Klubi ke 2.12.2015 klo 18.00. Jarmo Heininen: Viulu, soittimien kuningas

Keskiviikkona 2.12.2015 saamme vieraaksemme viulunrakentaja, taiteilija, muusikko Jarmo Heinisen. Yli 40 vuotta soitinrakennulsen piirissä toiminut Heininen alustaa otsikolla Viulu, soittimien kuningas. Teemaansa  hän valottaa seuraavasti:

Viulu on kaikkien instrumenttien kruunamaton kuningas, kenties juuri siksi, että sillä voi parhaiten matkia ihmisääntä. Olkoon ihmisääni sitten kuningatar. Viulu sopii ja sitä käytetään poikkeuksellisesti lähes joka musiikkityylissä. Länsimaiset

viulukonsertot kuuluvat varmasti klassisen musiikin helmiin.

Rakensin ensimmäisen viuluni 1974 viulunrakennusmestari Martti Piipposen vetämällä viulunrakennuskurssilla. Sittemin olin yli kymmenen vuotta hänen verstaallaan oppipoikana, jonka jälkeen perustin oman pajani Helsinkiin.

Jarmo Heininen saa käsityömestarin tunnuksen.

Olen tehnyt kaikkea alaan liittyvää, enimmäkseen rakentanut uusia viuluja, selloja ja kontrabassoja.  Pelkästään kontrabassoja olen tehnyt noin 45 kappaletta. Kuulun Suomen Viulunrakentajien Kiltaan. Killassa on 11 jäsentä.

Soittimeni ovat  amattikäytössä ja opiskelijoilla.

Vuonna 2011 nuori basisti Otto Tolonen voitti valmistamallani kontrabasolla soolobasistin paikan Berliinin kaupunginooperaan, joka on ehkä maailman toiseksi arvostetuin basistin työpaikka. Omalla soitinrakennusurallani tämä oli yksi kohokohta. Viuluillani on soitettu myös lukuisia viulukonserttoja orkesterin säestyksellä.

Alustuksessani käyn lävitse viulun historiaa, miksi viulu on sellainen kuin on, miten se rakennetaan ja mistä materiaalista ja mitä ongelmia sen rakennuksessa on. Paljastan myös paljon puhutun  vanhojen viulujen "salaisuuden"!  Oliko se lakassa vai missä? 

Esittelen myös suunnittelemani ja valmistamani uuden jousisoittimen Hekspenin.

Erikoisena soittimena uskon niitä olevan tässä universumissa tasan yksi kappale.Aluksi Hekspen tuotti eräänlaisen pettymyksen kun Lahden Orkesterin konserttimestari sanoi soittimeni olevan yhden parhaista viuluista jolla oli soittanut. Mutta sehän oli Hekspen eikä viulu? Hekspenin esittely laittoi kollegoillenikin sormen suuhun kysyessäni, mikä on nyt viulu määritelmä, tuleeko se äänestä, muodosta vai molemmista.

 

Mielestäni musiikki on ihmisen kielistä aidoin, hienoin ja rehellisin. Sitä voivat  kaikki ymmärtää taustoistaan riippumatta.

Iina Armila: Kommentti professori Kimmo Rentolan klubiesitelmään

Professori Kimmo Rentola piti 4.11. klubilla esitelmän aiheesta Valtion salaisuudet. Esitelmä pohjautui hänen kevään 2015 professoriluentoonsa.

Professori Rentola valotti mielenkiintoisesti salaisuutta valtionhallinnon osatekijänä. Rentolan mukaan käsitettä leimaa paradoksaalisuus. Viitaten amerikkalaisen filosofi Sissela Bokin ajatukseen hän kertoi salaisuuden yhtäältä ehkäisevän harmeja toisaalta sallivan vahingonteon mahdollisuuden. Rentola korosti yksilön oikeudesta huolehtimista globalisoituneissa, avoimuudessaan haavoittuvissa yhteiskunnallisissa rakenteissa.

