Markku af Heurlin: TALVIPÄIVÄNSEISAUKSEN POSTILLA 2021

 

Talvipäivänseisaus tiistaina 21.12. 2021 klo 17.59 

Tämä siis Suomen (Itä-Euroopan) aikaa eli 13.59 maan pyörimiseen perustuvaa  universaaliaikaa. Tai kuten  itse vanhanaikaisena vielä sanon Greenwichin aikaa (GMT Greenwich Mean Time).  Universaaliajalla on useita eri tarkkuusasteen määritelmiä. Nämä eroavat toisistaan maksimissaan 0,9. sekunnilla. Atomikelloihin  perustuvaan koordinoituun universaaliaikaan siirryttiin kansainvälisessä käytännössä lopullisesti vuonna 1972, siis noin 50 vuotta sitten.

 

Talvipäivänseisauksena pohjoisella pallonpuoliskolla päivä lyhimmillään, Helsingissä vajaat 6 tuntia. Ja eteläisellä pallonpuoliskolla pisimmillään, ja on kesä. Joskus  käytetään yksikäsitteistä ilmaisua: joulukuun päivänseisaus (December Solstice). 

Talvipäivänseisauksen  aurinko nousee Helsingissä noin 7 asteen korkeudelle. Eteläisellä Kauriin kääntöpiirillä aurinko on keskipäivällä suoraan pään päällä,  zeniitissä. 

 

 

Tähtitaivaalla.

Eläinradalla Aurinko siirtyy Jousimiehen merkistä tai huoneesta (f) Kauriin merkkiin (g). Taivaanpallolla aurinko on vielä Jousimiehen tähdistössä. Aurinko ja tähdet nousevat ja idästä ja laskevat länteen. Mutta vuoden mittaan aurinko ja kuu siirtyvät taivaanpallolla lännestä itään. Aina vaikea mieltää.

Planeetoista Jupiter ja Saturnus ovat jo katoamassa Auringon suuntaan. Uranus ja Neptunus ovat korkealla iltataivaalla. Ne voi nähdä kiikarilla tai kaukoputkella, jos vain osaa etsiä. Minulla oli onni runsas kuukausi sitten nähdä ne, kun Kirkkonummen Komeetan tähtitornilla Volsissa Antti Kuntsi näytti ne minulle kaukoputken läpi.

 

Arabiaksi Jupiter muuten on al – mushtarin . Etymologia epäselvä: voi tarkoittaa kauppiasta, muuta myös onnen tuojaa tai kestävää. https://en.m.wiktionary.org/wiki/%D8%A7%D9%84%D9%85%D8%B4%D8%AA%D8%B1%D9%8A?fbclid=IwAR0a65vRWbQLYOKxl6JbZ13CB2qFV35cUc0z0TgAkEkrkm0zWMM1KtHsN4E#Pronunciation

 

Merkurius ja Venus  ovat taivalla lähellä Aurinkoa  ja hyvällä onnella alkuillasta havaittavissa. Mars on aamutaivaalla , samoin lähellä  Aurinkoa. 

Täysikuu oli 19.12. kello 6.35. 18. päivänä kuu on kauimmillaan ja 20. päivänä  korkeimmillaan. Oulun ja Utsjoen korkeudella kuu ei  lainkaan laske horisontin alle muutamaan vuorokauteen .

 

 

James Webb -avaruusteleskooppi

 

Jouluaattona 24.12. klo 12.20 UTC on tarkoitus lähettää  Yhdysvaltain, Euroopan ja Kanadan avaruusjärjestöjen yhteinen avaruusteleskooppi radalleen Ranskan Guayanasta. 

Tervemenoa James Webb!

Teleskoopin. useista osista kootun, kullalla päällystetyn pääpeilin läpimitta  on 6,5, metriä  Mittausala  ulottuu pitkistä aalloista infrapunaan ja näkyvää valoon. Erityinen tarkoitus on päästä entistä tarkemmin kaukaisimpien galaksien maailmaan ja maailmankaikkeuden alkuhetkiin.

Teleskooppi sijoitetaan ns. Lagrangen pisteeseen L2, joka on Auringosta katsoen Maasta 1.500.000 kilometrin päässä poispäin Auringosta.

Lagrangen pisteet L1 - L5

Lagrangen pisteet ovat ns. kolmen kappaleen ongelman  - kolme kappaletta liikkuvat toistensa painovoimakentässä - erityisratkaisuja. Niitä on viisi, joista kaksi ovat L4 ja L5 stabiileja. 

L2 ei ole stabiili. Siksi teleskooppia joudutaan jatkuvasti ohjaamaan raketeilla. Tämän vuoksi suunniteltu käyttöikä jää runsaaseen kymmeneen vuoteen. Huoltamaan laitetta ei pystytä. 

 Hanke on mittava, kestänyt kauan aiottua pidempään ja maksanut paljon suunniteltua enemmän. Osapuilleen siinä  Olkiluodon uuden ydinvoimalan verran. James Webb (1906 – 1992) oli Nasan varapääjohtaja vuoteen 1968 ja vaikutti Apollo-ohjelman onnistumiseen.

 

 

Astroteologiaa:

 

Löytyy sellainenkin oppiala kuin astroteologia.  Ala yhdistää tähtitieteen astrologian aja teologian. Astroteologialla voi myös tarkoittaa eri tähtien palvontaa  eli astrolatriaa. 

