HUOMIO! Katse Aurinkoon päin kello 13.07 tasan. Kesäpäivänseisahdus tänään torstaina 21.6.2018.

Markku af Heurlin:

Kesäpäivän seisauksessa

Kesäpäivänseisaus on tänä vuonna 21.6. klo 13.07. Tämä siis Suomen aikaa eli 10.07 universaaliaikaa (UTC, ennen Greenwichin keskiaikaa). Jos meillä ei olisi kesäaikaa, kesäpäivän seisaus olisi Suomessa ja Itä-Euroopan aikavyöhykkeellä 12.07 eli jokseenkin tarkalleen puolipäivänä.  Aurinko on korkeimmillaan pohjoisella pallonpuoliskolla pohjoisen eli Kravun kääntöpiirin pohjoispuolella ja matalimmillaan eteläisellä pallonpuoliskolla. Kravun kääntöpiirillä aurinko on keskipäivällä zeniitissä eli suoraan pään yläpuolella ja kaivossa voi nähdä auringon kuvajaisen.

Aurinko on aivan tarkalleen zeniitissä pituuspiirillä 28^o 15’ itäistä pituutta eli jokseenkin suoraan Viipurista  (60°42′33″N, 28°44′39″E) etelään. Paikka on Egyptissä Saharassa, n 400 kilometriä Assuanin padon luomasta Nasser-järvestä länteen, Bir Tarfawin keitaalta 100 km koilliseen.  Paikkaa ei löytynyt Googlen kartasta mutta kylläkin The Timesin vuoden 1972 maailmankartasta. (Omistettu armollisella luvalla H.M. Kuningatar Elisabeth II:lle)

                               

Tähtitaivaalla kuun ensimmäinen neljännes oli eilen keskiviikkona 20.6. Aurinko on tähtitaivaalla Kaksosten ja Härän tähtikuvioiden välissä. Eläinradalla Auringon merkki siirtyy Kaksosten (Gemini) huoneesta Kravun (Cancer) huoneeseen 21.6.

Sakarias ja Johannes Kastaja.
Keskiaikainen fresko Jerusalemista

Kristillisessä katsannossa kesäpäivänseisaus oli alun  perin 24. kesäkuuta (Iunius) oli Johannes Kastajan, ortodoksisessa perinteessä Johannes Edelläkävijän syntymäjuhlat. Raamatun mukaan Johannes Kastaja syntyi puoli vuotta ennen Kirstusta.

Tasaus- ja seisauspäivät on liitetty kristilliseen traditioon seuraavassa järjestyksessä. Tasaus- ja seisauspäivät oli antiikin ajalla määritelty toisin kuin gregoriaanisessa kalenterissa

 - Syyspäiväntasaus (23.9. ?). Johanneksen syntymästä ilmoitettiin Elisabethille ja Sakariaalle, Jerusalemin temppelin papille ja profeetalle. Sakarias ei uskonut lapsen syntymän enää olevan Elisabethille mahdollista ja siksi rangaistukseksi Jumala löi hänet mykkyydellä. Se päättyi vasta Johanneksen syntymän ja temppeliin tuonnin jälkeen, kun Sakarias oli kirjoittanut tauluun ”Hänen nimensä on Johannes”. Johannes (Yochanan) on heprealainen nimi ja tarkoittaa Jahve on armollinen”. Sakariaan suvussa ei olut ketään Johannesta. * Johanneksesta ovat kehittyneet myös slaavilainen nimi Ivan ja siitä suomalainen Iivana. Ehkä myös Väinö.

- Kevätpäivän tasaus (25.3.). Marian ilmestys. 

-          - Kesäpäivän seisaus (24.6.) Johannes Kastajan syntymä.

-          -Talvipäivän seisaus (25.12.) Vapahtajan syntymä.

Ingmarin ja Ingemarin päivä.

Suomalaisessa kalenterissa 21.6. on Ahdin ja Ahdon päivä. Ruotsalaisessa kalenterissa Ingmarin ja Ingemarin päivä.

