2. poikkeusklubi 8.4.2020 verkossa. Martti Koskenniemi: Sota ja laki

Poikkeusklubilla 8.4.2020 Martti Koskenniemi: Sota ja laki

Toinen verkkoklubi noudattaa alkuperäistä ohjelmaa. Toisena poikkeuksena  prof. Martti Koskenniemen videoluento ja aiheeseen liittyvä teksti ovat englanninkielisiä.

Sotahommaa n. 1385. Kuva Jean de Wawrinin teoksesta 1400-luvulta.

Martti Koskenniemi  on oikeustieteilijä ja merkittävä tutkija ja aktori  kansainvälisen oikeuden alalla. Vuodesta 2003 alkaen Koskenniemi on ollut YK:n kansainvälisen oikeuden toimikunnan jäsen. Vuodesta 1996 lähtien Koskenniemi on toiminut Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professorina ja 1997 alkaen Erik Castrèn -instituutin johdossa. Akatemiaprofessorina Koskenniemi on toiminut 2005 - 2016.  Koskenniemi on toiminut myös useiden ulkomaisten yliopistojen vierailevana professorina mm Cambridgessä ja Pariisissa.

Videoluento War and Law: Paradoxes of a Civilizing Project on nauhoitettu viime syksynä Italiassa

 

https://m.youtube.com/watch?v=hbz5GsSutns

________________

Todettakoon tässä nyt virallisesti, että kevätseminaarimme Kulttuurikeskus Sofiassa - Viisaus, kapina ja aikamme suunnanmuutos - Reijo Wileniuksen työstä ja ajattelusta - on siiretty parempia aikoja odotellessa alustavasti päivämäärälle 31.10.2020.

 

Rahasta ja sen jakelusta kirjoittaa lisää myös Esko Seppänen: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/eskoseppanen/mista-raha-tulee-ja-mihin-se-menee/

Im Memoriam: Pentti Linkola (7.12.1932 - 5.4.2020) puhuu: 

https://m.youtube.com/watch?v=-4qnjlWTRp0

Lohdutusta pääsiäisajan murheeseen

Dovilė Kurmanavičiūten pääsiäiskuva. Asetelma ja värjäykset Dovile & Otto

1. Virtuaaliklubi 25.3.2020. Severi Hämäri: Sofismin taidosta

Pandemian iskettyä klubitoimi siirtyy toistaiseksi verkkoon.  

FM Severi Hämäri kirjoittaa sofismin taidosta. Hämäri on Kriittisen korkeakoulun puhujakoulun vastaava opettaja sekä vuodesta 2019 alkaen Kriittisen korkeakoulun puheenjohtaja.

Hämäri teki lopputyönsä teoreettisesta filosofiasta ja on tohtorikoulutettava. (JO)

Peter Isaacsz (1569 - 1625):"Puhetaidon opetus"

 

Sofismin taidosta

Harva uskaltautuu enää myöntämään olevansa ”sofisti”, niin on mutaan painettu tuo klassinen ammattinimike. Vaan ketä olivat sofistit ja mitä he tekivät – ja mitä he tekevät tänä päivänä?

Minä olen tämän päivän sofisti.

Kreikkalaisen klassisen kauden alkuvaiheita viidennellä ja kuudennella vuosisadalla eaa., samaan aikaan kun kreikkalainen filosofia otti ensiaskeleitaan, leimasi erikoinen tilanne: erimielisyydet (vauraiden kansalaisten kesken) voitiin ratkaista oikeudessa puhumalla. Saatiin syyttää ja puolustaa ja vakuuttaa tuomarina toimivat toiset kansalaiset suuntaan tai toiseen. Hetkinen – sanoi muun muassa eräs sisilialainen Korax (n. 400-luvun alkupuoli eaa.) – tässähän voi olla markkinarako opettaa ihmisiä parempaan puhumiseen.

Kun Ateenassa samoihin aikoihin päätettiin (vapaiden miespuolisten kansalaisten kesken) tyrannian aikakauden jälkeen siirtyä demokratiaan, puheesta tuli entistä tärkeämpää. Puhumalla muutettiin maailmaa. Syntyi ammattikunta, sofistit, puhetaidon opettajat, jotka auttoivat nuoria varakkaita poliittisia uskalikkoja uran alkuun.

Sokrates ja Platon, jotka suhtautuivat demokraattiseen kokeiluun suurella epäluulolla, kokivat moisen pyrkimyksen siihen, että kuka vain voi puhetaitoa opiskelemalla vakuuttaa kansanjoukot, uhkaavaksi. Ja aivan syystä: populismi syntyi demokratian kanssa yhtä aikaa. Kansanjoukkojen kykyä ymmärtää informaatiotulvaa, jota vapaa puhe tuotti, ei oltu kylliksi viljelty.