 

Tästä voi halukas etsiä talvipäivänseisausta käsittelevän kohdan. Kristuksen syntymä

Syyspäivä tasaantuu keskiviikkona 22.9.2021 klo 22.21 Suomen aikaa

Klubi jatkaa ristiretkeään neljän planetaarisen vapaapäivän puolesta. Tässä Markku af Heurlinin syyspäivän tasaus.

Kuva: Hangon Tulliniemessä tasauksen odotuksessa 20.9. Kamerassa Markku af Heurlin.  

Syyspäiväntasaus on tänä vuonna kesiviikkona 22.9 klo 22.21 (19.21 Greenwichin keskiaikaa) eli siinä  60 pituuspiirin itäpuolella  mm. Samarkandissa ja Tashkentissa  Uzbekistanissa se on  23.9. puolen yön jälkeen.

Syyspäivän tasaus voi olla 22., 23. tai 24.9.  Aurinko ylittää taivaanekvaattorin ja tähtitieteellinen syksy alkaa. Tai jos ollaan tarkkoja tähtitieteellinen syksy alkaa, kun  auringon rektaskensio eli kulmaetäisyys kevätpäiväntasauspisteestä (^) on tasan 180 astetta. Nämä eroavat toisistaan joillain sekunneilla, johtuen erinäisistä astraalisista värähtelyistä. Ensi vuonna syyspäintasaus on 23.9.

Eläinradalla Aurinko siirtyy Neitsyeen merkistä Vaa’an merkkiin. Tähtitaivaalla aurinko on vielä Neitsyeen tähdistössä. Saturnus ja Jupiter, jälkimmäinen erittäin kirkkaana, näkyvät eteläisellä tähtitaivaalla puolenyön tietämissä.

Täysikuu  on edellisenä  päivänä 21.9. klo 2.55. Syyspäiväntasauksen vastaisena yönä kuu loistaa vielä lähes täytenä, mutta ei niin kirkkaana kuin tiistain vastaisena yönä.

Keskipäivällä aurinko on päiväntasaajalla zeniitissä eli suorana pään päällä. Taas aivan absurdin tarkkaan  pituuspiirillä 110^o 6’ läntistä pituutta. Paikka on keskisellä Tyynellämerellä runsaat 2000 kilometriä Galapagossaarista länteen. Lähellä sitä on  muuten matalahkossa  (3000 m)  meressä 4020 metrin syvänne. Päiväntasaaja kulkee Galapagossaariin kuuluvan Isabella-saaren halki.

Länsieurooppalaisen kalenterin mukaan on Maurin päivä.   Ortodoksisessa kalenterissa Marttyyripiispa Fokaksen (k. 117) Profeetta Joonan (k. 750 e:Kr) ja Karjalan Pyhän Joona  Jalasjärveläisen muistopäivät (k. n.1600). Fokas oi Sinopen kaupungin piispa, ja hänet  surmattiin kiehuttamalla kuoliaaksi keisari Trajanuksen vainoissa vuonna 117.  (Miellyttävää  luettavaa tämä kirkkohistoria.) Sinopen Kaupunki sijaitsee Mustanmeren rannalla. Fokas sekoitetaan usein toseen samannimiseen, Fokas Puutarhuriin (k. n. 300)

547 - 610 elänyt Fokas oli myös Bysantin keisari  - ja ensimmäinen onnistunut vallananastaja, usurpaattori - vuosina 602 -  610. Viranhoito oli seuraajien palkkaamien historioitsijoiden mukaan styrankimainen ja taitamaton. Elämä päättyi sotilaskapinaan, jota johti Herakleios nuorempi (575 – 641). Tämä hallitsi kolmekymmentä vuotta ja ilmeisen menestyksellisesti. Herakleios luopui roomalaisista arvonimistään ja ensimmäisenä keisarina otti käyttöön arvonimen basileos, kuningas, jota kreikkalaiset ja roomalaiset olivat kammonneet lähes tuhat vuotta. Herakleios valloitti Jerusalemin takaisin kristikunnalle ja palautti pyhän Ristin sinne.

Fokas oli myös 900-luvulla vaikuttanut mahtava Bysantin sotilas- ja virkamiessuku. Ainakin yksi valananastaja kuului siihen.

Athanassios Spyridon Fokas (Αθανάσιος Σπυρίδων Φωκάς, * 30. kesäkuuta 1952  Kefalonia) on kreikkalainen erityisesti epälineaarisiin osittaisdifferentiaaliyhtälöihin  perehtynyt matemaatikko.  Vuodesta 2002 lähtien hän on ollut Cambridgen yliopiston epälineaaristen matemaattisten tieteitten professori ja tehnyt työtä leukemian tutkimuksesta relativistiseen painovoimateoriaan. Hänelle on . 2009 myönnetty Guggenheim Fellowship-palkinto.

Klubin avaaja, matematiikan professori Olavi Nevanlinna on tutustunut Fokakseen Cambridgessä.

23.9. ortodoksisen kirkon mukaan tapahtui P. Johannes Kastajan sikiäminen. Päivän Pyhät ovat Ksantippa Ja Polyksena, apostolien oppilaat .Molemmat kuolivat 100-luvulla

Ksantipan muistamme lähinnä  Sokrateen äksynä puolisona. Sokrateen  kerrotaan todenneen: ”Menkää  ihmeessä naimisiin. Jos osutte saamaan hyvän vaimon., teistä tulee onnellisia. Jos huonon, niin filosofi, mikä sekin on vallan mainio asia.”.