Ingemar on germaaninen miehen etunimi. Nimen alkuosana on germaanisen jumalan nimi Ing, loppuosa merkitsee suojelijaa tai vartijaa.  Nimi esiintyy myös muodossa Inwaz tai Yngve.

Ingwazin riimu

Identiteetti ja toimenkuva epäselviä

Ingmar Bergman

Tunnetuin Ingmareita ovat elokuvaohjaaja Ingmar Bergman (Ernst Ingmar Bergman 1918 Uppsala – 2007 Fårö)). Hänen tuotantoa ei pysty luettelemaan. Mainitsen vian yhden merkittävän elokuvan: Seitsemäs sinetti (1957). Katsoin sen kerran ystäväni kanssa jouluna poikieni kokoamasta kotiteatterista. Hieman epäkunnioittavasti   luonnehdittuna: puolitoista tuntia skandinaavista angstia.

Jörn Donner käsiteli loistavasti Bergmania tunnetussa teoksessaan Paholaisen kasvot: Ingmar Bergmanin elokuvat. (Suomentanut Juha Virkkunen. Helsinki: Otava, 1967. Alkuperäinen Djävulens ansikte - Ingmar Bergmans filmer, 1962)

Ingmar filosofina

Gustav Ingmar Pörn (19. elokuuta 1935 Runsor, Mustasaari – 8. helmikuuta 2014^[1] Tölby, Mustasaari) oli suomenruotsalainen filosofi, joka toimi filosofian professorina Helsingin yliopistossa vuosina 1978–1998.
Ingmar Pörn syntyi Mustasaaressa Runsorin kylässä maanviljelijäperheen keskimmäiseksi pojaksi. Hän pääsi oppilaaksi Vaasan ruotsinkieliseen lyseoon, alun perin vain nuoremman veljensä seuraksi. Tultuaan ylioppilaaksi keväällä 1955 hän tutustui sattumalta Erik Steniuksen kirjaan Tankens gryning päätti ryhtyä opiskelemaan filosofiaa Steniuksen johdolla Åbo Akademissa. Lisäksi hän opiskeli sosiologiaa, matematiikkaa, teologiaa ja kreikan kieltä. Opiskeluaikanaan hän toimitti myös Studentbladet-lehteä. Hän suoritti kandidaatintutkinnon vuonna 1960 aiheena John Locke.  

Ingemar pugilisti

Ingemar ”Ingo” Johansson (22. syyskuuta 1932 Göteborg, Ruotsi – 30. tammikuuta 2009)  oli ainoa ruotsalainen nyrkkeilyn raskaan sarjan maailmanmestari. Vielä Helsingin olympialaisissa hän nyrkkeili amatöörinä raskaassa sarjassa ja tuli toiseksi, mutta passiiviseksi väitetyn nyrkkeilyn takia Johansson diskattiin. Mitalinsa hän sai vasta 1982.

Ingemar Puglist

Olympialaisten jälkeen Johansson siirtyi ammattisarjaan, voitti ensin Euroopan mestaruuden ja vuonna 1959 hän voitti maailmanmestari Floyd Pattersonin (1935 – 2006) tiukassa kamppailussa Yankees Stadionilla New Yorkissa. Runsaat vuotta myöhemmin uusintaottelussa Patterson voitti itselleen maailmanmestaruuden takaisin knock outilla.  Patterson ja Johansson olivat hyviä ystävin Pattersonin kuolemaan saakka.

Johanssonin tuhtia. oikeaa suoraa kutsuttiin Thorin vasaraksi. Johansson esiintyi mestaruutensa aikana runsaasti mainoksissa. Hävityn ottelun jälkeen pilapiirtäjä Kari ehdotti uusia teemoja, esim. ”Iskevä Ingo uniasu.”

** otteita Luukkaan evankeliumista:

18 Sakarias kysyi enkeliltä: "Mistä voin tietää, että niin käy? Minähän olen jo vanha, ja vaimonikin on iäkäs." 19 Enkeli vastasi: "Minä olen Gabriel, yksi niistä, jotka seisovat Jumalan edessä. Minut on lähetetty puhumaan sinulle ja tuomaan tätä iloista sanomaa. 20 Mutta sinun suusi mykistyy nyt, etkä kykene puhumaan ennen kuin sinä päivänä, jona tämä tapahtuu, koska et uskonut sanojani, jotka aikanaan käyvät toteen."

