaa
1 tl neilikkaa
3 tl kanelia
ripaus jauhettua muskottipähkinää
3 dl spelttijauhoja

Ainekset sekoitetaan kulhossa tasaiseksi taikinaksi ohjeen mukaisessa järjestyksessä. Taikina lusikoidaan ruokaöljyllä käsiteltyyn vuokaan. Kakkua paistetaan uunin keskitasolla 175 C:ssa noin 1 h 10 min.


keskiviikko 3. toukokuuta 2017

lauantai 29. huhtikuuta 2017

Klubilla ke 3.5.2017 klo 18.30. Taavi Kassila: Mestareita ja henkisiä opettajia tapaamassa

Keskiviikkona 3.5. aloitamme poikkeuksellisesti puoli seitsemän eli 18.30. Vieraaksemme saapuu Taavi Kassila aiheellaan Mestareita ja henkisiä opettajia tapaamassa. 

Elokuvaohjaaja, kirjailija Taavi Kassila on saanut etuoikeuden tavata ja haastatella monia henkisiä opettajia ja guruja mm. J. Krishnamurtin, Maharishi Mahesh Yogin, Dalai-laman, Sai Baban, Poonjajin ja Äiti Amman.
Hän kertoo tässä luennossaan miten hänen omaan totuuden etsintäänsä on vaikuttanut näiden kuuluisien opettajien tapaaminen.

Taavi Kassila kiinnostui varhain itämaisista opetuksista ja menetelmistä. Hän tutustui koulupoikana äitinsä, näyttelijä Aino Mantsaksen johdolla joogaan, jonka varhainen harrastaja Mantsas oli. 70-luvun alussa Taavi Kassila perusti Suomeen yhteiskunnallisen jooga-liikkeen Ananda Margan osaston. Muutaman vuoden jälkeen Taavi kuitenkin jätti liikkeen sen ylenpalttisen autoritaarisuuden vuoksi. Sittemmin Kassila on toiminut toimittajana, dokumentaristina ja elokuvaohjaajana ja kirjailijana samalla etsien omaa tietään henkisyydessä.

Kassila on ohjannut ja käsikirjoittanut kokoillan elokuvat Jousiampuja (1982) sekä Petos (1988). Vuonna 1991 Kassila ohjasi ja käsikirjoitti kolmiosaisen tv-sarjan Autovaras. Televisiodokumentteja hän on tehnyt niin. "Volvo" Markkasesta kuin Dalai Lamastakin.

Taavi Kassilan kirjallisesta tuotannosta mainittakoon esimerkiksi omaelämänkerrallinen Erään etsijän tarina. (Otava, 2010),  Bhagavad-Gita - Jumalainen laulu. (Käännös ja kommentaarit, Like, 2011), Ikuinen elämäntapa - tutkimusmatka hindulaisuuden alkulähteille. (Basam Books, 2014) sekä Nasaretin miehen salaisuus - Matka Jeesuksen elämään ja kuolemaan. (Gummerus, 2016.)

Tervetuloa

Juha

keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Markku af Heurlin: Huhtikuisia tuumailuja ja mietelmiä


STABIILI PYÖRRE POHJOISELLA PALLONPUOLISKOLLA


Tämä pyörre on ollut hyvin stabiili ja vaikuttanut kevään ilmastoomme.  Sen toinen keskus on Novaja Zemljan kohdalla näin näyttäen meille tietä kohti avautuvaa Koillisväylää. Olen aiemmin esittänyt, että on mielekkäintä ja edullisinta rakentaa Jäämeren raideyhteys Sallan ja Kantalahden kautta Murmanskiin. Tunturi-Lapin kautta kulkeva Kirkkoniemen rata olisi aivan liian kallis ja hankala ylläpitää.

Tapahtumat Venäjällä ja Ukrainassa ovat panneet uudestaan ajattelemaan asiaa Mutta sitten totesin mielessäni: Jos kerran voimme hyvällä omallatunnolla ja rauhallisin mielin sekä PHK-ryhmän (Putinin Hyvät Kaverit) suosiollisella avustuksella panna toimeksi, niinpä ei tämäkään sen huonompi ajatus ole. Semminkin, kun liikenne Koillisväylää myöten kulkee Venäjän merirajaa pitkin, ja Kirkkoniemeen on hyvä maantieyhteys.  Kaupungissa muuten katujen nimikyltit ovat sekä norjaksi että venäjäksi.