23.9. on yksi Johanneksen ja Juhanin  nimipäivistä ortodoksisessa kalenterissa. Suomalaisessa kalenterissa Minjan, Miisan ja Mielikin päivä

24.9.  Ortodoksisessa kirkossa  muistetaan ensimmäistä naismarttyyria Apostolien vertaista Teklaa. sekä pappismarttyyri Juvenali Alaskalaista ( k. 1796) ja Pyhittäjä Siluan Athosvuorelaista (k. 1938). Ortodoksisessa  Kalenterissa Telan ja Silvon päivät.  Suomalaisessa kalenterissa Alvarin  ja Aunon päivä.

Päivän ruokaohje:

”Kaikki sienet ovat syötäviä, mutta jotkut vain kerran.” 

Päivän mietelause:

”Aina ja kaikissa suhteissa on turvauduttava fysiikan, psykologian ja dialektiikan lakeihin.”

 - Marcus Aurelius: Itsetutkiskeluja 

60 vuotta sitten:

http://www.ristovolanen.fi/118302917 

50 vuotta sitten: 

Vihreitten ehdotus kannabiksen laillistamisesta on saanut juuri haukut vastaansa. Palautan mieleen erään puheenvuoron  asiasta vuodelta 1971 kun kannabiksen kriminalisointi oli esillä.  Muistinvarainen lainaus, asiasisällön pitäisi olla oikein:

”Minä olen nyt kuunnellut asiasta esitettyjä näkökohtia ja kovasti miettinyt sitä. Eihän se kannabis mikään välttämättömyys eikä hyvä asia ole. Muta ei niin kauhean pahakaan. Toimitaan kuten alkoholin kanssa. Tehdään siitä valtion monopoli, niin hyöty tästä inhimillisestä heikkoudesta tulee koko yhteiskunnan hyväksi.”

Kuka tämä huumekulttuurin edistäjä  oikein oli? Suomen Sosialidemokraatin arkkitannerilainen paikoitsija Simppa eli Simo Juntunen.

En ole huomannut, että asia olisi 50 vuodessa muuttunut. Kannabis ei ole vaaraton, ja joillekin se on erittäin vaarallinen, kuten alkoholikin.  Toisaalta suuri enemmistö käyttäjistä käytätä ainetta täysin hallitusti ja ilman sanottavia haittavaikutuksia. 

Markku af Heurlin

 

Syyskauden avaus ke 8.9.2021. Aappo Kähönen: Suomi Moskovasta nähtynä

Klubin syyskauden avaus keskiviikkona 8.9.2021 klo 18.00

Kirjan julkistamistilaisuus:

Aappo Kähönen: Suomi Moskovasta nähtynä

- Suurvaltapolitiikan, sisällissodan ja vallankumouksen leikkauspisteessä 1920-1930

(SKS 2021) 

Lainaus teoksen esittelytekstistä:

"Suomi Moskovasta nähtynä selvittää Suomen roolia Neuvostoliiton ulkopolitiikassa Suomen itsenäisyyden ja neuvostovallan ensimmäisellä vuosikymmenellä. Mitä neuvostoulkopolitiikka tavoitteli Suomessa? Millaisten kontaktien kautta Neuvostoliitto sai tietoa Suomen ulkopolitiikasta? Mitä Neuvostoliitto Suomen suhteen pelkäsi?

Teoksessa Suomen roolia suhteutetaan Neuvostoliiton laajempaan ulkopolitiikkaan ja verrataan muihin sen läntisiin rajanaapureihin. Teos osoittaa, että Neuvostoliitossa Suomea tarkasteltiin pääsääntöisesti osana jotakin laajempaa kokonaisuutta, reunavaltioita tai Itämeren aluetta. Kansainvälisen tilanteen ohella sisällissodan jälkeinen valtion rakentaminen määritti vahvasti maiden suhdetta.

Tutkimus perustuu laajaan, aiemmin julkaisemattomaan venäläiseen arkistoaineistoon ja valottaa erityisesti ulkopoliittisen päätöksenteon ja sisäpolitiikan vuorovaikutusta"

- Alustuksessaan VTT Aappo Kähönn valottaa myös maidemme suhteiden kehitystä aina autonomia-ajan alkuvuosista eteenpäin.

Aappo on väitellyt 2006 tutkielmalla  "The Soviet Union, Finland and the Cold War".

Väitöksen arvio esim. Agricola-verkoston toimesta täältä:

https://agricolaverkko.fi/review/kylmaa-sotaa-ja-painostusta/

- Tällä hetkellä  Kansallisarkiston Suomalaiset Venäjällä 1917-1964 -hankkeessa Aappo Kähösen vastuualueena on suomalaisten aseman ja liikkumisen tarkastelu Pohjois-Venäjällä ja Siperiassa. Käytännössä tutkimusta on aloitettu Omskiin paenneista punapakolaisista 1918-1920, sekä suomenkielisestä kalastuskolhoosista Muurmanskin lähellä 1936-1938.