21 Kansa odotti Sakariasta, ja kaikki kummeksuivat sitä, että hän viipyi temppelissä niin pitkään. 22 Kun hän sitten tuli ulos, hän ei kyennyt puhumaan heille, ja siitä he ymmärsivät, että hän oli nähnyt temppelissä näyn. Hän vain viittoili heille ja jäi mykäksi.

Johannes Kastajan syntymä

57 Elisabetin aika tuli, ja hän synnytti pojan. 58 Kun naapurit ja sukulaiset kuulivat suuresta laupeudesta, jonka Herra oli hänelle osoittanut, he iloitsivat yhdessä hänen kanssaan. 59 Kahdeksantena päivänä kokoonnuttiin ympärileikkaamaan lasta. Muut tahtoivat antaa hänelle isän mukaan nimeksi Sakarias, 60 mutta hänen äitinsä sanoi: "Ei, hänen nimekseen tulee Johannes." 61 Toiset sanoivat: "Eihän sinun suvussasi ole ketään sen nimistä." 62 He kysyivät viittomalla isältä, minkä nimen hän tahtoi antaa lapselle. 63 Sakarias pyysi kirjoitustaulun ja kirjoitti siihen: "Hänen nimensä on Johannes." Kaikki hämmästyivät. 64 Samalla hetkellä Sakarias sai puhekykynsä takaisin, ja hän puhkesi ylistämään Jumalaa.

65 Sillä seudulla joutuivat kaikki pelon valtaan, ja näistä tapahtumista puhuttiin laajalti koko Juudean vuoriseudulla. 66 Ne, jotka niistä kuulivat, painoivat kaiken mieleensä ja sanoivat: "Mikähän tästä lapsesta tulee?" Sillä Herran käsi oli hänen yllään.

 

 

Kevätkauden päätös/poikkeusklubi ke 23.5.2018 klo 18.00: THE TAO OF MOZART & THE LIGHTNESS OF BEING

VIRTAA 20 VUOTTA! 

Kevätkauden päätös toteutuu poikkeusklubina Työväenopiston juhlasalissa, osoitteessa Helsinginkatu 26.

Yhdessä Kriittisen korkeakoulun kanssa juhlimme Minna Pölläsen Virtaa-klubin vuosijuhlaa. Ohjelmassa MIT:n fysiikan professori, vuoden 2004 nobelisti Frank Wilczekin luento värien havaitsemisen laajentamisesta sekä pianistien Minna Pöllänen sekä Irina Zahharenkova Mozart-soittoa. 

Frank Wilczek on todellinen renessanssi-ihminen jonka kirjoissa kuten "The Lightness of Being" ja "Longing for the Harmonies" runous,  kvanttifysiikka ja huumori kietoutuvat hurmaavaksi kokonaisuudeksi.

Luonnon ikuisen harmonian kauneus välittyy niistä ja musiikki tuntuu olevan häntä erityisen lähellä, siksi tämä vuoropuhelu Mozartin ja kvanttifysiikan välillä.

Mozartin musiikissa hehkuu inhimillisen tunneskaalan koko värispektri, pimeys ja valo, leikkisä erotiikka ja  puhtain rakkaus, vakavuus ja lapsen nauru omalle vitsilleen, demonisuus ja paratiisin ilo. Ihmeellistä on se miten tästä kaikesta syntyy kokonaisuuksia, joissa dynaaminen tasapaino on täydellistä. Yhtäkään säveltä ei voi muuttaa rikkomatta sitä.

Päätös/poikkeusklubilla on nyt ainutlaatuinen tilaisuus keskustella  luonnon symmetriasta ja  sfäärien harmoniasta, värien näkemisestä ja kuulemisesta Frank Wilczekin kanssa. Wilczek sai vuonna 2004 fysiikan nobelin yhdessä David Grossin ja David Polizerin kanssa vahvaa vuorovaikutusta koskevasta tutkimuksesta. 