Yhteiskunnan peruselementti on yksilön ja yhteisön suhde. Professori Sami Pihlström pohtii teoksessaan Elämän ongelma yksilöetiikkaa globaalin etiikan perustana. Hän muistuttaa etiikan omakohtaisuudesta. Pihlströmin mukaan `globaali etiikka rakentuu sekä yhteiskunnallisesta rationaalisesta neuvottelusta että ehdottomaan omakohtaiseen velvollisuuteen pohjautuvasta ajattelusta, jota ovat edustaneet antiikin stoalainen elämänfilosofia ja eurooppalainen individualismin traditio`.

Etiikkaa pohtii professori Sara Heinämaa Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 7.11.2015. Avainkäsitteeksi hän nostaa merkityskadon. `Jokainen kulttuuri, joka kadottaa keskeiset päämäärämerkityksensä ja yhdessä tekemisen mielen, joutuu lopulta kokonaisvaltaiseen kriisiin` kirjoittaa Heinämaa nähden asiantilan myös myönteisenä, sillä `Kun kulttuurinen, poliittinen, tieteellinen ja moraalinen kriisi ymmärretään merkityskadoksi, se ei enää näyttäydy vääjäämättömänä kehityskulkuna, vaan inhimillisen toiminnan seurauksena, jolle voimme tehdä jotain`.

Rentolan, Pihlströmin ja Heinämaan puheenvuorot kumpuavat vahvasta humanistisesta traditiosta. He korostavat yksilön osuutta yhteiskunnallisena toimijana. Filosofi Juha Sihvolaa lainaten: `Humanistinen sivistys on inhimillisen kommunikaation välttämätön edellytys.` Avautuu kantilainen mahdollisuus kunnioittaa ihmistä arvokkaana päämääränä.

Tekstissä viitatut teokset:

Pihlström, Sami, Elämän ongelma. Eurooppalaisen filosofian seura ry, Tallinna 2010, s. 202-205.

Sihvola, Juha, Maailmankansalaisen etiikka. Otava, Helsinki 2004, s.289

Iina Armila

Klubi ke 18.11.2015 klo 18.00. KM Risto Suvanto: Kasvatus tässä ajassa

Keskiviikkona 18.11. saamme vieraaksemme Risto Suvannon

- Suvanto tarkastelee kasvatuksen ja kasvattajan roolia ajassamme, jossa globalisaation mekanismit hallitsevat jokapäiväistä elämäämme. Miten kasvatuksen arvot ja globaalin markkinatalouden arvot suhtautuvat toisiinsa, kysyy Risto Suvanto. 

Alunperin varatuomariksi valmistunut Risto Suvanto työskenteli pitkään virkamiehenä oikeusministeriössä. Vähitellen kasvatukseen ja filosofiaan liittyneet kysymykset alkoivat vaivata Suvantoa enemmän ja hän opiskeli kasvatustieteen maisteriksi. Keskeinen vaikuttaja Suvannon uudelleensuuntautumisessa oli tutustuminen omintakeiseen taiteilijaan ja kasvatusajattelija Aleksanteri Ahola-Valoon (1900 - 1997).

Suvannon johtama pienkustantamo Elpokustannus on julkaisuut paljon Ahola-Valon tekstejä ja Suvanto on myös kirjoittanut Ahola-Valosta muutamia teoksia. 

Klubialustuksen teemaa Risto Suvanto on käsitellyt perusteellisemmin  2013 ilmestyneessä kirjassaan "Talouskasvun jälkeen. Filosofinen tarina ihmisen ahneudesta ja kasvun mahdollisuudesta"(Elpokustannus)

Af H tarkkailee Turkin tilaa ilmasta käsin ja tekee outoja havaintoja

Markku af Heurliniä ei ole kumma kyllä nähty viime istunnoissa.

Hyvänä syynä af H esittää tarkkailutehtävänsä Turkissa. Tässä lähdössä tutkimaan tilannetta ilmasta käsin. Tuliko liikaa happea - tarkkailijamme nimittäin väittää nähneensä Tipin ilmiselvästi turkkilaisessa kirkossa!