Kesäpäivän seisahdus 21.6.2121

KESÄPÄIVÄNSEISAUKSEN POSTILLA 2021

Juhannusruusuja Kauklahdessa 14.6.21 (kuva MH)

Kesäpäivänseisaus – päivänseisaus on latinaksi  solstitium tai solstitialis dies,  ”auringonseisaus” englanniksi ja ranskaksi solstice saksaksi die Sonnnenwende, ruotsiksi solstånd  - on tänä vuonna maanantaina 21.2021   kello 6.32 Suomen aikaa eli 3.32 Greenwichin keskiaikaa. Tämä on pohjoisella pallonpuoliskolla vuoden pisin ja eteläisellä pallonpuoliskolla lyhin päivä.  Aurinko pysyy keskipäivällä korkeimmillaan tai matalimmillaan  usean päivän ajan päivänseisauksen aikaan. Tästä nimitys suomen kielessä. Sana päivä voi tarkoittaa myös aurinkoa.

Pohjoisen  napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laske horisontin taakse pohjoisella taivaalla. Etelämantereella on napayö. Etelänavan amerikkalaisten ylläpitämällä Amundsen-Scott tutkimusasemalla on ollut 50 hengen minimimiehitys. 

Luoksepääsemättömyyden navalla

Etelämantereen luoksepääsemättömyyden napa, piste, joka kauimpana rannikosta on noin 880 kilometrin päässä Etelänavasta etelään pisteessä 82°06′S, 54°58′E.  Leninin rintakuva on katsonut sieltä pohjoisluoteeseen kohti Moskovaa vuodesta 1958.

Neuvostoliittolaiset olivat perustaneet sinne pienen tutkimusaseman osana Maailman geofysikaalista vuotta 1957 -1958  14.joulukuuta 1958 ja toivat katolle Leninin rintapatsaan. Tukikohta on hylätty, mutta julistettu perintökohteeksi. Rakennukset ovat peittyneet lumeen, mutta Lenin on säilynyt  lumen yläpuolella osittamaan, että hänen ajatuksensa ovat kuolemattomia, kuten NKP:n keskuskomitea aivan oikein totesi Leninin satavuotisjuhlan kunniaksi 1970 julistamissaan teeseissä.

Maailman geofysikaalinen vuosi oli merkittävä  käännekohta kylmän sodan kylmien suhteiden lämpenemisen tuomien tieteellisten suhteiden luomisessa. Esimerkiksi Sputnikista oli etukäteen ilmoitettu, ja se oli osa vuoden ohjelmaa.

https://en.wikipedia.org/wiki/International_Geophysical_Year

Aurinkoristi kuvaa vuoden neljää
tasaus -ja seisauspäivää

Taas taivaanpallolle.

 Auringon deklinaatio eli korkeus taivaan ekvaattorista on suurimmillaan, 23^o26’21’’ pohjoista leveyttä, ja deklinaatio eli kulmaetäisyys kevätpäiväntasauspisteestä, ^on  90 astetta..   Ja maapallon akselin pohjoisnapa osoittaa auringon suuntaan, ei aurinkoon ja etelänapa auringosta poispäin .Tässä on lievää vuotuista  ja pitkäaikaista muutosta. Pohjoisella, eli Kravun kääntöpiirillä kesäpäivän seisauksen aikaan aurinko paistaa keskipäivällä suoraan zeniitistä eli aivan pään päältä, taivaanpallon korkeimmasta pisteestä. Meillä Suomessa Otava on aina kerran vuorokaudessa  jokseenkin zeniitissä, kesäkuussa klo 18, jolloin on vielä valoisaa, maaliskuussa puolilta öin.

Taivaanekvaattori taivaanpallolla on  sama kuin maapallon pyörimistaso. Ja se jakaa taivaanpallon eteläiseen ja pohjoiseen puoliskoon. Orionin vyö on jokseenkin taivaanekvaattorilla Meillä Helsingissä 60 leveyspiirillä taivaanekvaattori leikkaa horisontin aika tarkalleen 30 asteen kulmassa. Taivaan ekvaattoria ei pidä sekotta ekliptikaan eli Auringon  näennäiseen rataan taivaanpallolla.

Maapallon pyörimisliike hyvin stabiilia ja vuoden aikana se säilyttää suuntansa avaruudessa. (Samaan perustuu hyrräkompassi). Lukija voi mielessään pitää karttapallo kädessään ja kiertää pitäen sitä koko ajan samassa suunnassa jonkun valolähteen ympäri. Tai, jos ollaan tarkkoja, niin maapallo tekee Kuun ja Auringon vetovoiman vuoksi hidasta ns. prekessioliikettä, eli hyrrän tapaan kiertoakseli kierroksen noin kerran 26.000 vuodessa eli tämän johdosta taivaanpallon navat siirtyvät  siirtyvät  vajaan kulmaminuutin vuodessa ja täyden asteen  runsaassa 70 vuodessa. Tämän huomasi jo  toisella esikristillisellä vuosisadalla elänyt kreikkalainen tähtitieteilijä Hipparkhos.

Kilometrin päässä yksi kulmaminuutti vastaa oin 30 asteen mittaista matkaa. Ehkä erittäin tarkkanäköinen saattaisi sellaisen erottaa. Auringon ja Kuun kulmaläpimitat ovat hyvin tarkalleen 30 kulmaminuuttia. Kuun kohdalla se tosin hieman vaihtelee, koska etäisyyskin vaihtelee.

21.6. on suomalaisen kalenterin mukaan Ahdin ja Ahdin päivä. Juhannus on Suomessa ja Ruotsissa ns. siirtyvä pyhä, jonka aika vaihtelee kesäkuun  20. ja 26 päivän välillä. Tänä vuonna se myöhäisimpänä mahdollisena ajankohtana eli 26. kesäkuuta. Jorman, Jarmon ja Jeremiaan päivänä. En tästä kirjoita mitään jeremiadia.