Frank Wilczek on perehtynyt syvällisesti valoon ja alustuksessaan hän kertoo tutkimuksistaan värien havaitsemisen laajentamisesta.

Pianomusiikista vastaavat Irina Zahharenkova ja Minna Pöllänen ja he soittavat Mozartia, mm. jousikvintetto Es K 614, sonaatti C K.521 pianolle 4-kätisesti, Fantasia d-molli, pianosonaatti B K.570.

Liput 15/10 e ovelta.

Tervetuloa!

Klubi ke 9.5.2018 klo 18.00. Risto Alapuro: Sisällissota ja poliittisen kulttuurin pitkä linja.

Keskiviikkona 9.5. saamme vieraaksemme sosiologian emeritusprofessori Risto Alapuron. 

Alapuron teema: Sisällissota ja poliittisen kulttuurin pitkä linja.

Alustuksessaan Alapuro käsittelee  Suomen historian pitkää linjaa 1800-luvun jälkipuolelta 1900-luvun lopulle, ja joidenkin viittausten kautta sen ylikin.

Risto Alapuro

Alapuro väitteli 1973 Akateemisesta Karjala-Seurasta. Hän on ollut 70-luvulla tutkijana Michiganissa, 80-luvulla Pariisissa ja 90-luvun alussa Moskovassa. 1985 - 87 hän oli Suomen historian ja kulttuurin vierailevana professorina Pariisin yliopistossa. Alapuro on toiminut sosiologian professorina ensin Jyväskylän yliopistossa  1986 - 1991 ja tämän jälkeen Helsingin yliopistossa 1991 - 2010.  

Risto Alapuron tutkimus- ja opetustyö on keskittynyt maamme historialliseen ja poliittiseen sosiologiaan ja on yksi harvalukuisista maamme kansainvälisesti tunnetuista sosiologeistamme alan uranuurtajan Edvard Westermarckin (1862 - 1939) ja  Erik Allardtin (s. 1925) ohella. 

Vuonna 1988 julkaistiin Alapuron klassikkoteos State and revolution in Finland. .Teoksen suomenkielinen painos Valta ja vallankumous Suomessa. ilmestyi 2017 Vastapainon toimesta.

Tervetuloa

Kevättä ilmassa

810 Valkoposkihanhea Siperiasta ohittaa Pellingin. Kuva Karno Mikkola

Punakuirit, Koppelo ja Ukkometso kevättunnelmissa. Kuvat Karno Mikkola

Klubi ke 25.4. klo 18.00: TkT Tapani Launis: Minne kylät kadonneet

Keskiviikkona 25.4. alustaa klubiaktiivi TkT Tapani Launis ja kysyy: Minne kylät kadonneet?

Tapani Launis

Esityksessään Launis tarkastelee maailmankylämme uusia ilmeitä ja selventää Globaalin ja paikallisen keskittymisen ja kaupungistumisen ongelmia.

Klubilla arkkitehti, TkT Tapani Launis on alustanut aiemminkin ja pohtinut mm transsendenssia ja empiriaa.

http://filosofiklubi.blogspot.fi/2014/05/klubi-ke-75-klo-1700-tkt-tapani-launis.html

Launis on myös ehtinyt olla monessa mukana ja käväisi vuonna esimerkiksi 1967 kuuluisan utopistin Buckminster Fullerin kanssa saunassa! Tapausseloste löytyy oheisesta linkistä ja sijaitsee Tapio Kannisen huomattavan ilmastoartikkelin jälkeen aivan loppupuolella samassa tiedostossa.

http://filosofiklubi.blogspot.fi/2012/11/klubi-ke-2111-klo-1700-fm-phd-tapio.html    

Tervetuloa

Kevätseminaari la 7.4. klo 13 - 17: Askeesi, meditaatio ja ekologia

Klubin, Kulttuurikeskus Sofian ja Kriittisen kevään yhteisseminaari "Askeesi, meditaatio ja ekologia elämäntapamme haastajina" järjestetään lauantaina 7.4.2018 alkaen klo 13.00 Vuosaaressa, Kulttuurikeskus Sofian tiloissa osoitteessa Kallvikinniementie 35.