HIEMAN LASKUOPILLISTA AIVOJUMPPAA

Matematiikan ylioppilastehtävät antavat aina vähän pohdiskeltavaa. Useat pystyy ratkaisemaan suunnilleen keski- tai peruskoulun tiedoilla ja ilman laskinta, vain kynällä ja paperilla, kun hieman käyttää hoksottimiaan.

lauantai 8. huhtikuuta 2017

Klubi ke 19.4.2017 klo 18.00. KM Iina Armila: Mitä kouluun kuuluu? Uudesta opetussuunnitelmasta.

Keskiviikkona 19.4. siirrymme opetuksen äärelle KM Iina Armilan johdolla.
Peruskoulumme 1-6 luokat siirtyivät toteuttamaan uutta opetussuunnitelmaa syyslukukaudella 2016. Ensimmäinen uuden OPS:in lukuvuosi lähestyy loppuaan.

Mitä kouluun kuuluu?

Opetussuunnitelman toimintakulttuurin keskeiseksi tekijäksi on asetettu oppiva yhteisö.
Iina Armila. Kuva Otto O
Uudessa oppimiskäsityksessä painotetaan motivaatiota, oppimisen iloa ja ongelmanratkaisutaitoa, jossa korostetaan oppilaan aktiivista roolia. Huomion kohteeksi on nostettu vuorovaikutustaidot. Opetuksen tulee edistää hyvinvointia,
demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa, missä painotetaan yrittäjyyttä, osallistumista, monilukutaitoa, oppimaan oppimista, itsestä huolehtimista, kulttuurista vuorovaikutusta ja tieto- ja viestintäteknologista
osaamista. Tavoitteena on laaja-alainen osaaminen.

Mitä uusi OPS on muuttanut opetustyössä? Ovatko opetukselle asetetut tavoitteet toteutuneet?

Uutta opetussuunnitelmaa esittelee kasvatustieteen maisteri Iina Armila. Iina Armila on työskennellyt perusopetuksessa 25 vuotta, joista 20 koulunjohtajana ja nykyään luokanopettajana. Erityisen tärkeänä hän pitää  uuden opetussuunnitelman tukea luovuudelle, ongelmanratkaisutaidolle ja kyvylle kriittiseen ajatteluun.
Tervetuloa

perjantai 31. maaliskuuta 2017

Klubilla ke 5.4.2017 klo 18.00 Pertti Seppälä: Diktatuurien typologiasta

Aktiiviklubilaisemme, sinologi, toimittaja Pertti Seppälä alustaa keskiviikkona 5.4. diktatuurien typologiasta eli luokittelusta. Pertti luonnehtii esitystään seuraavasti:
Aion puhua esityksessäni diktatuurien luokkittelusta ja siitä mihin tuollaiset luokitukset perustuvat. Pohdimme myös sitä kiinnostavaa seikkaa, mikä on diktatuurin ja ns. autoritaarisen hallinnon ero.


Tarkoitukseni on tehdä eräänlainen diktatuurin ruumiinavaus, tärkeimpänä esimerkkinä Kiinan kansantasavalta, jota Stein Ringen on tuoreessa kirjassaan The Perfect Dictatorship. China in the 21st Century. (Hong Kong University Press 2016) nimittänyt ”täydelliseksi diktatuuriksi”. Sattumoisin juuri 5. huhtikuuta Suomessa vierailee saamieni tietojen mukaan Kiinan vahva mies, puoluejohtaja ja presidentti Xi Jinping! Olemme tilanteen tasalla!

Toisaalta haluan tarkastella myös monissa Euroopan maissa leviäviä autoritaarisia hallintoja, jotka imevät voimaa Kiinan, Venäjän ja Turkin kaltaisista maista. Myös Donald Trump yrittää esiintyä jonkinsortin itsevaltiaan elkein Yhdysvalloissa: se tulee tuskin onnistumaan siellä.

Autoritarismista on julkaistu viime vuonna erinomainen artikkelikokoelma Authoritarism Goes Global. The Challenge to Democracy. (Johns Hopkins University Press 2016).

Demokratia, hyvinvointivaltiosta puhumattakaan, ei ole mikään itsestäänselvyys tämänkään ajan levottomassa maailmassa.”

Tervetuloa

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Huomio: Kevätpäiväntasaus maanantaina 20.3.2017 klo 12.29

Tasapuolisesti kaikille!  (Kuva:NASA/Flickr/Creative Commons)
Kevätpäivän tasaus on tänä vuonna 20.3. kello 12.29. Viime vuonna se oli 6.30 eli siinä kahta minuuttia vaille kuutta tuntia aiemmin. Neljässä vuodessa tämä tekee vuorokauden, ja silloin vuoteen lisätään karkauspäivä.  Trooppinen vuosi eli aika kevätpäivän tasauksesta seuraavan ei kuitenkaan ole tasan 365 + 1/4 vuorokautta, vaan noin 11 minuuttia sen alle. Sen vuoksi juliaanisessa kalenterissa kevätpäivän tasauksen aikaa siirtyy vajaalla vuorokaudella vuosisadassa.