Uunon päivä.

Juhannusaatto, 25.6.21 on Suomessa Uunon ja Unon  (Ension päivä oli 9.6.) Unohan tarkoittaa yhtä italian ja espanjan kielissä, unus latinaksi. Mahdollisesti nimi on tullut muinaisskandinaavisesta ja keskiaikaisesta ensin naisen ja sitten miehen nimestä Une; tulee  sanasta una, ”viihtyä, olla tyytyväinen”.

Kirjailijoista mainitsen kaksi Uunoa: vain 31-vuotiaana Nizzassa tuberkuloosiin kuolleen runoilija Uuno Kailaan (1901 – 1933) sekä Uuno Hirvosen, joka tunnetaan parhaiten kirjailijanimellään Simo Penttilä (1898 – 1971). Lisäksi hän käytti nimiä Akseli ja Artturi Koskensalpa. Hirvosen / Penttilän tuotanto oli laaja ja vetävästi kirjoitettu, joskaan ei kovin arvostettua kirjallisissa piireissä.  Hirvonen toimi myös pitkään ensin Uuden Suomen toimittajan ja sitten toimituspäällikkönä vv. 1937 – 1958. Vuosina 1942 -1946 hän oli Suomen Näytelmäkirjailijaliiton puheenjohtaja. Hänen näytelmistään muistan kouluajoiltani 1600-luvun Uuden Ruotsin siirtokuntaan sijoittuvan Delawaren. 1966 hän julkaisi Espanjaan sijoittuvan agenttiromaanin Varjoja Aurinkorannikolla.

Penttilän henkilöhahmoja olivat  Meksikossa seikkaillut Herra ja Ylhäisyys kenraaliluutnantti T.J.A Heikkilä,  elokuvahahmo Kuollut mies eli eversti evp. Rainer Sarmo, entiseltä nimeltään Dettman (siitä Kuollut mies) ja poikine seikkailukirjojen Punavyön sankarit. Kuollutta miestä esitti elävästi Joel Rinne.

Meksikon Yhdysvaltain – espanjaksi Estados Unidos Mexicanos - hallitus ei oikein pitänyt Penttilän kuvausta maasta juuri totuutta vastavana, mutta isältäni kuulemani mukaan kuitenkin  kutsui hänet maahan. 

 

Punavyö oli entinen konfederaationeli Etelävaltioiden vakoilija eversti Martin Lemond, joka sisällissodan jälkeen taisteli konnia vastaan Arizonassa. Hän ei listinyt heitä, vaan yleensä pani riisumana housut ja asevyön ja pukemaan saluunaruusun hameen tilalle, näin tehden konnat naurunalaisiksi. Hänen tovereitaan  olivat suomalaissyntyiset  Pete Menken (Pekka Mänkkönen) ja Dick Hill (Riku Kumpulainen). Sananvaihto ja juoni olivat teräviä. Koululaisena luin  niitä mielelläni, ja joskus myöhemmin plokkasin divarista yhden. 

Donnerwetter 

Mitä vielä uunoihin tulee, löytyy tällainen myös kovin toimeliaasta Donnerin suvusta. Esille on siis nostettava  insinööri ja teollisuusjohtaja Uno Donner (1872 - 1958). Uno oli sanskriitin ja vertailevan kielitieteen professorin, senaattori Otto Donnerin (1835 - 1909) poika tämän ensimmäisestä avioliitosta Louise Malmin kanssa. Omaperäisestä toimeliaisuudestaan huolimatta Uno on jäänyt D-suvussa toistaiseksi vähemmälle huomiolle. Yhdessä puolisonsa, kirjalijana nimeä Jean Bray käyttäneen Olga "Olly" Sinebrychoffin kanssa Uno tutustui ja innostui 1910-luvulla Rudolf Steinerin ideoista ja käytännöistä ja oli perustamassa 20-luvulla maahamme antroposofista seuraa ja toimi myös pitkään sen puheenjohtajana. Lohjalla sijaitsevasa Kirkniemen kartanossaan Umo ja Olly harjoittivat 1927 - 45 maassamme ensimmäisinä myös biodynaamista viljelyä ja tukivat paikallista alkeisopetusta tuoden siihen myös virikeita steinerpedagogiikasta. Elivät loppuelämänsä Sveitsissä.

Olly ja Uno Donner
Bild: Donnerska Institutet

Donnerit lahjoittivat Turun yliopistoon uskonnon ja kulttuurihistorian oppituolin ja perustivat myös Åbo Akademin säätiön yhteyteen nimeään kantavan ja edelleen vireästi toimivan instituutin (Donnerska institutet) jonka yhteydessä on poikkeuksellisen  kattava antroposofinen kirjasto! Viime vuosina Turusta päin ilmestyneet esoteeriaa sivuavat  monet selvitykset ja julkaisut ovat  nojanneet runsaasti instituutin resursseihin ja materiaaleihin..

https://www.donnerinstitute.fi/fi/

Tyynellä merellä.

Aivan järjettömän tarkkaan aurinko on zeniitissä kesäpäivänseisauksen hetkellä Tyynellä merellä Kravun kääntöpiirillä pisteessä 127^o 00’ itäistä pituutta. Lähin maa-alue samalla leveyspiirillä on Taiwanin itärannikko vajaat 600 kilometriä länteen. Japanille kuuluvat Riukiusaaret, joista suurin on Okinawa on noin 300 kilometriä pohjoiseen.