Seminaarissa tarkastelemme oman elämäntapamme synnyttämiä haasteita  ja uhkia filosofian, uskonnon, luonnosuojelun ja ekologian sekä meditaation tarjoamista näkökulmista.
Seminaaria kokoava käsite Askeesi tulee kreikankielen sanasta askesis tarkoittaen alun perin harjoitusta, antiikissa eritoten urheilijoiden valmentautumista. Toisaalta se viittaa omana aikanamme myös vapaaehtoiseen elämäntapavalintaan, jossa tyydytään ulkoisesti vähempään kuin mitä yltäkylläinen elämänmuotomme tarjoaa.

Seminaarin alustajina ovat VTT Jari Ehrnrooth, Luonto-Liiton toiminnanjohtaja YTM Salla Tuomivaara, FT Tarja Kallio Tamminen sekä metropoliitta Ambrosius. Seminaarin puheenjohtajana on filosofi, YTT Eero Ojanen.

Hinta 25€, sis. välipalan ja iltapäiväkahvit.
Ilmoittautuminen 6.4. mennessä: reception@sofia.fi tai puh. 010–277 900.

Julkisilla kulkeville: Vuosaaren metroasemalta lähtee bussi  816 klo 12.32 suoraan Sofian pihaan - perillä n. 12.40.

Omilla vehkeillä tuleville ajo-ohje ja sijainti: https://sofia.fi/sijainti-ja-ajo-ohjeet/

Seminaarin ohjelma
12.30 – 13.00: Ilmoittautuminen, tee- ja kahvitarjoilu
13.00: Seminaarin avaus
13.05: VTT Jari Ehrnrooth: Nada es perfecto – kehon, mielen ja kielen askeesista
13.45: YTM Salla Tuomivaara: Vähemmän on enemmän – hengissäpysymisen dialektiikka
14.25–15.10: Välipalatauko
15.10: FT Tarja Kallio-Tamminen: Meditaation todellisuus – mitä on maailma ja minuus.
15.50: Metropoliitta Ambrosius: Kirkastaako askeesi?
16.15.–17.00: Yleiskeskustelu alustajien johdolla.
– Seminaarin puheenjohtajana toimii filosofi, YTT Eero Ojanen
– Seminaarin jatkot Sofian klubitilassa klo 17.00 – 20.00.

– Ennen seminaaria on mahdollisuus osallistua liturgiaan Pyhän Viisauden kappelissa klo 10.30–12.00 ja nauttia lounasta Sofian ravintolassa klo 12.00–13.00 (lounaan hinta 16€, ennakkoilmoittautuminen).

Tervetuloa!

Pertti Multanen: Palestiinan kysymys – Lähi-idän ydinongelma

Lähi-idän kysymyksiin yli 40 vuoden ajan perehtynyt dosentti Pertti Multanen käsitteli tutkimusaihettaan viime lokakuun 11. päivän klubitilaisuudessa tavalla, joka ei täysin sovi kotimaisessa julkisuudessa esiintulevaan normaaliparadigmaan. Pertti lupasi palata asiaan vielä klubiblogissamme. Ohessa Multasen pääsiäisajan tunnelmiin ja viimeaikaisiin tapahtumiin sopiva tarkastelu. JO

__________________

Palestiinan kysymyksestä

Muutaman menneen vuosikymmenen sodat Lähi-idässä ja sen lähialueilla, Persianlahti, Irak, Afganistan, Somalia, Algeria, Libya, Syyria ja monet muut pienemmät konfliktit ovat saaneet Lähi-idän pahimman ratkaisemattoman ongelman – Palestiinan kysymyksen – unohtumaan kohtalokkaalla tavalla.

