sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Klubi 25.4. klo 17.00: Christer Pursiainen: Enok - seitsemäs Aatamista

Kuva: William Blake: Enoch. Litografia 1806/07

Christer Pursiainen esitelmöi keskiviikkona 25. huhtikuuta aiheesta ”Enok, seitsemäs Aatamista”. Kyse on Pursiaisen tekeillä olevasta kirjasta, jota voi luonnehtia kaunokirjalliseksi ja raamatunhistorialliseksi tieteisromaaniksi. Sen avaruusseikkailua tärkeämpi ja syvempi taso luotaa hyvän ja pahan sekä vapaan valinnan olemusta. Kirja perustuu apokryfiseen Enokin kirjaan (etiopialainen, slaavilainen ja hebrealainen versio), muihin apokryfisiin teksteihin (Riemupäivien kirja, Jättiläisten kirja jne.) sekä Vanhaan testamenttiin.

Pursiainen on valtiotieteen tohtori ja Helsingin yliopiston kansainvälisten suhteiden dosentti. Päivätyönään hän toimii toukokuusta 2012 lähtien vanhempana tiedemiehenä Euroopan komission tutkimuslaitoksessa Joint Research Centre (JRC), joka sijaitsee Italian Isprassa, aihealueenaan kriittisen infrastruktuurin suojelu. Aiemmin hän on työskennellyt mm. Itämeren valtioiden neuvoston (CBSS) sihteeristössä Tukholmassa vanhempana asiantuntijana (2008-2012) vastuualueenaan alueelliset turvallisuusverkostot, Euroopan komission Moskovassa sijaitsevan Russian-European Centre for Economic Policy:n (RECEP) EU-Venäjä-suhteiden avainasiantuntijana (2004-2005), Pohjoismaiden ministerineuvoston Tukholmassa sijaitsevan Nordregio-instituutin vanhempana tutkijana (2001-2003; 2006-2007), Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vt. johtajana (2000-2001) sekä Ulkopoliittisen instituutin tutkijana ja erikoistutkijana (1995-2000). Tätä ennen hän toimi kymmenkunta vuotta sähköasentajana ja tulkkina Suomessa ja Venäjällä.

Pursiainen on kirjoittanut vajaat satakunta tieteellistä tai populääritieteellistä artikkelia tai kirjaa, joista useimmat on julkaistu englanniksi. Pursiaisen tuoreimmat julkaisut ovat hänen toimittamansa kirja At the Crossroads of Post-Communist Modernisation: Russia and China in Comparative Perspective (Palgrave Macmillan, UK, toukokuu 2012) sekä suomeksi kirjoitettu elämäkerta Trotski (Gummerus, Porvoo, syyskuu 2011). Klubilla Pursiaisen Trotski-alustus kuultiin 17.11.2009.

Pursiaisen kotisivu on: www.christerpursiainen.com

perjantai 6. huhtikuuta 2012

Klubi 11.4. klo 17.00. KM Iina Armila: Kieli, oppiminen ja ajattelun taito


`Oppe nyt wanha ia noori,
jolla ombi Sydhen toori...`
- Mikael A. - ABC-kirja 1543


Mikael Agricolan -päivän (9.4.) jälkimainingeissa Iina Armila tuo
tuulahduksen suomalaisen peruskoulun arjesta. Musiikin ja liikunnan opetukseen erikoistunut kasvatustieteen maisteri Armila toimii kolmatta vuosikymmentä kyläkoulun koulunjohtajana. Hänen mielestään nykypäivän koulu on parhaimmillaan virikkeellinen oppimisympäristö älytauluineen, dokumenttikameroineen ja sosiaalisen median mahdollisuuksineen unohtamatta paikallishistoriaa, lähikyläyhteisöä ja menneiden sukupolvien työtä.

Oppimisen ydinalueen muodostaa joka tapauksessa ajattelun taito, jota tarvitaan kaiken uuden tiedon omaksumisessa. Alustuksessaan hän keskittyy rikkaiden kielellisten oppimiskokemusten merkitykseen.

`Die Sprache spricht` / kieli puhuu. ( Heidegger )

`Ei Sampo sanoja puutu
kirjokansi luottehia
Mahoton maholliseksi
runoton runolliseksi
Sen on Sampo saaneheksi
kirjokansi kirjanneeksi`
- Kanteletar

IINA ARMILA:
Kalevalainen runous oppilaiden äidinkielen suullisten ja kirjallisten taitojen kehittäjänä peruskoulussa alakouluikäisten lasten parissa

Yhteiskunnallisessa keskustelussa suomalainen koululaitos on noussut viime vuosina merkittävään rooliin. Yhteiskuntamme on kansainvälistynyt nopeasti. Tässä prosessissa perusopetus kielellisen identiteetin rakentajana on muodostunut keskeiseksi osatekijäksi.

Kielellisten taitojen merkitys tulee tulevaisuudessa kasvamaan, sillä monikulttuu- risissa verkostoissa toimiminen edellyttää hyvää kielenkäyttökykyä. Kehittynyt ilmaisuntaito luo pohjan tehokkaille muiden kielten oppimisprosesseille. Lisääntyvä Euroopan alueella tehtävä yhteistyö vaatii monipuolista kielitaitoa.

- Et sä nyt jo tajua
- Kukahan tässä nyt ei varsinaisesti tajua
Piirros: Juha Olavinen

Pääsiäissaaren viimeinen palmu

Olen usein kysynyt itseltäni: "mitä viimeistä palmupuuta kaatanut pääsiäissaarelainen sanoi?" Sanoiko hän nykyajan metsurin tapaan: "työpaikkoja, ei puita!"? Vai: "teknologia ratkaisee ongelmamme, ei pelkoa, löydämme puulle korvaavan materiaalin"? Vai: "ei ole todisteita siitä, ettei jossakin muualla saarellamme olisi vielä palmuja. Tarvitsemme lisää tutkimusta. Ehdottamanne puunkaatorajoitus on ennenaikainen ja perustuu pelonlietsomiseen"?

- Jared Diamond: Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä? Terra Cognita 2005