Mutta puhetaito ei suinkaan tästä kritiikistä hälvennyt. Päin vastoin. Se kehittyi. Taitavien puhetaidon mestarien ympärille muodostui kouluja, joissa opetettiin kielioppia, kieltä, klassisia kertomuksia ja puhetaitoa. Koululaitos syntyi hellenistisellä ajalla näiden laitosten tarjotessa, imperiumin reunalta reunalle, kreikkalaisen byrokraatin perustaitoja. Opetussuunnitelmat syntyivät, kun erilaisia Progymnasmata (esiharjoitteet) -nimellä olevia oppaita kopioitiin eri puolille valtakuntaa.

Humanismin voi sanoa olevan näiden puhujakoulujen lapsi, kun renessanssissa löydettiin uudelleen ja uudelleen Ciceron (106-44 eaa.) kirjoitukset, jotka eivät siinä välissä edes hukassa olleet. Marcus Tullius Cicero oli mestarillinen puhuja, joka yhdisti filosofian, tieteellisen uteliaisuuden ja valtio-opillisen tuntemuksen puhetaidon intohimoiseen harrastuneisuuteen. Humanismi ei ole vain filosofiaa, vaan se on myös sofistiikkaa. Se on ymmärrystä siitä, miten ihmiset toimivat, puhuvat ja vaikuttavat toisiinsa. Ihmistaitoa.

Sydämen sivistykseen siis tarvitaan aimo annos kauniin puheen ymmärrystä, puhetaitoa. Tästä syystä myönnän auliisti olevani paitsi filosofian opettaja, niin myös sofisti.

Lisähuomio puheen pitämisestä 

Puheen painoarvo näinä kriisin päivinä ja hetkinä tuntuu huomattavana. Havaittavissa on hajaannuttavaa, haastavaa ja luottamusta syövää puhetta, mutta myös kokoavaa, yhteentuovaa ja lohduttavaa puhetta. Kriisin keskellä Suomen pääministeri ja presidentti ovat esiintyneet rauhallisesti ja vakuuttavasti – luoden ja ilmaisten luottamusta.

Voimallista yhteentuomista emme ole kotimaisilla kielillämme vielä kuulleet. Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Elisabeth II esittää koskettavan kiitospuheen terveydenhoidon henkilöstölle, välttämättömien töiden tekijöille sekä tavallisille kansalaisille:

https://m.youtube.com/watch?v=e7NuC_ro4ZI

Hän tuo kansakunnan yhteen, yhden tunteen piiriin. Kuuntele ja vaikutu. (Jos haluat perehtyä puheen yksityiskohtiin tarkemmin, suosittelen kollegani Antti Mustakallion kirjoitusta "Kuningattaren koronapuhe". https://www.sanahaltuun.fi/2020/04/kuningattaren-koronapuhe/)


Severi Hämäri 

KEVÄTPÄIVÄN TASAUKSEN POSTILLA 20.3.2020

Tänä vuonna kevätpäivän tasaus on perjantaina 20.3. kello 5.49 Suomen tai Itä-Europan aikaa eli 3.49 Greenwichin keskiaikaa (universaaliaikaa).  Viime vuonna kevätpäivän tasaus oli 20.3. 21.58 Greenwichin aikaa, ja tänä vuonna siten olisi ollut 21.3. klo 3.50, mutta helmikuisen karkauspäivän johdosta aika siirtyi yhdellä kalenteripäivällä aiemmaksi.

20.3. on Skandinaviassa Joakimin, Akin ja Kimin nimipäivä. Apokryfisten kirjojen mukaan Joakim oli Pyhän Annan, Pyhän Marian äidin puoliso. Ortodoksinen kirkko viettää hänen muistopäiväänsä 9. syyskuuta.  Luovutetussa Karjalassa oli suuri ja vauras  8.500 asukkaan Jaakkima-niminen pitäjä, perustettu 1647. Ilmeisesti se on saanut niemensä Jacob De la Gardien (20. kesäkuuta 1583 Tallinna – 12. elokuuta 1652 Tukholma) mukaan, sillä hän piti sotaleiriään kukkulalla, joka hänen mukaansa sai nimen Jaakonvaara.