Sykes-Picot sopimus 1916

Tunnetusti meidän perin vapaan  lehdistömme ulkomaansivuille ei mahdu kuin muutama uutinen kerrallaan, hyvin harvoissa lehdissä on nykyään edes ulkomaantoimitusta. Kauan on ollut tilanne, jossa Palestiinan kysymys on noussut esille lähinnä silloin, kun Israel on käynnistänyt mahtavan sotakoneistonsa Palestiinan alueelle suuntautuneisiin kostoiskuihin. Viime vuosina massiivisten sotatoimien kohteena on useimmiten ollut Gazan alue, jonka väestö elää suljetulla vyöhykkeellä syvän sosiaalisen kriisin oloissa. Jokainen sota on kärjistänyt ja kärjistää Gazan väestön kärsimyksiä.

Sadan vuoden yksinäisyys

Viimeksi kuluneena vuonna 2017 tuli Palestiinan ongelman syntysanoista kuluneeksi sata vuotta. Palestiinalaiset, Välimeren itärannan ja Jordan-joen välisen kaistaleen alkuperäiset asukkaat on syösty, toisin kuin joskus Euroopan historiassa ”kolmikymmenvuotiseen” sotaan, jo yli sata vuotta jatkuneeseen monesti lähes toivottomalta tuntuneeseen ja tuntuvaan kamppailuun kansallisten oikeuksiensa puolesta.

Miksi sitten tämä kysymys tulisi jopa näin yli sata vuotta sen alkusanojen lausumisen jälkeen pitää mielessä?

Klubilla ke 28.3.2018 klo 18.00 Janne Riitakorpi: KATALONIA, KATALONIA

Keskiviikkona 28.3. Katalonian tilannetta pitkään seurannut Janne Riitakorpi alustaa kovin ajankohtaisesta aiheesta.

Katalonian asia aktualisoitui yllättäen myös täälläpäin viime viikolla myrkyn silmässä olevan Carles Puigdemontin vieraillessa maassamme kansanedustaja Mikko Kärnän, Eduskunnan Katalonia –ystävyysryhmän sekä Helsingin yliopiston kutsusta.

Suomen vierailunsa kuluessa Espanja antoi Puigdemontista eurooppalaisen pidätysmääräyksen. Maamme viranomaisten helpotukseksi Puigdemont poistui kuitenkin maastamme vähin äänin kunnes joutui Saksan viranomaisten haltuun viikonloppuna ylitettyään Tanskan ja Saksan välisen rajan. 

. . . . . .

27. lokakuuta 2017 Katalonian parlamentti julisti alueen itsenäiseksi tasavallaksi. Julistusta oli edeltänyt vuosia kestänyt poliittinen prosessi, joka oli huipentunut 1. lokakuuta järjestettyyn kansanäänestykseen itsenäisyydestä. Äänestyspäivä muuttui väkivaltaiseksi Espanjan poliisin yrittäessä  tuomioistuimen määräyksestä estää äänestyksen toimeenpanon. Kuvat ikäihmisiä pamputtavista ja kumiluoteja ampuvista poliiseista levisivät maailmalle.

Miten tähän oli tultu? Miksi tähän poliittiseen ongelmaan ei ole löytynyt vuosien varrella rauhanomaista ratkaisua?

Itsenäistymisjulistusta ei ole käytännössä toimeenpantu, mutta Kataloniassa on tällä hetkellä pari miljoonaa ihmistä, jotka eivät enää koe olevansa Espanjan kuninkaan alamaisia. Presidentti Puigdemont on perustanut Katalonian tasavallan maanpakolaishallituksen Belgiaan. Useampi itsenäistymisliikkeen johtajista viruu Espanan vankiloissa, kymmeniä syytetään kapinasta.

Katalonian poliittista tilannetta pitkään seurannut Janne Riitakorpi esittelee itsenäistymisliikkeen taustalla olevia poliittisia, taloudellisia sekä kulttuurihistoriallisia syitä. Riitakorpi läpikäy myös tapahtumaketjun, joka käynnistyi Espanjan perustuslakituomioistuimen mitätöidessä Katalonian itsehallintolain vuonna 2010 johtaen lopulta viimesyksyn yksipuoliseen itsenäistymisjulistukseen ja tämän jälkeen alueen joutumisen Espanjan keskushallinnon suoran halinnan alaisuuteen. .