1 200 neliökilometrin saarella on yhteensä 1.200.000 asukasta, japanilaisia ja ryūkyūlaisia. Ryūkyūlaiset puhuvat (japanin lisäksi) japanilaisiin kieliin kuuluvia ryūkyū-kieliä.

Eteläisimmät ja samalla läntisimmät saarityhmän kuuluvat osat ovat Yaeyama-saaret  Taiwanin itäpuolella noin 24 astetta pohjoista leveyttä- ja 124 itäistä pituutta (vajaat sata kilometriä kravun kääntöpiiristä pohjoiseen). Saaret rajoittuvat luoteessa Itä-Kiinan mereen ja kaakossa Filippiinien mereen.

Yhdysvaltain ja liittoutuneiden joukot valtasivat Okinawan  2.7.1945 yli kolme kuukautta kestäneiden raskaiden taistelujen jälkeen. Amerikkalaisia taisteluihin osallistui kaiken kaikkiaan 600- 700.000.  Liittotuneita kaatui noin 20.000. Japanialisia sotilaita ja okinawalaisia  asevelvollisia kaatui yhteensä noin 110.00 eli lähes kaikki, mukaan lukien komentaja. Niin epätoivoisesti joukot taistelivat.

Iwo Jiman taistelu , ensimmäinen yhteenotto Japanin maaperällä käytiin saman vuoden alussa. Tappiot olivat absoluuttisesti pienemmät mutta suhteessa yhtä mittavat. Saaren pinta-ala on 21 km2.  Sodan jälkeen sileää ei ole ollut siviiliasutusta, ainoastaan Japanin itsepuolustusvoimien tukikohta ja amerikkalaisten radioasema.

Okinawa oli amerikkalaisten miehittämä vuoteen 1972. Senkin jälkeen siellä on ollut, luonnollisesti arvostelua herättänyt Yhdysvaltain tukikohta.

Itä-Siperiassa

Pohjoinen napapiiri leikkaa 127 itäisen pituuspiirin Verhojanskin vuoristossa Sahan eli Jakutian tasavallassa. Paikka sijaitsee vedenjakajalla, josta länteen vedet  laskevat Lena-jokeen ja itään Janajokeen ja pienen Verhojanskin kaupungin kautta Pohjoiseen jäämereen. Verhojansk oli minun kouluaikoinani maailman pohjoinen kylmyysnapa. Ennätyspakkanen oli 69,8 Celsiusastetta. Kesällä kokein mitattu lämpötila oli 37 asetta. Eroa siis on 105 astetta, kun Suomessa ero alimman ja korkeimman lämpötilan välillä taitaa olla noin 70 astetta.

Lena-joki – jonka mukaan V.I. Uljanov otti nimensä Lenin – on yksi Siperian suuria jokia, pituus 4300 kilometriä ja suurin virtaama 17.000 m3/s. Etelässä sen lähteet ulottuvat Baikal-vuoristoon Baikal-järven luoteispuolella  54. leveys- ja 108. pituuspiirille, mutta ovat vedenjakajan pohjoispuolella.  Valuma-alueen pinta-ala on oin 2.500.000 neliökilometriä, runsaasi yli kaksi kertaa Norjan, Ruotsin ja Suomen yhteinen pinta-ala (n 1.100.000 km2).

Janajoen pituus on 900 kilometriä, valuma-alue 240.00 neliökilometriä ja virtaama 1000 – 18.000 m3/s.  Suomen suurimman joen, Kemijoen pituus on 550 km, osaksi Venäjälle ulottuvan valuma-alueen pinta-ala 51.000 km2 ja virtaama kesimäärin 550 m3/s.

Kumpikin joki laskee Laptevin mereen. Laptevin meri on nimetty 1700-lkuvulla eläneiden venäläisten meriupseerien ja tutkimusmatkailijoiden, serkusten Dimitri ja Hariton Laptevin mukaan. Aikaisemmin merialuetta kutsuttiin Nordenskiöldin mereksi ja muillakin nimillä. Lännessä  Taymyrin niemimaahan Karamereen ja idässä Siperian mereen rajoittuvan Jäämeren rannikkomeren pinta -ala on 700.000 km2. Se siis on kaksi kertaa Itämeren laajuinen.

Mielenkiintoista muuten katsoa alueen  nimistöä.  Karamereltä löytyy edelleen Nordenskiöldin saaristo. Laptevin meri kosketta mm. Bolscevik, Komsomolets ja Lokakuun vallankumouksen saari Severnaja Zemljalla. Molotovin niemi  81 leveyspiirillä muutettiin 50-luvulla Arktiseksi niemeksi. Sieltä on vain vajaan tuhannen kilometrin matka Pohjoisnavalle .Nykyään monet retkikunnat lähtevät tästä pohjoista kohti.

Napoleonin kuolemasta 200 vuotta 5.5.2021

Olen syntynyt tasan 132 vuotta Napoleon Bonaparten kuoleman jälkeen.

Hänen kuolemastaan Saint Helenalla tuli 5. toukokuuta kuluneeksi tasan kaksi sataa vuotta. En käsittele häntä, sillä aihe on liian laaja.  Ranskassa päivä tietenkin noteerattiin laajasti. Presidentti Emmanuel Macron kävi kunniakäynnillä Napoleonin haudalla Invalidikirkossa. Suomessa Helsingin Sanomat ei luonnollisesti noteerannut asiaa.