Suomessa tämä sotaherra tunnetaan Laiska-Jaakkona, koska hän piiritti Novgorodia kuusi vuotta. Mutta hän  oli aikansaava, joka René Descartes’n lailla oli ollut Alankomaiden valtionhoitajan Mauritz Oranialaisen palveluksessa. De la Gardie oli yksi niistä ruotsalaisista feodaaliherroista, joista Stalin mainitsi kuuluisassa puolustusvalmiuden merkitystä käsittelevässä puheessaan joskus 1930.

Strömsvik, Pikkala 15.3.2020. M. af H

Venus näkyy kirkkaana.

Venus näkyy kirkkaana lännessä iltataivalalla ja laskee vasta yli viisi tuntia auringonlaskun jälkeen. Kiikarilla pystyy erottamaan, sen suunnilleen sirppimäisen vaiheen. Uusikuu on 24.3., ja kasvava kuun sirppi lähellä Venusta 28.3. Täysikuu on 8.4., Suoman ja Suomettaren päivänä, Romanien kansallispäivänä. Pääsiäinen on 12.4., Juliuksen ja Julian päivänä.

Mars on lähellä Jupiteria. Ne ovat nähtävillä hyvin varhain aamutaivaalla.  Uranus, ensimmäinen kaukoputkella löydetty planeetta on illalla nähtävissä noin 20 asteen korkeudella. Periaatteessa kirkkaalla säällä jopa pajain silmin, mutta jo hyvällä kiikarilla selvästi pienenä vihertävänä kiekkona.

Kevät- ja syyspäivän tasauksina päivä ja yö ovat yhtä pitkät kaikilla maapallolla. Etelänavalla alkaa napayö. Pohjoisnavalla kuusi kuukautta kestävä päivä, jolloin aurinko kiertää taivaalla spiraaliliikettä noustakseen kesäpäivän seisauksena noin 23 asteen korkeudelle. Niin korkealla aurinko on Helsingissä keskipäivällä siinä maaliskuun alkupuolella.

Antiikin aikana kevätpäivän tasaus oli 25. maaliskuuta eli Marian ilmestyspäivänä.

Aurinko ylittää taivaan päiväntasaajan kevätpäivän tasauksen hetkellä ja siirtyy eteläiseltä pohjoiselle taivaanpalon puoliskolle. Orionin vyö on muuten hyvin tarkalleen taivaan ekvaattorin alapuolella.

Kevät- ja syyspäivän tasauksena  aurinko on keskipäivällä suoraan zeniitissä. Tänään se on aivan ja absurdin  tarkkaan ottaen suoraan pään päällä päiväntasaajalla puolen päivän hetkellä pisteessä 122^o30’ itäistä pituutta. Paikka on erikoisen muotoisen Sulawesin saaren pohjois- ja keskiosan välisellä Tominin lahdella noin  50 kilometriä etelään Pohjois-Sulawesistä. Lähin saari on Waleakodi noin 20 kilometriä tästä pisteestä etelään. Saaren ainoa asutus on Dolongin kalastajakylä. Jonkin verran edullista majoitusta. Erinomaiset snorklausmahdollisuudet. Tänne siis kiiruhtamaan koronaviruspanedemian jälkeen.

Indonesiaan kuuluva Sulawesi on kolmanneksi suurin Sundasaarista. Maapallon saarista se on yhdenneksistoista suurin. Sen pinta -ala on n. 180.650 neliökilometriä. Seuraavan järjestyksessä eli Uuden-Seelannin Eteläsaaren pinta-ala. on n. 145.000 neliökilometriä. seuraavat ovat  samoin Sundasaariin kuuluva Jaava ja Pohjoissaari.

Vekkulia. Nämä maantieteelliset nimet ovat hauskoja. Nyt pääsin sulaan veteen  ja valekoodiin. Tervaussaaristakin on puhuttu.

Trooppinen vuosi on aika kevätpäivän tasauksesta kevätpäivän tasaukseen, ja se vastaa vuodenaikojen kulkua. Keskimääräinen trooppinen vuosi on 365 vrk 5 tuntia 48 minuuttia ja 34 sekuntia. Johtuen planeettojen, lähinnä Jupiterin, Marsin ja Venuksen aiheuttamista häiriöistä (perturbaatioista) trooppisen vuoden pituus hieman vaihtelee.  Tänä vuonna se on noin 4 minuuttia pidempi ja viime vuonna 5 minuuttia keskimäärää lyhyempi.

Taivaan mekaniikassa planeetan liike ensin approksimoidaan ellipsiksi, jota muiden planeettojen painovoima häiritsee ja aiheuttaa pieniä muutoksia. Tätä analyyttisen mekaniikan haraa kutsutaan häiriöteoriaksi. Helsingin yliopiston tähtitieteen professori Karl Frithiof Sundman (1873 – 1949) piirsi viime vuosisadan alussa näiden laskemiseen analogisen tietokoneen, perturbografin, mutta sitä ei ole koskaan rakennettu.