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Klubi ke 22.3.2017 klo 18.00. Filosofi Toivo Salonen: Maasto aistittuna, koettuna ja ymmärrettynä.

Keskiviikkona 22.3. saamme vieraan pohjoisesta, kun filosofi Toivo Salonen alustaa aiheestaan  Maasto aistittuna, koettuna ja ymmärrettynä.  Konkreettisesta hahmottamisen filosofian konkretiaan.
Werner Holmberg, 1860


"Maastossa kävellessämme olemme kiinni kävelemisessä ja tiukassa kosketuksessa maastoon, vaikka välillä hyppäisimme jonkin pikkupuron ylitse. Varsinainen ongelma toteutuu päässämme, ratkaisevaa rajautuu pois puhuessamme maastosta, esityksemme saa abstraktisia piirteitä ja jotakin tärkeätä katoaa sanojen siirtyessä tajunnasta toiseen.

Jos jotakin ymmärrämme oleellisista teorioista, silloin puhuessamme voimme uudestaan tavoitella konkreettista, toisin sanoen ymmärryksessämme sitoa irrallisia eli abstraktisia tuntemuksia ja tiedon palasia yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.


Tarkoitukseni ei ole puhua maastosta pelkkien filosofisten silmälaisen lävitse vaan myös ottaa esille merkittävien kirjoittajien tekstejä sekä omia kokemuksiani luonnossa olemisesta."
- Toivo Salonen on toiminut Lapin yliopistossa filosofian opettajana vuodesta 2000 alkaen, kunnes vastikään jäi vapaaksi filosofiksi. Salonen opiskeli 70-luvulla Jyväskylän yliopistossa ja oli keskeisesti mukana Jyväskylässä syntyneessä uudessa filosofisessa liikehdinnässä. Hän perusti yhdessä Eero Ojasen, Tapani Kaakkuriniemen ja Juha Olavisen kanssa  filosofisen kulttuurilehti Genesiksen..
Toivo Salonen. Kuva: Aino Suonio


Toivo Salosen teoksista mainittakoon


  • Filosofia perennis: Ihmisen idea ja ajatus filosofisesta järjestelmästä. Lapin yliopiston menetelmätieteellisiä tutkimuksia 3. Rovaniemi: Lapin yliopisto, 2002.
  • Tieteenfilosofia. 4. täydennetty painos. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus, 2007.
  • Ihmisen idea: Ihminen filosofiassa ja ihmisen ongelma filosofisessa ihmistutkimuksessa. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus, 2008.(2.u.p. 2010)
  • Ajatuksia tutkimiseen: metodisia lähtökohtia, (2015, yhdessä Seppo Sotasaaren kanssa). Teoksen alussa Salosen esitykseen liittyvää pohdintaa luvussa "Havaitsemisen probleema".  Luettavissa verkko-osoitteessa http://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/62140/Ajatuksia_tutkimiseen_pdfA.pdf?sequence=2
Tervetuloa

torstai 2. maaliskuuta 2017

Kevätseminaari Sofiassa la 18.3.2017: Miksi olla eurooppalainen?

Miksi olla eurooppalainen?
- Mikä on ihmisen paikka maailmassa, Euroopassa, Suomessa, vähemmistönä, muukalaisena.
Kevätseminaari Kulttuurikeskus Sofiassa, Vuosaaressa,
lauantaina 18.3.2017 klo 12.45 - 17.00
12.45-13.15: Ilmoittautuminen ja kahvi
13.15:  Avaus: Seminaarin pj. FM Elli Arivaara-Ebbe
13.20: YTT Risto Volanen: Mitä on olla eurooppalainen, entä suomalainen?
- Kommentti metropoliitta Ambrosius

14.00: Kansanedustaja Wille Rydman: Eurooppalainen identiteetti Brexitin, Putinin, kansainvaellusten ja uusnationalismin paineissa

14.45 - 15.15.: Tauko ja välipala

15.15: VTT Erkki Tuomioja: Eurooppa ja suomalaisuus keskinäisriippuvuuden maailmassa
 - Kommentti FT Liisa Horelli 
16.00 Keskustelu: Alustajat. Vetäjänä metropoliitta Ambrosius

17.00: Päätös


Seminaarin hinta on 25€, sis. välipalan ja iltapäiväkahvit. Maksetaan paikan päällä.
Ilmoittautuminen 17.3. mennessä: reception@sofia.fi tai puh. 010-277 900.