Katalonian tsenäistymishankkeen tulevaisuus on myös kytköksissä  Euroopan Unionin kohtaloon ja on näin ollen hyvä kysyä, voidaanko tähän kriisiin löytää poliittista ratkaisua.

Janne Riitakorpi opiskelee valtio-oppia maisterivaiheessa Tampereen yliopistossa ja on kirjoittanut sekä kommentoinut Katalonian tilannetta useamman vuoden ajan. Viime syksyn hän oli Barcelonassa työharjoittelussa tapahtumien keskipisteessä sittemmin lakkautetussa Katalonian julkisuusdiplomatianeuvostossa.

Tervetuloa

Aika hilpeät tunnelmat Katalonia-selvityksen jälki-istunnossa 28.3.Kuva:M af H

Kevätpäivän tasaus tiistaina 20.3. klo 18.15

Kevätpäiväntasaus 2018

Tiistaina 20.3. klo 18.15 on kevätpäiväntasaus. Tämä on hetki, jolloin Auringon kiekon keskipiste ylittää taivaanpallon ekvaattorin ja siirtyy eteläiseltä pallonpuoliskolta pohjoiselle. koordinaatit ovat: deklinaatio (korkeus) = 0 astetta ja rektaskensio (leveyspiiri) = 0 tuntia.

Kevätpäiväntasauksen aikaan päivä ja yö ovat jokseenkin yhtä pitkiä koko maapallolla. Aurinko on maaliskuun alussa Vesimiehen tähdistössä ja siirtyy 12.3. Kalojen tähdistöön.  Eläinradalla, horoskoopissa,  Aurinko siirtyy Kalojen (Pisces) merkistä Oinaan (Aries) merkkiin.

Sunnuntaina 25.3. siirrytään taas - valitettavasti - kesäaikaan. Kelloja siirretään tunnilla eteenpäin aamuyöllä kello 3.

Kevätpäivän tasaus siis on tänään 16.15 universaaliaikaa eli käytännössä Greenwichin keskiaikaa.

Klubilla ke14.3. klo 18. Minna Pöllänen: Mozartin supersymmetria

Keskiviikkona 14.3. filosofinen pianisti Minna Pöllänen tarkastelee suursäveltäjä Wolfgang Amadeus Mozartin (1759 - 1791) tuotantoa, Taikahuilua ja Mozartin musiikin suhdetta supersymmetriaksi nimettyyn ja hiukkasfysiikan perimmäisiä lainalaisuuksia käsittelevään teoriaan.

Minna johdattaa esitykseensä seuraavasti:

 

"Nobel-fyysikko Frank Wilczekin kirjat Longing for the harmonies (1988, yhdessä Betsy Devinen kanssa) ja The Lightness of being (2008) antoivat impulssin palata lempiaiheeseeni, Mozartin musiikin ainutlaatuiseen ajallis-tilalliseen balanssiin ja Taikahuilun arvoitukseen.

Suuret taideteokset ovat kuin sielun peilejä jotka heijastavat kullekin sen mitä he ovat valmiita vastaanottamaan. Mozartin Magnum opus Taikahuilu on ollut minulle matkakumppani elämässä. Sen paljon parjatun “lapsellisen libretton” ja tyylillisen moninaisuuden läpi avautuu kiehtova jungilainen allegoria jossa henkilöhahmot ja eri sävellajit symboloivat korkeampaa neoplatonista todellisuutta. Kaikilla on parinsa.

Mozartin teemat kasvavat kuin luonnon organismit kahden toisiaan täydentävän voiman vuorovaikutuksesta. Ehkä juuri siksi se on niin ainutlaatuisen kohottavaa?

Voisiko olla niin että Mozartin teoksissa heijastuu supersymmetria, mm.Wilczekin esittämä kvanttifysiikan periaate joka yhdistäisi kaikki tunnetut luonnonvoimat?