Alun perin Beethoven antoi 3. sinfonialleen nimen ”Sinfonia grande, intitolata Bonaparte” . Kun hän sai kuulla Napoleonin nimittäneen itsensä keisariksi, ranskalaisten keisariksi tosin, Beethoven pyyhki  kirjoituksen yli ja korvasi sen seuraavalla.  « Sinfonia eroica, composta per festeggiare il sovvenire d'un grand'uomo ». (”Sankarillinen sinfonia , sävelletty juhlistamaan suuren miehen muistoa.”) Eroica- sinfonian hän omisti suosijalleen, Lobkowitzin ruhtinaalle. Teos ensiesitettiin yksityisesti 1804; Beethoven johti itse ensimmäistä julkista esitystä Wienissä palmusunnuntaina 7.4.  1805 Wienissä.

Puolalainen yhteys.

Tutustuin Suomen Rauhanliton kesäkokouksessa Hauholla heinäkuussa 1973 puolaiseen antropologiin Magdalena Stommaan. Hän oli älykäs ja kaunis nainen,  minua viisi vuotta vanhempi. Hän hallitsi myös norjaa, sillä isä oli kehottanut häntä oppimaan laajan kielitaidon mukana myös yhden skandinaavisen kielen. Ja hän hallitsi Norjan kuningasluettelot. 

Magdalenan  isä Stanislaw Stomma (1908 – 2005) oli maan johtavia (liberaaleja) katolisia poliitikkoja, juristi ja lehtimies. Stalinismin aikana hän sai olla vain vaatimattomassa kirjastoapulaisen tehtävässä, mutta Gomulkan tultua valtaan 1956 hän pääsi vaikuttamaan. Stomma oli mukana pienessä mutta merkittävässä katolisten intellektuellien Znak (Merkki)- ryhmässä, jolla oli vuoteen 1976 muutama paikka Puolan parlamentissa. Sejmissä  ja piti yhteyttä Kommunistisen puolueen ja katolisen  kirkon välillä. Lisäksi oli toinen katolinen, kommunistista puoluetta myötäilevä PAX-ryhmä.   1976 Stomma lähes ainoana vastusti uutta perustuslakia, jossa maa julistettiin sosialistiseksi, todettiin Kommunistisen Puolueen johtava asema ja vannottiin ikuista ystävyyttä Neuvostoliiton kanssa.

50-luvulta lähtien Stomma pyrki luomaan sovintoa Saksan Liittotasavallan ja Puolan välille. Näistä ansioista hänelle myönnettiin 1988 Saksan liittotasavallan Suuri ansioristi. Lisäksi hän sai jo kommunistihallinon aikaan merkittäviä puolalaisia kunnianosituksia. ”Puola on toista maata”, kuten Jaakko Okker ja Juha Tanttu kuvasivat maata kirjassa vuodelta 1965 (W+G).

Stomma oli maan tunnetuimpia bonapartisteja. Joskus 60-70-lukujen taitteessa hänelle tuli suuri paketti Pariisista, ja  vaimo tietenkin toivoi saavansa uusinta pariisilaismuotia. Paketti sisälsi vain Napoleonia käsittelevää kirjallisuutta.

Stanislaw Stomman poika Ludwig (1950 Krakova – 2020,Pariisi) olio sisarensa Magdalenan tapaan antropologi ja journalisti. Myöhemmin Ranskan kansalainen. Ranskalla ja Puolalla on perinteisesti olleet pitkäaikaiset hyvät suhteet. Toisaalta puolalaissyntyinen Bronislaw Malinowski (Krakova, Itävalta-Unkari 1884, New Haven, Yhdysvallat 1942) oli viime vuosisadan merkittävimpiä antropologeja, ja antropologia ei ollut liian tulenarka oppiaine.

Kävin tapaamassa puolalaisia ystäviäni vuoden 1974 alussa. Lähdin MS Gdynialla  – entisellä ruotsinlaivalla – Gdanskiin uuden vuoden päivänä. Ja tulin runsasta viikkoa myöhemmin takaisin.  Paluumatkalla  sain Splitissä, Gdanskin naapurikaupungissa yökortteerin Magdalenan sedältä Ludwig Stommalta, joka asui vaatimattomassa huvilassaan Stalingradin sankareiden puistokadulla. (”Ich arrangiere an meinen Onkel eine Überraschung ”.) Seuraavan syksyn asuin Grenoblessa , Ranskan Alppien juuressa Liittoutuneiden puistokadulla, lähellä Stalingradin katua.

Kiintoisa tapaaminen. Hieman yllättävääkin – minulle siis – oli, että hänellä ei ollut jääkaappia eikä pakastinta , vaan kesän kasvikset oli säilötty etikkaliemeen. Puolassa opin myös lähettämään sähkeitä.

                                                                                       MARKKU AF HEURLIN

Kuvat Wikipediasta tai muusta julkisesta lähteestä, ellei tosin mainittu.

---------------  

 

 

Im Memoriam

HANNU WUORENHEIMO 1945 – 2021 

Filosofiklubin jäsen, tietoverkkoasiantuntija Hannu Wuorenheimo kuoli 75 vuoden iässä 11. maalikuuta 2021.