Sundmanin Perturbograf

 

Ennen vanhaan Aurinko siirtyi kevätpäivän tasauksena taivaanpallolla Oinaan tähtikuvioon, ja näin se edelleen tekee Eläinradalla, astrologisessa mielessä. Taivaanpallolla aurinko on nyt Kalojen tähtikuviossa ja siirtyy jossakin vaiheessa kevätpäivän tasauksena Vesimiehen tähtikuvioon. Silloin siirrymme tai olemme siirtyneet Vesimiehen aikaan.

Sideerinen ja kosminen vuosi.

Sideerinen vuosi on maan kiertoaika auringon ympäri, siis kiertoaika kiintotähtien suhteen. Siitä nimi, latina sidus, tähti. Koska maan akseli tekee hidasta hyrräliikettä, prekessioliikettä, sideerinen vuosi on noin 20 minuuttia trooppista vuotta pidempi. Vuodessa prekessio on 50 kulmaminuuttia (vajaat kaksi auringon halkaisijaa) ja 70 vuodessa kulma-aste. Täyden ympyrän kiertäminen suunnilleen Pohjantähden ja Vegan puolivälissä olevan ekliptikan pohjoisnavan ympäri kestää vajaat 26.000 vuotta.  Aikaa kutsutaan suureksi vuodeksi, tai platoniseksi vuodeksi.

Kosminen vuosi on aika, jonka aurinkokunta tarvitsee kiertääkseen Linnunradan keskuksen ympäri Se on noin 220 miljoonaa vuotta.

Nibelungin sormuksessa Reininkullan tapahtumista seuraavaan Valkyyriaan on kulunut kosminen ajanjakso. Lukija voi mielessään ajatella, mitä se voisi olla vuosissa, mutta tämä lienee hyödytöntä, kukaties.

Markku af Heurlin

Klubilla 19.2.2020 FT Kimmo Sarje: G. H. von Wrightin humanismi ja Nya Argus-lehden piiri

Huomatuin 1900-luvun filosofimme G. H. von Wright (1916 - 2003) osallistui akateemisen ponnistelun lisäksi kulttuurikeskusteluun 30-luvun lopulta lähtien. Yksi keskeinen foorumi oli suomenruotsalaisten Nya Argus -lehti, jossa Wrightin esseitä julkaistiin runsaasti 1940- ja 1950-luvuilla. Arguksessa julkaistuista esseistä syntyi sitten vaikutusvaltainen teos Tanke och förkunnelse  vuonna 1955. Tunnetumpi suomennos Ajatus ja julistus ilmestyi 1961..

Suomenruotsalainen Nya Argus perustettiin 1907 nimellä Argus, vuodesta 1911 Nya Argus. Ennen Argusta oli Euterpe-ryhmä ja -lehti (1900 - 05), jossa vaikuttivat mm  radikaali filosofi Rolf Lagerborg sekä arkkitehti ja kulttuurikriitikko Sigurd Frosterus (1876 - 1956), jonka modernin käsitettä Sarje analysoi väitöksessään vuonna 2000. (Sigurd Frosteruksen modernin käsite - Maailmankatsomus ja arkkitehtuuri, Valtion taidemuseo, Helsinki 2000)

Alustuksessaan Sarje valotti Nya Arguksen piiriä  pääasiallisesti 1900-luvun alkuvuosista toisen maailmansodan jälkeisiin vuosiin, jolloin myös von Wright toimi lyhyen väliajan julkaisun päätoimittajana.

FT Kimmo Sarje on tutkinut ja kirjoittanut laajasti kulttuurihistoriasta ja filosofiasta sekä taiteista myös itse tekijänä.

Sarjen mukaan Sigurd Frosteruksen merkitystä yhtenä oman aikansa huomattavimpana kulttuurikriitikkona ei toistaiseksi ole kuitenkaan ymmärretty.  Frosteruksen tekoja ovat mm jugendhenkinen Tamminiemi (yhdessä Gustav Strengellin kanssa, 1904), sekä Stockmannin moderni tavaratalo (1930).

Tilaisuudessa oli läsnä myös edelleen voimissaan olevan Nya Arguksen päätoimittaja Trygve Söderling ja saimme häneltä ad hoc -päivityksen lehden nykytilaan näytekappaleiden ja historiikin kera.

http://www.kolumbus.fi/nya.argus/

.