Entä oliko Mozart feministi?

Loistava Irina Zahharenkova on duopartnerinani teoksissa jotka valaisevat näitä kysymyksiä. Mozartin viimeisen jousikvinteton 4-kätinen-sovitus säteilee puhdasta  iloa Es-duurissa,Taikahuilun mystisessä sävellajissa."

Tervetuloa

EESTI VABARIIK 100

Klubilla Kalevalanpäivänä 28.2.2018 klo 18. Aki Huhtinen: 1918 - tragedia ja seuraukset

Kalevalanpäivänä 28.2. FT, everstiluutnantti Aki Huhtinen alustaa kevään 1918 tragediasta.

 

Viipurissa 1918

- Mitä on köyhän pahuus? Miksi voittajan kosto oli niin julma. Millaisia vaikutuksia sadan vuoden takaisilla tapahtumilla on ollut yhteiskuntaamme, maan puolustukseen, naisten asemaan ja turvallisuuteen?

Aki Huhtinen valmistui kadettikoulusta 1989 ja opiskeli tämän jälkeen filosofiaa Tampereen yliopistossa. Tampereen filosofia oli tuolloin suuntautunut vahvasti fenomenologiaan Juha Varton johdolla. Huhtinen väitteli filosofian tohtoriksi 1996 tutkielmallaan Sielun parantamisesta sielun hoitamiseen.

Aki Huhtinen

Vuonna 2000 Aki Huhtinen valmistui yleisesikuntaupseeriksi Maanpuolustuskorkeakoulusta, jossa toimii nykyään johtamisen sotilasprofessorina. Huhtinen on myös käytännöllisen filosofian dosentti Helsingin yliopistossa sekä informaatiotieteiden dosentti Lapin yliopistossa.

Aki on julkaisuut ja toimittanut useita sotaan ja sotilasjohtamiseen liittyviä teoksia, joista mainittakoon esimerkiksi Sanasota. Johdatus sodan ja sodanjohtamisen filosofiaan (Elan Vital,  2005), Sotilasjohtamisen tiedon kohteet, toim. (MPKK, 2006) sekä Messy Wars (yhdessä Jari Rantapelkosen kanssa, Finn Lectura, 2008.)

Tervetuloa

Klubi ke 7.2.2018 klo 18.00 Salla Tuomivaara: Ihmisen tila - Luonnon tila :

Akseli G-K: Poika ja varis

Keskiviikkona 7.2.2018 saamme vieraaksemme Luonto-Liiton tj., YTM Salla Tuomivaaran. Alustuksessaan Tuomivaara pohtii ja tarkastelee Ihmisen ja Luonnon tilaa ja suhdetta toisiinsa.

- Miten luonto voi - entä Ihminen? Ymmärrämmekö ja uskallammeko myöntää, miten riippuvaisia olemme ympärillämme olevan luonnon tilasta? Onko suomalaisilla jokin erityinen luontosuhde? Sallimmeko muiden lajien jakaa elintilan kanssamme?

Sosiologi, Luonto-Liiton - http://www.luontoliitto.fi/ -  toiminnanjohtaja Tuomivaara väittelee tänä kevään sosiologian eläinkäsityksen muotoutumisesta. Puheenvuorossaan hän pohtii sitä, mitä luonnon tila ja muiden eläinten käyttö kertovat suhteestamme elolliseen maailmaan ympärillämme.

Salla Tuomivaara on toiminut pitkään luonnosuojelukysymysten lisäksi  myös eläinoikeusliikkeessä ja oli mm perustamassa Oikeutta eläimille -yhdistystä v. 1995 ja Maan ystävät -yhdistystä seuraavana vuonna.

Salla ja kaveri. Kuva Harri Lammi

Ennen viime syksynä alkanutta Luonto-Liiton toiminnanjohtajan pestiä hän toimi Animalian toiminnanjohtajana. Näihin kysymyksiin liittyen Salla Tuomivaara on kirjoittanut mm. teoksen Mitä tehdä eläimille?(Vihreä Lanka Oy, 2008).

Tervetuloa