Olin tutustunut häneen Aateliskokouksessa, jossa hän edustui sukuaan. Olimme kolmansia serkkuja. Viimeksi hän oli mukana viime heinäkuussa Klubin ja ystävien yhteisellä retkellä Riihimäen lasimuseoon ja Hyvinkään rautatiemuseoon.

Wuorenheimo syntyi Helsingissä 27.6.1945. Ylioppilaaksi 1964 Helsingin reaalilyseosta, Ressusta, kolmannessa polvessa suvusta. Isänsä, eversti Ossian Wuorenheimon tavoin harkitsi sotilasuraa. Käytyään armeijan rannikkojääkärinä ja oltuaan kesävänrikkinä Wuorenheimo haki kadettikouluun, mutta päättikin siirtyä pankin tarjoamaan ATK-koulutukseen valmistuen ATK-ohjelmoijaksi 1966.

Runsaan kahden vuoden työrupeaman Säästöpankissa Wuorenheimo sai kutsun suunnittelijaksi tietokoneen toimittajan, Honweywellin tehtaalle Ranskaan. Siitä alkoikin näyttävä kansainvälinen ura, joka perustui ahkeruuteen ja laajan perehtyneisyyteen alan kirjallisuuteen. Työpaikat suurten tietokonevalmistajien, mm. Burroughs, Univac ja Philips, sekä Scottish Amicable Life Ass. – vakuutusyhtiön palveluksessa veivät mm., sitten Tukholmaan, Frankfurtiin, Skotlantiin, Hollantiin, ja lopuksi Lontooseen.

 

Lontoon merimieskirkossa, kaupungin suomalaisen siirtokunnan tukikohdassa, hän myös tutustui toiseen puolisoonsa, Helsingin Sanomien entiseen toimittajaan Marja-Liisa Bettsiin ( k. 2018). Yhteinen harrastus oli valokuvaus. 

Kesällä 1974 hän asensi Turkin armeijan tilausta yhdessä tiedusteluosastoa johtavan everstin kanssa, kun Kyproksen kriisi puhkesi. Wuorenheimo oli se tavallisesti asioista perillä oleva taho, joilta saamiaan tietoja AFP aika lailla pehmentäen välitti, ennen kuin ne päästettiin julkisuuteen. 17 vuotta myöhemmin hän oli juuri Jugoslavian hajaantumissodan alkaessa kongressissa Zagrebissa, huomasi heti merkit, keräsi kongressin kiireesti päätökseen ja lähti työtovereidensa kanssa Itävallan puolelle, kahta päivää ennen sodan puhkeamista. 

Kuten kaikki rahattomat koulupojat silloin, Wuorenheimo aloitti valokuvausharrastuksen neuvostoliittolaisella Lubitel-kaksoislinssipeiliheijastuskameralla. Hän ei mennyt ensin liian vauhdikkaaksi käyneen elämänvaiheen jälkeen enää iltaisin ravintoloihin, vaan hankki korkealaatuista optiikkaa työmatkoillaan eri puolilla Eurooppaa. 

Lauttasaarelaisena Wuorenheimo veneili koululaisena ansioillaan hankkimallaan puisella avoveneellä ja kulki paljon saaristossa, joskus kovassakin kelissä. Lauttasaaren huoltoaseman apulaisena sekä pulatessaan 18 hv Perkins-perämoottoriaan hän oppi taitavaksi mekaanikoksi. Nähdessään piiputtaneen auton meni auttamaan. Tämä toi monta hyvää lounasta ja jopa vuosikymmeniä kestäneitä ystävyyssuhteita. 

Mieleenpainuvin tapaus Jugoslaviassa. Citroen DS oli pysähtynyt tielle konepelti pystyssä. Wuorenheimo tiesi heti tyyppivian, korjasi sen, veti auton käyntiin ja kertoi varmuuden vuoksi seuraavansa kotiin. Omistaja oli Jugoslavian valtiollisen öljy-yhtiön pääjohtaja, jonka yritykselle hän oli asentamassa atk-keskusta. Seuravana päivänä oli tiedossa tiukka neuvottelu hankkeen myöhästymisestä. Johtaja aloitti sen vain toteamalla: ”Kyllä teillä selvästi on asiansa osaava henkilökunta, joten löydämme helposti ratkaisun.” 

Wuorenheimo oli vuodesta 1991 jäsen Institute of Electrical, Electronics Engineers (IEEE) -järjestössä. Lisäksi eräänä päivänä hänen työpöydälleen ilmestyi todistus saksalaisen sähköinsinöörin pätevyydestä, myönnetty kokemuksen perusteella.

Hannu Wuorenheimolla oli monipuoliset käytännön taidot, ja hän auttoi mielellään ystäviään. Hänellä oli myös taito kertoa tarinansa todella kiehtovasti. Epäilemättä hän oli perinyt draaman taitoa isoisänsä isän, rautatieinsinöörin ja kulkulaitosten senaattorin Ossian Wuorenheimon veljeltä, Kaarlo Bergbomilta, Suomalaisen teatterin perustajalta. 

Viimeksi tapasin ystäväni Eiran sairaalassa juuri joulun alla. Hannu Wuorenheimo haudattiin 10.4. puolisonsa viereen Hietaniemen hautausmaalla. Siunauksen toimitti entinen Lontoon merimiespastori Leena Miettinen. Urkusoolona soivat Cherbourgin sateenvarjot. 

MH