Julkisilla liikkuville. Aikatauluun sopiva bussi 816 Vuosaaren metroasemalta suoraan Sofian pihaan lähtee metroaseman edestä klo 12.28

Seminaari järjestäjät: Kulttuurikeskus Sofia, Filosofiklubi ja Kriittinen korkeakoulu

sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Klubi ke 8.3.2017 klo 18.00: FT Pentti Paavolainen: Eurooppalainen fennomaani, teatteri ja ooppera. – Millaista Suomea Kaarlo Bergbomin elämäntyö rakensi.

Keskiviikkona  8.3.2017 klo 18.00 saamme vieraaksemme FT, dosentti Pentti Paavolaisen, joka alustaa aiheesta Eurooppalainen fennomaani, teatteri ja ooppera. – Millaista Suomea Kaarlo Bergbomin elämäntyö rakensi.

Dosentti, FT Pentti Paavolainen on teatterihistorioitsija, joka on toiminut teatterintutkimuksen professorina Teatterikorkeakoulussa. Paavolainen on perehtynyt syvällisesti Suomalaisen teatterin sekä Suomalaisen oopperan perustajan Kaarlo Bergbomin (1843 – 1906)  elämään.  Vuonna 2014 ilmestyi Pentti Paavolaisen kirjoittama Kaarlo Bergbomin elämäkerran ensimmäinen osa Nuori Bergbom, joka perehtyy vuosiin 1843 – 1872.  https://helda.helsinki.fi/handle/10138/42632


Bergbomin elämäkerran toinen osa Arkadian arki ilmestyi viime vuonna ja kattaa vuodet 1872 – 1887. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/165310
Pentti Paavolainen (bild: P.Lustig)


Alustuksessaan Pentti Paavolainen valaisee Bergbomin merkitystä ja suhdetta itsenäistyvän kansakunnan tekijöihin, kulttuuri-instituutioihin ja suuriin aatteisiin.

Tervetuloa

perjantai 17. helmikuuta 2017

Ἡράκλειτος - Herakleitos, fragmentit B1 & B2



Graae 15.2.2017
B1: τοῦ δὲ λόγου τοῦδ ἐόντος ἀεὶ ἀξύνετοι γίνονται ἄνθρωποι καὶ πρόσθεν ἢ ἀκοῦσαι καὶ ἀκούσαντες τὸ πρῶτον· γινομένων γὰρ πάντων κατὰ τὸν λόγον τόνδε ἀπείροισιν ἐοίκασι πειρώμενοι καὶ ἐπέων καὶ ἔργων τοιούτων ὁκοίων ἐγὼ διηγεῦμαι κατὰ φύσιν διαιρέων ἕκαστον καὶ φράζων ὅκως ἔχει· τοὺς δὲ ἄλλους ἀνθρώπους λανθάνει ὁκόσα ἐγερθέντες ποιοῦσιν ὅκωσπερ ὁκόσα εὕδοντες ἐπιλανθάνονται


Tämä Logos tässä on ikuinen mutta ihmiset eivät sitä tajua, eivät ennen kuin ovat sitä kuulleet eivätkä kerran kuultuaan. Vaikka kaikki tapahtuu tämän Logoksen mukaan ovat he kuin eivät olisi mitään kokeneet jopa kokiessaan sanat ja teot siten kuin minä ne esitän, eritellen kaiken oman luontonsa mukaan selvittäen kuinka on; mutta muut ihmiset eivät tiedä mitä he tekevät herättyään samoin kuin he unohtavat mitä unessa tekivät

B2: τοῦ λόγου δ' ἐόντος ξυνοῦ ζώουσιν οἱ πολλοὶ ὡς ἰδίαν ἔχοντες φρόνησιν

Siksi on seurattava yhteistä. Vaikka Logos on yhteinen elävät useimmat kuin heidän ajattelunsa olisi heidän omaansa.

 - Pentti Saarikosken käännöksen pohjalta täsmentänyt Markku Graae.

- Et sä nyt jo tajua
- Kukahan tässä nyt ei varsinaisesti tajua
Piirros: Juha Olavinen

Pääsiäissaaren viimeinen palmu

Olen usein kysynyt itseltäni: "mitä viimeistä palmupuuta kaatanut pääsiäissaarelainen sanoi?" Sanoiko hän nykyajan metsurin tapaan: "työpaikkoja, ei puita!"? Vai: "teknologia ratkaisee ongelmamme, ei pelkoa, löydämme puulle korvaavan materiaalin"? Vai: "ei ole todisteita siitä, ettei jossakin muualla saarellamme olisi vielä palmuja. Tarvitsemme lisää tutkimusta. Ehdottamanne puunkaatorajoitus on ennenaikainen ja perustuu pelonlietsomiseen"?

- Jared Diamond: Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä? Terra Cognita 2005